Kristillinen kirkko
Kristillinen kirkko on useimpien kristillisten tunnustuskuntien käyttämä käsite. Käsitteen merkitys on kahtalainen. Toisaalta ilmauksella tarkoitetaan kirkkoa organisaationa. Toisaalta sen ymmärretään ainakin idän ja lännen suurten kirkkojen, kaikkien protestanttisten liikkeiden ja useimpien muiden vapaiden suuntien piirissä ilmaisevan Kristuksen ruumista, jonka jäseniä ovat kristityt.
Raamatulliset perusteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Teologisina perusteina käytetään usein 1. korinttolaiskirjeen lausetta (1. Kor 12:27)
- Te olette Kristuksen ruumis, ja jokainen teistä on tämän ruumiin jäsen.
ja efesolaiskirjeen lausetta (Ef. 1:23)
- Seurakunta on Kristuksen ruumis ja hänen täyteytensä, hänen, joka kaiken kaikessa täyttää.
Näissä raamatunkohdissa apostoli Paavali kehittelee kristillistä kirkkoa käsittelevää teologiaansa.[1] Luonnollista on, että kirkkokuntien näkemykset siitä, ketkä kuuluvat tähän kirkkoon eroavat voimakkaasti toisistaan.
Uskontunnustusten tulkinta eri kirkoissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nikean uskontunnustus, jonka kaikki perinteiset kristilliset suuntaukset hyväksyvät, käyttää kristillisestä kirkosta ilmausta "yksi, pyhä, yhteinen ja apostolinen kirkko". Sana yhteinen voidaan kääntää myös sanalla katolinen. Ilmauksella halutaan kuvata kirkon luonnetta. Yleisen näkemyksen mukaan ykseys viittaa kirkon yhteen Herraan ja yhteen uskoon. Pyhyys on seurausta Pyhän Hengen vaikutuksesta seurakunnassa. Yhteisyys ja yleisyys eli katolisuus tarkoittaa puolestaan sitä, että kirkon sanoma ja palvelutyö kuuluvat kaikille ihmisille, kansoille ja aikakausille. Apostolisuus merkitsee puolestaan kirkon opetuksen perustumista apostolien aikanaan julistamaan evankeliumiin.[2][3][4]
Kirkko-opit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Useimmilla kristillisillä kirkkokunnilla on kirkko-oppi eli ekklesiologia, joka määrittelee kirkon rajat. Kirkot kuitenkin usein katsovat, että kirkon hierarkkiset ja karismaattiset rajat eivät välttämättä ole yhteneväisiä ja siten suurin osa kristillisistä kirkoista hyväksyy esimerkiksi toisessa kirkkokunnassa suoritetun kasteen. Yleensä ymmärretään, että kaikki todelliset uskovat muodostavat kirkon.
Useimmissa vapaissa suunnissa lähdetään Ulrich Zwingliä ja Jean Calvinia seuraten siitä, että todellisen kirkon tulee hyväksyä mukaan ainoastaan sellaiset henkilöt, jotka ovat itse vakuuttuneet omasta uskostaan. Yleensä tämän näkemyksen kannattajat vaativatkin aikuiskastetta. Äärimuodossaan ajattelumalli katsoo, ettei ole olemassa kuin uskovien muodostama näkymätön kirkko. Tällöin näkyvä kirkko on pelkkä sosiologinen ilmiö, jolla ei ole laajempaa merkitystä.
Kirkot organisaatioina ja niiden valtarakenteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kristillisen kirkon järjestysmuoto on, mikäli mahdollista, vielä kiistellympi kysymys kuin kirkon jäsenyys. Eräänä äärimuotona on katolinen kirkko, jota paavi johtaa keskitetysti ja itsevaltaisesti käyttäen apunaan kanonista lakia. Toisena ääripäänä on paikallisseurakuntien täydellinen itsenäisyys, jota vapaat suunnat usein kannattavat. Yleensä yksittäiset kirkot ovat valinneet näiden väliltä jonkin välimuodon.
Kirkkojen keskinäiset suhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Ekumeeninen liike
Kirkkojen keskinäisen vuorovaikutuksen edistämistä varten on perustettu erilaisia ekumeenisia järjestöjä. Suurin näistä on Kirkkojen maailmanneuvosto, johon kuuluu 342 kirkkoa yli 120 maasta. Se perustettiin toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1948 Amsterdamissa toteuttamaan ekumeenisen liikkeen päämääriä.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Esimerkiksi Katekismus. Suomen evankelisluterilaisen kirkon kristinoppi. Kohta 21. (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 10.1.2006
- ↑ Katekismus, KOLMAS USKONKOHTA Suomen evankelisluterilainen kirkko. Arkistoitu 2.12.2007. Viitattu 7.2. 2008.: "Kristillinen kirkko on yksi, pyhä, yhteinen ja apostolinen. Kirkko on yksi, koska sillä on yksi Herra ja yhteinen usko. Kirkko on pyhä, koska Pyhä Henki vaikuttaa sen keskuudessa. Kirkko on yhteinen ja yleinen eli katolinen, koska se on lähetetty palvelemaan Jumalan sanalla kaikkia kansoja. Kirkko on apostolinen, koska se elää Jeesuksen ensimmäisten opetuslasten välittämästä evankeliumista."
- ↑ The Greek (Eastern) Orthodox Church in America Greek Orthodox Archdiocese of America. Arkistoitu 15.2.2008. Viitattu 7.2. 2008. (englanniksi): "In the Nicene Creed of faith our Church is described as the "One, Holy Catholic and Apostolic Church": "One" because there can only be one true Church with one head Who is Christ. "Holy" because the church seeks to sanctify and transfigure its members through the Sacraments. "Catholic" because the Church is universal and has members in all parts of the world. The word "Catholic" comes from a Greek word katholikos (kath-oh-lee-KOHS) which means world-wide or universal. '"Apostolic" because its teachings are based on the foundations laid by the Apostles from whom our Church derives its teachings and authority without break or change. "
- ↑ [http://www.vatican.va/archive/catechism/p123a9p3.htm CATECHISM OF THE CATHOLIC CHURCH: SECTION TWO THE PROFESSION OF THE CHRISTIAN FAITH: CHAPTER THREE I BELIEVE IN THE HOLY SPIRIT: ARTICLE 9 "I BELIEVE IN THE HOLY CATHOLIC CHURCH": Paragraph 3. The Church Is One, Holy, Catholic, and Apostolic] Katolinen kirkko. Viitattu 7.2. 2008. (englanniksi): "This is the sole Church of Christ, which in the Creed we profess to be one, holy, catholic and apostolic. These four characteristics, inseparably linked with each other,257 indicate essential features of the Church and her mission. The Church does not possess them of herself; it is Christ who, through the Holy Spirit, makes his Church one, holy, catholic, and apostolic, and it is he who calls her to realize each of these qualities...First, the Church is catholic because Christ is present in her. "Where there is Christ Jesus, there is the Catholic Church.. The Church is apostolic because she is founded on the apostles.."
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Katekismus. Suomen evankelisluterilaisen kirkon kristinoppi. Kohta 21. (Arkistoitu – Internet Archive)