Kreon
Kreon (m.kreik. Κρέων 'hallitsija') viittaa paitsi kolmeen kreikkalaisen mytologian henkilöön myös historialliseen Ateenan arkonttiin.
Mytologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kreon, Menoikeuksen poika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kreon, Menoikeuksen poika, oli Theban kuningas. Vaimonsa Eurydiken kanssa hänellä oli lapset Haimon ja Megara. Kreon ja hänen sisarensa Iokaste olivat Kadmoksen ja spartien jälkeläisiä.
Iokastan puoliso Laios, joka oli Theban kuningas, luovutti vallan Kreonille lähtiessään hakemaan neuvoa oraakkelilta Delfoista. Laios joutui kuitenkin matkalla oman poikansa Oidipuksen surmaamaksi, sillä tämä ei tuntenut vanhempiaan. Tiedon saavuttua Thebaan Kreon tarjoutui jakamaan Theban valtaistuimen ja antamaan sisarensa käden kenelle tahansa, joka pystyisi surmaamaan Laioksen lähdettyä kaupunkiin asettuneen sfinksin. Oidipus vastasi oikein sfinksin asettamaan arvoitukseen ja nai siten tietämättään äitinsä Iokasten. Totuuden tultua ilmi Iokaste hirttäytyi häpeästä ja Oidipus sokaisi itsensä ja hänet karkotettiin maanpakoon ja Theban hallitus jäi Kreonille.[1] Vaihtoehtoisen version mukaan Kreon tarjosi sisarensa kättä ja vallan jakamista vasta sitten kun hänen poikansa Haimon oli epäonnistunut ratkaistessaan sfinksin arvoitusta ja saanut surmansa. Tässä versiossa Oidipus karkotetaan, ja lähtiessään hän kiroaa poikansa, koska nämä eivät tehneet elettäkään nähdessään isäänsä karkotettavan kaupungista.[2]
Oidipuksen pojat Eteokles ja Polyneikes jakoivat myöhemmin valtaistuimen, kunnes he riitautuivat keskenään ja Eteokles karkotti veljensä maanpakoon. Polyneikes kokosi armeijan ja hyökkäsi Thebaan. Taistelussa, joka tunnetaan nimellä seitsemän Thebaa vastaan, molemmat Oidipuksen pojat saivat surmansa. Theba voitti yhteenoton ja luovutti kuninkuuden jälleen kerran Kreonille, joka palveli nyt sijaishallitsijana Eteokleen pojan Laodamaan puolesta.[3]
Kreon myönsi Eteokleelle täydelliset ja kunnialliset hautajaiset mutta määräsi kuolemanrangaistuksen uhalla jättämään Polyneikeen ruumiin mätänemään taistelukentälle rangaistukseksi petturuudesta. Oidipuksen ja Iokasten tytär Antigone, joka oli kihlautunut Kreonin pojan Haimonin kanssa, uhmasi kuitenkin Kreonia ja hautasi veljensä, ja rangaistukseksi hänet suljettiin hautaan elävältä. Kreon lopulta leppyi ennustaja Teiresiaan neuvosta, mutta Antigone oli tällä välin jo hirttäytynyt ja hänen poikansa Haimon puolestaan tavattuaan kihlattunsa kuolleena oli syöksynyt miekkaansa surusta. Uutisen kuultuaan myös Kreonin puoliso Eurydike surmasi itsensä tikarilla. Theseus pakotti lisäksi johtamansa armeijan avulla Kreonin sallimaan Argoksen sotureiden hautaamisen.
Kreonin vanhuudenpäivinä Lykos, Theban aiempien kuninkaiden jälkeläinen, hyökkäsi Thebaan ja otti vallan surmattuaan Kreonin.
Kreon esiintyy monissa kreikkalaisissa tragedioissa, kuten näytelmissä Kuningas Oidipus, Oidipus Kolonoksessa, Antigone ja Foinikian naiset.
Kreon, Kreusan isä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kreon oli Korintin kuningas ja Kreusan (tai joidenkin lähteiden mukaan Glauken), Iasonin toisen vaimon isä; Medeia murhasi nämä. Medeia antoi Kreusalle häälahjaksi myrkytetyn puvun, joka puettaessa tarttui hänen ihoonsa ja poltti hänet kuoliaaksi. Kreon sai surmansa yrittäessään auttaa tytärtänsä ja paloi tämän mukana. Kreonin vaimo myi Teisifonen orjaksi.[4]
Kreon, Herakleen poika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kreon oli Herakleen poika, jonka tämä sai Thespioksen tyttären kanssa.[5]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kreon oli vuonna 682 eaa. Ateenan arkonttina sen jälkeen kun arkonttien kausi oli rajattu yhden vuoden pituiseksi.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Hyginus, Fabulae lxvii (engl. käännös).
- ↑ Apollodoros, Kirjasto 3.5.8–9 (engl. käännös).
- ↑ Apollodoros, Kirjasto 3.6.1–8 (engl. käännös).
- ↑ Apollodoros, Kirjasto 3.7.7 (engl. käännös).
- ↑ Apollodoros, Kirjasto 2.7.8 (engl. käännös).