Kontula

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Helsingin kaupunginosaa. Sanan muita merkityksiä varten katso täsmennyssivu.
Kontula
Gårdsbacka
Kaupungin kartta, jossa Kontula korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Kontula korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Itäinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 471
Pinta-ala 2,71 km² 
Väkiluku 14 108[1] (31.12.2019)
Osa-alueet on osa-alue Mellunkylän peruspiirissä
Postinumero(t) 00940
Lähialueet Vartioharju, Vesala, Kivikko, Kurkimäki, Mellunmäki, Myllypuro

Kontula (ruots. Gårdsbacka) on Helsingin 47. kaupunginosaan Mellunkylään kuuluva osa-alue Kurkimäen, Vesalan ja Kivikon naapurissa. Kontulassa on asukkaita noin 14 100, ja naapuriasuinalueet mukaan luettuina seudulla asuu yhteensä noin 28 300 asukasta. Kontulan seutu on yksi pääkaupunkiseudun ja Suomen suurimpia lähiöitä.

Kontula on rakennettu pääasiassa 1960- ja 1970-luvuilla, jolloin asunnontarve Helsingissä oli suurta. Tuolloin asukkaita muutti alueelle etenkin Helsingin keskustasta. Nykyisin Kontulan suurimman ikäryhmän muodostavat 25–49-vuotiaat.[2] Jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia on alueen väestöstä noin 14 %, mikä on enemmän kuin muualla Helsingissä.[3] Alueen palvelut keskittyvät Kontulan ostoskeskukseen, joka on Helsingin viidenneksi suurin kauppakeskus.[4]

Kontulan asukkaista 37,2 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia vuoden 2018 lopussa.[5]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Kontulan historia

Kontula kuuluu Mellunkylän kaupunginosaan, jonka alueella on ollut asutusta keskiajalta asti.[6] Haja-asutusta nykyisen Kontulan tienoilla oli jo 1930-luvulla Mellunmäen asutuksen levittäydyttyä lännemmäksi. Nykyisen Kontulan alueella oli kuitenkin lähinnä suoalueita, ja se pysyi pitkään rakentamattomana. Seudulle pääsy helpottui, kun Porvoontie valmistui 1930-luvulla, ja tien varteen alkoi syntyä esikaupunkimaista pientaloasutusta.[7] Helsingin kaupunki käynnisti alueen yleiskaavatyön vuonna 1953, jolloin alueelle julistettiin rakennuskielto.[8] Kaupunginvaltuusto jakoi vuonna 1962 Kontulan Helsingin kaupungin, Hakan ja Saton rakennettavaksi. Kontula kaavoitettiin kolmena aluekokonaisuutena: itäpuolen asemakaava valmistui vuonna 1963 ja länsipuolen asemakaavat vuosina 1964 ja 1965. Periaatteita asemakaavoituksessa olivat muun muassa maaston huomioon ottava väljä ja selkeä rakenne. Rakennusmassoittelu oli suurta, joten sen vastapainoksi piti luoda laajoja piha-alueita ja avoin korttelirakenne.[9]

Kerrostaloja Kotikonnuntien varrella.

Kontulan rakentaminen aloitettiin toukokuussa 1964 Kontulantien itäpuolelta Porttikujalta.[10] Saton ensimmäinen talo valmistui jo marraskuussa 1964 ja Hakan tammikuussa 1965. Kontula oli Hakan ja Saton toinen iso aluerakentamiskohde Helsingissä Pihlajamäen jälkeen. Asuntopula oli Helsingissä kova, eikä rakentamisen alkuvaiheessa elementtituotannon arkkitehtonisia ratkaisuja juurikaan arvosteltu. Rakennusliikkeet olisivat jopa halunneet rakentaa alueesta tiheämmän ja taloista pelkistetympiä.[11] Kontulan rakentaminen rahoitettiin pääasiassa asuntosäästämisellä, ja kolmessa ensimmäisessä vaiheessa suureksi osaksi aravalainoituksella.[12] Kontulaan muutti erityisesti lapsiperheitä Helsingin keskustan ahtaista asunnoista. Alkuvuosina asukkaat ottivat myös paljon alivuokralaisia, mikä kasvatti Kontulan asukaslukua.[13] Vaikka Kontulan rakennukset valmistuivat nopeasti, alue oli muuten pitkän aikaa keskeneräinen. Pihojen ja teiden rakennus oli kesken, ja palvelut sekä liikenneyhteydet olivat huonoja. Koska paikallisia palveluita ei ollut, asukkaat joutuivat päivittäisillä asioillaan käyttämään ruuhkautunutta tieverkkoa sekä pelkkiä bussilinjoja.[14] Heikkoa palvelutasoa nosti ostoskeskuksen valmistuminen vuonna 1967. Siinä oli 31 liikkeen tilat, joten se oli Puotinharjun pari vuotta aikaisemmin valmistunutta ostoskeskusta suurempi.[15]

Helsingin metron rakentaminen aloitettiin 1970-luvulla. Metroliikenne Itäkeskukseen alkoi vuonna 1982, ja metron rakentaminen Kontulaan aloitettiin ensimmäisen vaiheen valmistuttua. Minimivaatimuksin toteutettu Kontulan metroasema otettiin käyttöön 1. marraskuuta 1986. Kun kaupunginvaltuusto päätti vuonna 1983 jatkaa metrolinjaa Kontulaan, alueen merkitys kasvoi. Vuonna 1985 laadittiinkin ostoskeskusta ja sen ympäristöä käsittelevä asemakaavan muutosehdotus,[16] ja uudistustöihin ryhdyttiin metroaseman valmistumisen yhteydessä vuonna 1986.[17] Kontulan lähiympäristön rakentamista alettiin suunnitella Kontulan valmistuttua, jolloin suunnitelmissa olivat Malmin ampumaratojen ja Kurkimäen rakentaminen.[18] Kurkimäki valmistui 1980-luvulla, ja Kivikko Malmin ampumaradoille 1990-luvulla.

1990-luvun laman aikana Kontula leimautui yhdeksi laman symboleista. Työttömyysaste nousi yli Helsingin keskiarvon, kun se ennen lamaa oli ollut vain noin 2 %. Työttömyysaste on yhä Helsingin keskiarvoa korkeampi. Laman aikana Kontulan sisäiset elintasoerot kasvoivat. 1990-luvun alussa Kontulaan alkoi myös muuttaa ulkomaalaistaustaisia asukkaita. Ulkomaalaisvastaisuus nousi Kontulassa asteittain 1990-luvun kuluessa, varsinkin vuosina 1993–1997, jolloin ulkomaalaisten osuus alueella kaksinkertaistui.[19]

Nykypäivä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kontulan ostoskeskuksen uudempi osa, rakennettu vuosina 1986–1988.

Kontulassa käynnistettiin vuonna 1996 lähiöprojekti, jonka aikana muun muassa alueen kerrostaloja on saneerattu, puistoja parannettu ja katuja uusittu.[20] Vuonna 2006 Suomen kotiseutuliitto nimesi Kontulan vuoden kaupunginosaksi Suomessa.[20] Suunnitelmien mukaan Kontulan ostoskeskuksen ympäristöä kehitetään huomattavasti lähivuosina. Alueelle suunnitellaan rakennettavan asuin- ja toimistotaloja, hotelli ja pysäköintitalo. Kaupungin suunnitelmissa on kasvattaa Kontulan kerrosalaa 40 000 kerrosneliömetrillä.[21]

Kontulan metroasemalla tehtiin peruskorjausta, jonka piti valmistua toukokuun 2007 loppuun mennessä, mutta pohjaveden taso ja kalliopohja viivästyttivät työtä.[22]

Vuoden 2007 keväällä keskustelua herätti jätteenpolttolaitoksen mahdollinen sijoittaminen Kivikkoon. Kontula.com-verkkosivuston kyselyyn vastanneista 84 % vastusti tätä YTV:n suunnitelmaa.[23] Rakennusvirasto julkaisi keväällä 2010 Kontulan, Vesalan, Kivikon ja Kurkimäen aleen aluesuunnitelman vuosille 2010–2019. Suunnitelman valmistelut aloitettiin vuonna 2008 asukaskyselyllä.[24]

Palvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1988 valmistunut Mikaelinkirkko on Mellunkylän seurakunnan päätoimipaikka.
Kontulan terveysasema, Ostostien puoleinen sisäänkäynti.

Helsingin kaupunki aloitti vuonna 2004 vuoteen 2009 kestäneen projektin, jonka aikana se käytti 50 miljoonaa euroa Kontulan julkisten rakennusten kunnostamiseen ja kehittämiseen. Elokuussa 2005 otettiin käyttöön Nuorison toimintakeskus, ja suunnitelmissa on myös metroaseman ja vanhustenkeskuksen täydellinen uudistaminen.[25] Kontulan uimahallin peruskorjaus valmistui 4. huhtikuuta 2007.[26] Kontulan kirjasto avattiin uusituissa tiloissa lokukuussa 2012.[27]

Kontulan palvelukeskus on vuonna 1967 perustettu ostoskeskus, jossa toimii 85 yrittäjää, palveluntarjoajaa ja liikkeenharjoittajaa. Ostoskeskuksen yhteydessä on paljon palveluita kuten päivittäistavarakauppoja ja Alko. Julkisia palveluita ovat muun muassa posti, kirjasto, uimahalli, Kontupiste, Lähiöasema ja Kontulan terveysasema.[4][28] Ostoskeskuksessa toimii myös nuorten toimintakeskus, jonka vuonna 2004 remontoidut tilat otettiin käyttöön toukokuussa 2005. Toimintakeskuksessa on muun muassa nuorisokahvila ja monitoimisali esimerkiksi konsertteja varten. Sen yhteydessä toimii myös Suomen suurin sisäskeittihalli.[29]

Kontulan alueella on yhteensä neljä koulua: Vesalan peruskoulu, Helsingin yhteislyseo (Kontulan yläaste ja lukio), Keinutien ala-aste ja Kontulan ala-aste.[30] Kontulassa on kaksi asukastaloa: Kontulan Asukastupa ja Korttelitalo Ruuti. Leikkipuistoja ovat Leikkipuisto Kiikku, Leikkipuisto Lampi ja Kontulan Asukaspuisto.[31] Päiväkoteja alueella toimii useita.[32] Kontulan vanhusten palvelukeskuksessa on lähes kaksisataa vanhainkotipaikkaa.[33] Paikat on sijoitettu ryhmäkoteihin, joissa on kussakin 13 huonetta, tupakeittiö ja oma sauna.[34]

Kontula kuuluu Helsingin Mikaelin seurakuntaan (aiemmalta nimeltään Mellunkylän seurakunta). Alueen kirkko, Mikaelinkirkko, valmistui vuonna 1988.

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kontulassa toimii Kontula-Seuran, FC Kontun ja ostoskeskuksen yrittäjäyhdistyksen ylläpitämä KontuKeskus, joka järjestää tapahtumia ja asukasfoorumeita ja vaikuttaa alueen kehittämissuunnitelmiin.[20] Kontukeskus muun muassa julkaisee Kontula-lehteä, ja keskuksesta käsin lähetetään kahdesti kuussa RadioKontulan ohjelmaa [1]. RadioKontula on toiminut syksystä 2007 lähtien nettiradiona, eikä perinteisiä radioaaltolähetyksiä juuri enää tehdä. RadioKontula on Helsingin Kulttuurikeskuksen tuella toimiva alueen asukkaiden toimittama riippumaton kanava. Yhteistyökumppaneina ovat olleet Kontulan Lions ry, Floobs sekä Helsingin Sanomien Oma kaupunki -osio. Kontukeskus myös ylläpitää Kontulan alueportaalia Internetissä [2].

Tietotekniikkapiste Kontupiste on myös alueellinen kulttuurikeskus, jossa voi nauttia vaihtuvista taidenäyttelyistä ja osallistua mediatyöpajoihin. Toiminnan tuottaa Helsingin Kulttuurikeskus ja sitä ohjaa Lasipalatsin Mediakeskus.

Kontulassa järjestetään myös joka vuosi maksuton KontuFestari. Tässä Itä-Helsingin suurimmassa kulttuuritapahtumassa on ollut perustamisvuodesta 2003 lähtien noin 10 000–13 000 kävijää vuosittain. Festivaaleilla on esiintynyt monia tunnettuja kotimaisia artisteja ja yhtyeitä, kuten Don Johnson Big Band, The Flaming Sideburns, Notkea Rotta, Pelle Miljoona, Tuomari Nurmio ja Mariska. Myös tuntemattomampia ulkomaisia vierailijoita on käynyt esiintymässä tapahtumassa.[35]

Kontulan ostoskeskuksessa järjestettiin vuoden 2007 Helsinki-päivänä maksuton OstariFestari-tapahtuma. 12. kesäkuuta järjestetyn tapahtumassa oli tarjolla elävää musiikkia ja muuta ohjelmaa. Paikalla esiintyivät muun muassa Pelle Miljoona ja Erja Lyytinen Blues Band.[36] Vuonna 2007 järjestettiin myös OstariFestarin ja KontuFestarin lisäksi Kontulan ostoskeskuksen 40-vuotisjuhlat, taiteiden yö -tapahtuma ja Kiinalaisen kulttuurin festivaali sekä julkaistiin uusi Kontula-lehti.

Kontulassa toimii myös useita seuroja ja yhdistyksiä, joista tunnetuimmat lienevät FC Kontu ja Kontula-Seura. FC Konnun edustusjoukkue pelaa miesten jalkapallon kolmostasolla Kakkosessa. Urheiluseura Kontulan Kunto on toiminut alueella vuodesta 1966, ja nykyisin seuran lentopallon edustusjoukkue pelaa sarjatasolla 4. divisioonassa.

Ympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kontula jakaantuu kolmeen osaan, joissa jokaisessa on palveluita lapsiperheille, koulu ja päiväkoti. Kustakin osasta johtaa ostoskeskukseen jalankulkuväylä, jotka ovat Isännän- ja Emännänpolku sekä Kiikku. Asuinkortteleiden pihat ovat metsäisiä, ja puistot on sijoitettu ympäri aluetta.

Alueen nimistö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kontulan nimi tulee Kosti Kajannon vuonna 1932 ostamasta tilasta, jonka nimeksi hän antoi ”Kontula”. Hän hakkasi nimen talon portinpieleen, ja pian nimi vakiintui koko aluetta koskevaksi. Kajanto myi 1930-luvulla tilastaan tontteja, jolloin muodostettiin muun muassa Kotikontu- ja Kontupohja-nimiset tilat. Kantasana kontu tarkoittaa nurmea.[37]

Kontulasta tuli alueen virallinen nimi vuonna 1959, jolloin myös ruotsinkielinen nimi, Gårdsbacka (suom. Maatilanmäki), vahvistettiin. Kaupungin nimistötoimikunta oli keksinyt Gårdsbacka-nimen vasta samana vuonna. Kontulan kadunnimien teemaksi otettiin koti ja sen ympäristö.[38] Kadunnimistö käsittääkin Kontu-sanasta muokattuja nimiä, kuten Kontukuja ja Kotikonnuntie, sekä kotiin liittyviä nimiä, kuten Naapurintie, Isännänpolku ja Keinutie.

Viher- ja virkistysalueet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kontulan liikuntapuisto.

Kontulan metsäisten ja väljien asuinkortteleiden pihojen lisäksi alueella on myös paljon puistoja, joista tunnetuin lienee Kelkkapuisto. Kelkkapuisto on varsinkin talvisin pulkanlaskijoiden suosiossa, ja lumettomana aikana käytössä ovat puiston rullalautailurampit. Kelkkapuistossa on tiloja myös muun muassa ratagolf- ja koiraharrastajille.

Rakennusvirasto ja Kontulan asukkaat laativat yhdessä vihersuunnitelman Vesalan, Kontulan ja Vihermäen alueelle vuonna 1999. Siihen liittyi myös luonnonhoidon toteutussuunnitelma. Suunnitelmassa esitettyjä asioita olivat puistokohtainen kunnossapito, peruskorjausten tarve ja niiden kiireellisyysjärjestys vuoteen 2008 asti.[39] Sittemmin vuonna 2010 julkaistu Vesalan, Kontulan, Kivikon ja Kurkimäen aluesuunnitelma vuosille 2010–2019 kattaa myös puistoalueiden kunnostuksen. Tärkeitä kunnostuskohteita ovat muun muassa Emännänpuisto ja leikkipuisto Kiikku.[24]

Kontulan liikuntapuisto on myös kunnostettu erityisesti jalkapalloilua ajatellen. Myös Vesalan kenttien alue on tarkoitus kunnostaa varsinkin kouluja ja nuorten jalkapalloilua varten.[39] Alueen muita puistoja ovat muun muassa Kiinalaispuisto ja Ruutipuisto. Kontulan läheisyydessä sijaitsee myös Kivikon liikuntapuisto, jonka toteutus on kuitenkin edelleen kesken. Esimerkiksi alueelle suunniteltujen kenttien rakennustyö aloitetaan vasta vuonna 2011.[40]

Rakennuskanta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Näkymä Kontulankaarella, kuvassa vuosina 1969–1970 käyttöön otettuja taloja.[41]

Kontula on rakennettu väljäksi kerrostalopainotteiseksi asuinalueeksi, jonka vierestä löytyy myös vanhaa pientaloasutusta. Alueelle rakennettiin vuosina 1964–1970 7 000 asuntoa, mikä vastasi Helsingin noin yhden vuoden asuntotuotantoa. Kontulan rakennustahti hiljeni 1970-luvun lopulla painotuksen siirtyessä Helsingistä Vantaalle ja Espooseen. 1970-luvun lopulla ja 1980-luvulla eteläisen Kontulan alueelle rakennettiin muutamia pienkerrostaloja ja rivitaloja. [42] Kontulan viereen on rakennettu Kurkimäen ja Kivikon asuinalueet. Kontulaan on tehty myös täydennysrakentamista lähiöprojektin aikana vuosina 1996–2005. Täydennysrakennukset on rakennettu entisille liiketonteille tai tyhjille tonteille. Tällaisia paikkoja ovat muun muassa Kivikonkaaren ja Kontulankaaren risteys sekä Keinutie. Kontulan kerrostaloalueet ovat myös sisältyneet Euroopan unionin Urban II -ohjelmaan, joka päättyi vuonna 2006.[43]

Kontulan vanhempien rakennusten arkkitehtuuri perustuu selkeään teolliseen tuotantoon. Ajan ihanteita Kontulaa rakennettaessa olivat koneellisuus ja sarjatuotannon mahdollistama kohtuuhintainen korkeatasoisuus. Rakennusten sommittelussa otettiin huomioon korkeiden ja matalien talojen vuorottelu. Suurten talojen vastapainoksi luotiin laajoja piha-alueita ja avoin korttelirakenne; tavoitteena oli tehdä alueesta mahdollisimman yhtenäinen. Koristelun sijasta taloissa käytettiin tehostevärejä muun muassa oven- ja ikkunanpielissä. Alkuvaiheen taloissa käytettiin vielä julkisivun läpi kulkevaa ikkunarivistöä eli nauhaikkunoita (nauhaikkunajulkisivuja on Kontulassa 42 kappaletta), jotka päästävät asuntoihin paljon valoa. Elementtirakentamisen edistyessä nauhaikkunoista luovuttiin ja elementit pelkistettiin levyiksi, joiden keskellä on standardimitoitettu ikkunanreikä. Muita tunnusomaisia piirteitä Kontulan vanhemmille rakennuksille ovat vaalea väritys ja tummaksi maalatut pohjakerrokset, joiden tarkoituksena on luoda kuva maanpinnan yläpuolelle nostetuista rakennuksista. Valkoisen värityksen myötä Kontula tunnettiin aikoinaan myös nimellä ”Valkoinen Kontula”.[44]

Remontointia Isännänpolun asunnoissa maaliskuussa 2007.

Asuntojen koot vaihtelevat talojen koon mukaan, mutta eniten on keskikokoisia 3–4 huoneen asuntoja. Pienemmissä, kolmikerroksissa taloissa on isompia perheasuntoja, ja korkeimmissa, seitsemän-yhdeksänkerroksisissa kerrostaloissa pienempiä asuntoja. Asuntokannasta pienasuntoja on Varsinkin nykypäivään verrattuna pienasunnot ovat pieniä ja perheasunnot tilavia. Asunnot ovat valoisia ja ikkunapinta-alat suuria. Suurimmissa asunnoissa on kylpyhuoneen lisäksi erillinen WC, ja useissa vaatehuone. Asuntojen pohjaratkaisut ovat samankaltaisia, mikä johtuu suurta samanlaisten elementtien määrää tukeneesta rakennustekniikasta.[45] Elementtitaloissa löytyi valmistumisen jälkeen puutteita muun muassa lämmönjakelusta ja eristysten asennuksesta.[46]

Lähes kaikki Kontulan taloyhtiöt ovat korjanneet talojensa julkisivuja, ikkunoita ja lämmitysjärjestelmiä. Lisäksi noin viiteentoista kaupungin omistamaan rakennukseen on tehty uusia parvekkeita; 1960-luvulla valmistuneissa taloissa ei alkuun ollut parvekkeita, ainakaan pienemmissä asunnoissa. Kaupungin ja Kontulan kiinteistöyhtiöt ovat teettäneet lähes kaikissa 1960–70-luvuilla rakennetuissa taloissa peruskorjaukset.[47] Joitakin alueen taloja on myös maalattu uudelleen. Maalausta lähti ajamaan Kontula-seura 1970-luvulla. Julkisivulautakunta hyväksyi suunnitelman 1973, ja valtion teknillinen tutkimuskeskus ryhtyi 1970-luvun puolivälissä tutkimaan maalipintojen kestävyyttä. Tarkoituksena oli aloittaa maalaaminen 1980-luvun alussa. Etenkin Keinutien taloyhtiöt maalauttivat talojansa muun muassa keltaisella värillä.[48]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kontulassa oli 13 172 asukasta vuonna 2006. Kontulassa on eniten 25–49-vuotiaita, toiseksi suurin ikäryhmä on eläkeikäiset, yli 65-vuotiaat.[2] Kontula sai 1960-luvulla maineen maaltamuuttajien lähiönä. Kontulaan muuttaneista 45 % oli tosin syntynyt Helsingissä, mutta yli 18-vuotiasta vain 25 % oli syntyperältään helsinkiläisiä. Vuokrataloissa 30 % oli syntyperältään helsinkiläisiä. Kontulan asukasluvun oli suurimmillaan vuonna 1973, jolloin siellä asui 21 500 ihmistä, ja lasten ja nuorten osuus asukkaista oli muuta kaupunkia suurempi. Vuonna 1970 Kontulassa oli vain noin 3 % vanhuksia, ja heistäkin vain joka neljäs asui yksin.[49] Kontulan asukasluku alkoi vähetä vuoden 1973 jälkeen. 1970-luvulla ikärakenne muuttui: nuorten osuus pieneni ja vanhusten osuus vastaavasti kasvoi. Jo 1990-luvulla vanhusten osuus ylitti kaupungin keskiarvon.[50]

Kontulassa oli vuonna 2006 suomen kieltä äidinkielenään puhuvia 82,27 % (Helsinki 86,2 %), ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvia 4,30 % (Helsinki 6,20 %) ja muuta kieltä äidinkielenään puhuvia 13,78 % (Helsinki 7,59 %).[3]

Tulot, työttömyysaste ja koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kontulalaisten valtionveronalaiset keskitulot olivat vuonna 2005 19 507 euroa, joka on selvästi vähemmän kuin koko Helsingissä keskimäärin (26 982 euroa). Mellunkylän peruspiirissä keskimääräiset tulot olivat 19 777 euroa. Vuonna 2006 Yli 15-vuotiaista enintään perusasteen koulutuksen suorittaneita (tai joiden koulutuksesta ei ollut tietoja) oli 5 563, keskiasteen suorittaneita 3 581 ja korkea-asteen suorittaneita 1 957.[3]

Vuonna 2003 Kontulan työttömyysaste oli 16,1 %, kun se Mellunkylän peruspiirissä oli 14,4 %. Miesten työttömyysaste oli 16,3 % ja naisten 12,7 %. Koko kaupungissa työttömyysaste oli vuonna 2003 9,6 %.[3] Muuta kaupunkia jonkin verran korkeampi työttömyys on perua 1990-luvun lamasta. Vielä vuonna 1990 Kontulassa oli saman verran työttömiä kuin muuallakin kaupungissa, eli noin 2 % työvoimasta. Laman aikana työttömyys kuitenkin nousi, ja vuonna 1996 se oli jo 24,9 % Helsingin keskiarvon ollessa 17,0 %.[51] Kontulan alueella oli 1 906 työpaikkaa vuonna 2002.[3]

Äänestäminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puolueiden ääniosuus eduskuntavaaleissa 2015[52][53][54][55]
Puolue Kontula (%) Koko kaupunki (%)
SDP 28,8 15,5
Perussuomalaiset 22,4 11,3
Kokoomus 11,7 26,0
Vasemmistoliitto 11,7 9,8
Vihreät 8,7 18,8
Keskusta 7,6 7,2
RKP 3,5 6,8
Kristillisdemokraatit 2,6 1,8
Muut 3,0 2,5
Äänestysprosentti vaaleissa[56][57]
Vaalit Kontula (%) Koko kaupunki (%)
Kunnallisvaalit 2000 46,7 50,9
Eduskuntavaalit 2003 70,3 73,9
Kunnallisvaalit 2004 52,1 57,1
Eduskuntavaalit 2007 65,2 71,1

Kontulalaisten äänestysaktiivisuus on vaihdellut vuosien mittaan. 1970-luvulla äänestysaktiivisuus oli muuta Helsinkiä korkeampi, pysytellen 80 % tienoilla, ja muuta Suomea vain hieman matalampi. SKP ja SDP saivat alueen äänistä noin 60 %; vaikka SKP:n kannatus Helsingissä laski, Kontulassa se nousi 1970-luvulla. Vuosi 1972 oli historiallinen, sillä kunnallisvaaleissa Kontulasta valittiin kuusi ehdokasta valtuustoon. Jo 1980-luvulla moni kontulalainen, etenkin nuori, siirtyi nukkuviin äänestäjiin. Vuoden 1991 eduskuntavaaleissa kontulalaisten äänestysaktiivisuus oli ennätysalhaalla, 66 %:ssa. Äänestysaktiivisuuden ero koko Suomen äänestysaktiivisuuteen oli 6 %-yksikköä. Aktiivisuus on jakautunut asuntotyypin mukaan: vuoden 1999 eduskuntavaaleissa omistusasuntojen asukkaista äänesti 78 %, vuokratalojen asukkaista 56 %.[58] 2000-luvulla Kontulan äänestysaktiivisuus on ollut muuhun kaupunkiin verrattaessa matalampi.

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa suosituimmat puolueet Kontulan kolmella äänestysalueella olivat SDP (28,8%) ja Perussuomalaiset (22,4%). Kannatuksessa seuraavina olivat Kokoomus (11,7%), Vasemmistoliitto (11,7%) ja Vihreät (8,7%). Helsingin kokonaistulokseen verrattuna SDP:n ja Perussuomalaisten kannatus oli selvästi suurempaa; Perussuomalaiset saivat Kontulassa suhteellisesti lähes kaksi kertaa enemmän ääniä kuin muualla kaupungissa. Kokoomuksen ja Vihreiden kannatus oli selvästi muuta kaupunkia matalampaa, Kokoomuksella alle puolet koko kaupungin kannatustasosta.[52][53][54][55]

Tunnettuja kontulalaisia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Kontulassa on asunut paljon tunnettuja julkisuuden henkilöitä ja oman alansa edustajia. Kontulassa asuu myös Telian ja Comptelin jo eläköitynyt pääjohtaja Tero Laaksonen. Keinutiellä ovat asuneet muun muassa Yleisradion tv-toimittaja Reino Paasilinna ja Mainostelevision Esko Tommola, ulkoministeriön viranhaltija Jaakko Iloniemi, historiantutkija Heikki Ylikangas, opetushallituksen pääjohtaja Erkki Aho ja Kuntaliiton entinen toimitusjohtaja Jussi-Pekka Alanen. Kontulassa ovat myös asuneet laulaja, muusikko Arttu Suuntala, entinen Kokoomuksen puheenjohtaja ja ministeri Harri Holkeri ja NHL-tähti Esa Tikkanen.[58] Myös Bomfunk MC’s -yhtyeen solisti Raymond Ebanks on Kontulan kasvatteja. Nykyisistä asukkaista tunnetuimpia lienee kirjailija Tomi Kontio. Keinutiellä asui myös Anna Abreu.

Kontulan maine

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kontulasta on erilaisia käsityksiä, mutta jotkut pitävät sitä rauhattomana, jotkut laatulähiönä.[59] Kontula peri maineen rauhattomana lähiönä Siilitieltä 1960-luvulla, ja se oli tiedotusvälineiden, etenkin lehdistön, silmätikku. Syyksi voidaan katsoa 1960-luvun jälkeen noussut lähiökielteinen ilmapiiri, joka kohdistui etenkin Kontulaan, silloin Suomen suurimpaan lähiöön. 1980-luvulla Kontula nähtiin jo valoisampana paikkana, mutta 1990-luvun alun lama synkisti Kontulan kuvaa tiedostusvälineissä.[60] Kontula valittiin vuoden kaupunginosaksi vuonna 2006, jolloin sen ansioiksi laskettiin muun muassa Kontukeskuksen aktiivisuus ja lähiön monikulttuurisuus.[20] Vuonna 2007 Helsingin lähiöprojektin yhteydessä 183 toimittajalta kysyttiin, ”mikä lähiö tulee ensimmäisenä mieleen”, ja 32 % osanottajista vastasi "Kontula".[61]

Kontulalaistenkin käsitykset alueesta vaihtelevat, mutta monet pitävät Kontulaa viihtyisänä paikkana, josta eivät haluaisi muuttaa pois. Jo vuonna 1966 kontulalaiset eivät päässeet yhteisymmärrykseen: haastatteluissa yksi ei olisi halunnut muuttaa alueelta pois ja toista piteli paikallaan vain perhe ja koira. Alkuaikoina asukkaat olivat tyytymättömiä varsinkin palveluiden puuttumiseen.[59]

Huomiointi tiedotusvälineissä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uutisointi Kontulasta oli vielä 1960-luvun alussa myönteistä, ja valmistumattomasta lähiöstä kirjoitettiin lehdistössä suopeasti. Helsingin Sanomat kuvasi huhtikuussa 1962 Kontulaa hyväksi vastakohdaksi keskustan ahtaudelle: ”Yhä useammat pääsevät muuttamaan keskustan melusta ja pölystä raittiiseen ilmaan ja luonnontuntumaan.”[62] 1960-luvun lopulla kirjoittelu muuttui negatiivisemmaksi, etenkin Kontulan hurjastelevan nuorison takia.[63] Kontula pääsi lehtien otsikoihin kielteisten uutisten vuoksi, ja monesti pienimmästäkin negatiivisesta asiasta kirjoitettiin liioitellen.[64]

Uutisointi Kontulasta levottomana lähiönä jatkui 1970-luvulla. Lehtien mielenkiinnon herätti etenkin vuoden 1973 pääsiäisen alla tapahtunut rikospoliisin petosryhmän apulaispäällikön Vilho Holmin pahoinpitely, joka pääsi myös Ilta-Sanomien etusivulle. Helmikuussa 1973 television väkivaltateemaillan johdanto-osa käsitteli lähes yksistään Kontulan ongelmia. Levottomuutta 1970-luvulla aiheuttivat etenkin huumekauppa ja 1960-luvun lopulla alkanut alkoholin vähittäismyynnin vapautuminen.[65] Keskiolut tuli ruokakauppoihin vuonna 1969, ja Kontulan Alko avattiin vuonna 1971.[66]

1990-luvun lopulla uutisaiheeksi nousivat Kontulan skinheadit ja rasismi.[19] 2000-luvulla Kontulaa on uutisoitu myönteisemmin, ja pääasioiksi ovat nousseet alueen hyvät puolet. Varsinkin lähiöprojektin ja Euroopan unionin Urban II:n aikaan saama alueen kehittämistyö ja kulttuuritapahtumat ovat olleet esillä otsikoissa.[67][68] Negatiiviset uutiset ovat käyneet harvinaisemmiksi. Sellainen oli ostoskeskuksessa loppusyksystä 2006 tapahtunut pahoinpitely, jolloin FPS Securityn vartija potki maassa kädet sidottuna maannutta puolustuskyvytöntä miestä rintaan. Tapaus nousi otsikoihin YouTubessa pyörineestä videosta.[69]

Viittaukset kulttuurissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kontula on ollut esillä myös elokuvissa. Kenties tunnetuin Kontulaan sijoittuva elokuva on Tapio Suomisen Täältä tullaan elämä. Se oli vuoden 1980 katsotuin kotimainen elokuva 381 024 katsojalla. Kuvauspaikkoja olivat Kontulankaari, Vesalan yläaste, ostoskeskus, Ostostie ja urheilukentän huoltorakennus. Elokuva ei niinkään kerro Kontulasta vaan lähiönuorista ja heidän elämästään yleensä. Vuoden 2003 Nousukausi kertoo espoolaisesta nuoresta parista, joka pääsee elämysmatkalle Jakomäkeen. Yhtenä vaihtoehtona on myös loma ”luottohäiriöisenä asunnonhakijana Kontulassa”.[70]

Arto Paasilinna visioi teoksessaan Ihmiskunnan loppulaukka, että Kontula tullaan räjäyttämään jo vuonna 2037 ja sen tilalle istutetaan geenimuunneltua villipajua, jonka arvellaan lisäävän kaupungin viihtyisyyttä. Matti Yrjänä Joensuun kirjassa Harjunpää ja poliisin poika (Otava 1983) Kontula on keskeisesti esillä. Sara Razain romaanin Djävulen är en lögnare (Förlaget 2016) tapahtumat sijoittuvat suurelta osin Kontulaan.

Kontulalainen rap-yhtye, ja sen samanniminen keulakuva, Notkea Rotta mainostaa sanoituksissaan Kontulaa ja muuta Itä-Helsinkiä. Vuonna 2005 julkaistiin yhtyeen debyyttialbumi Itä meidän, joka kertoo Itä-Helsingin elämästä. Vuonna 2007 yhtye julkaisi toisen albuminsa Kontula – Koh Phangan All Night Long.

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sisääntulo Kontulan metroaseman keskimmäiseen lippuhalliin, joka uudistettiin vuonna 2003.
Aikanaan minimivaatimuksin toteutettu metroaseman laiturialue.
Metroaseman laiturialue vuonna 2022

Kontulan halki kulkee vuonna 1965 valmistunut Kontulantie. Toinen pääväylä on Kontulankaari. Alueen katu- ja jalankulkuverkko valmistui vuoteen 1970 mennessä.[12] Kontulan kustakin kolmesta osa-alueesta lähtee autoliikenteestä erotettu kävelykatu kohti ostoskeskusta.

Kontulan joukkoliikenneyhteys Helsingin keskustaan on tiheä metroliikenne Kontulan metroasemalta, joka avattiin liikenteelle 1. marraskuuta 1986. Metroasema sijaitsee Itäkeskuksen-Mellunmäen metrohaaralla, ja sitä käyttää päivittäin noin 20 000 matkustajaa. Aseman rakennettiin aikanaan minimivaatimusten mukaisesti. Asemaa on sittemmin peruskorjattu vuonna 2003, jolloin keskiosan lippuhalli uudistettiin. Viimeksi peruskorjattiin aseman itäinen lippuhalli, jonka parannustyöt valmistuivat syksyllä 2007.[71]

Ympäröivistä lähiöistä on kattava liityntäliikenne Kontulan sekä Itäkeskuksen metroasemille. Kontulasta on lisäksi poikittaisyhteys linja-autolla Malmille ja Vuosaareen. Kontulan sisäistä bussilinjastoa uudistettiin vuoden 2006 syksyllä, mutta toteutuneet uudistukset eivät olleet useille kontulalaisille mieleen.[72] Valitusten pohjalta kaupunki selkeytti linjastoa, ja uudet reitit ja aikataulut otettiin käyttöön 15. tammikuuta 2007.[73]

Bussiyhteydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kontulan metroasemalta kulkevat liityntälinjat:

  • 57 Kontula - Latokartano - Käpylä - Munkkivuori - Munkkiniemi
  • 94 Itäkeskus - Porttitie - Kontulan metroasema - Kontulankaari
  • 94A Kotikonnuntie - Kontulan metroasema - Kivikko - Kontulan metroasema - Kotikonnuntie
  • 94B Kontulan metroasema - Kivikonlaita (Työmatkalinja)
  • 95 Itäkeskus - Mellunmäki - Kontulan metroasema - Keinutie

Pienkalustolinjat Kontulan metroasemalta:

  • 811 Kivikko - Kontula (M) - Mellunmäki - Länsimäki
  • 812 Myllypuro - Mellunmäki

Yölinjat:

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Astikainen, Riitta; Heiskanen, Riitta; Kaikkonen, Raija: Elämää lähiössä. Sanoma Oy/Helsingin Sanomat, 1997. ISBN 951-97555-4-3
  • Kokkonen, Jouko: Kontula – Elämää lähiössä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2002. ISBN 951-746-402-9
  • Markkanen, Airi: Albumit auki Kontulaan. Lasipalatsin Mediakeskus Oy, 2005. ISBN 952-480-016-0
  • Sädevirta, Sirkka: Kontulan historiasta ja rakentamisesta. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, 1994. ISBN 951-772-526-4
  • Itä-Helsingin vaiheita ja nähtävyyksiä. Itä-Helsingin Kulttuuriseura ry, 2000.

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Helsingin väestö vuodenvaihteessa 2019/2020 ja väestönmuutokset vuonna 2019 (s. 68) hel.fi. 2020. Helsingin kaupunki. Viitattu 28.8.2021.
  2. ↑ a b Helsingin väestöennuste 2007–2040 Helsingin kaupungin tietokeskus. Viitattu 16.3.2007.
  3. ↑ a b c d e Helsingin seudun aluesarjat www.aluesarjat.fi. Viitattu 16.3.2007.
  4. ↑ a b Etusivu / Ajankohtaista Kontulan Ostari. Arkistoitu 10.3.2007. Viitattu 20.4.2007.
  5. ↑ Helsingin koko väestö ja ulkomaalaistaustaiset taustamaanosan mukaan osa-alueittain 1.1.2019 (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. ↑ Kokkonen, Jouko, 2002, s. 10–11
  7. ↑ Sädevirta, Sirkka, 1994, s.1–8
  8. ↑ Tuleva suurlähiö www.kontula.com. Arkistoitu 28.9.2007. Viitattu 7.3.2007.
  9. ↑ Sädevirta, Sirkka, 1994, s.10–14.
  10. ↑ Sädevirta, Sirkka, 1994, s. 18.
  11. ↑ Kokkonen, Jouko, 2002, s. 30–34.
  12. ↑ a b Sädevirta, Sirkka, 1994, s. 23.
  13. ↑ Kokkonen, Jouko, 2002, s. 45.
  14. ↑ Kokkonen, Jouko, 2002, s. 57–59.
  15. ↑ Kokkonen, Jouko, 2002, s.63–71.
  16. ↑ Sädevirta, Sirkka, 1994, s. 20.
  17. ↑ Kokkonen, Jouko, 2002, s. 144–146.
  18. ↑ Uutta asutusta www.kontula.com. Arkistoitu 28.9.2007. Viitattu 7.3.2007.
  19. ↑ a b Kokkonen, Jouko, 2002, s. 165–170.
  20. ↑ a b c d Kontula on vuoden 2006 kaupunginosa Suomessa www.kontulaseura.com. Arkistoitu 30.9.2007. Viitattu 8.3.2007.
  21. ↑ Pohjanpalo, Olli: Kontulan ostoskeskuksen ympäristö täyttyy uusista rakennuksista www.hs.fi. Viitattu 11.3.2007.
  22. ↑ Kontulan metroaseman lippuhalli avataan kesällä HKL. Arkistoitu 8.5.2007. Viitattu 20.4.2007.
  23. ↑ Jätteenpolttolaitos Kivikkoon? Kontula.com. Arkistoitu 28.9.2007. Viitattu 25.5.2007.
  24. ↑ a b Vesalan, Kontulan, Kurkimäen ja Kivikon aluesuunnitelma 2010-2019 Helsingin kaupungin rakennusvirasto. Viitattu 31.3.2010.[vanhentunut linkki]
  25. ↑ Kokkonen, Jouko: Kaupunki satsaa Kontulaan www.kontula.com. Arkistoitu 28.9.2007. Viitattu 11.3.2007.
  26. ↑ Kontulan uimahalli peruskorjataan www.urheiluhallit.fi. Arkistoitu 3.2.2007. Viitattu 11.3.2007.
  27. ↑ Kirjasto- ja asiakaspalvelut (s. 15) Helsingin kaupunginkirjasto toimintakertomus 2012. 2012. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 10.1.2016.
  28. ↑ Kontulan ostoskeskus Kontulan alueportaali. www.kontula.com. Arkistoitu 23.2.2007. Viitattu 11.3.2007.
  29. ↑ Kontulan toimintakeskus Nuorisoasiainkeskus. Arkistoitu 10.8.2007. Viitattu 20.4.2007.
  30. ↑ Koulut Mellunkylän Alueportaali. Arkistoitu 23.6.2016. Viitattu 10.1.2016.
  31. ↑ Leikkipuistot Mellunkylän Alueportaali. Viitattu 10.1.2016.
  32. ↑ Päiväkodit ja perhepäivähoito Mellunkylän Alueportaali. Viitattu 10.1.2016.
  33. ↑ Kissa apuna vanhusten saattohoidossa Kontulassa Yle. 2010. Viitattu 10.1.2016.
  34. ↑ Kontulan monipuolinen palvelukeskus Helsingin kaupunki. Arkistoitu 15.11.2016. Viitattu 10.1.2016.
  35. ↑ KontuFestari www.kontula.com. Arkistoitu 9.2.2007. Viitattu 16.3.2007.
  36. ↑ Erja Lyytisen blues kruunasi OstariFestarin Kontula.com. Arkistoitu 9.7.2007. Viitattu 13.6.2007.
  37. ↑ Kokkonen, Jouko, 2002, s. 14–15.
  38. ↑ Kokkonen, Jouko, 2002, s. 25.
  39. ↑ a b Ympäristön parantaminen www.hel2.fi Lähiöprojekti. Arkistoitu 23.4.2007. Viitattu 15.3.2007.
  40. ↑ Kivikko - luonnonläheinen asuinalue Kontulan naapurissa Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirasto. Viitattu 31.3.2010.[vanhentunut linkki]
  41. ↑ Sädevirta, Sirkka, 1994, s. 20
  42. ↑ Kontula valmistuu www.kontula.com. Arkistoitu 28.9.2007. Viitattu 7.3.2007.
  43. ↑ Elinvoimaiset lähiöt – Kontula www.hel2.fi Lähiöprojekti. Arkistoitu 19.3.2008. Viitattu 8.3.2007.
  44. ↑ Kokkonen, Jouko (toim.); Salastie, Riikka (kirj.), 2002, s. 53–56.
  45. ↑ Kokkonen, Jouko, 2002, s. 38.
  46. ↑ Puutteita betonitaloissa www.kontula.com. Arkistoitu 28.9.2007. Viitattu 7.3.2007.
  47. ↑ Rakennusten korjaus Kontulassa ja Vesalassa www.hel2.fi Lähiöprojekti. Arkistoitu 15.6.2007. Viitattu 8.3.2007.
  48. ↑ Kokkonen, Jouko, 2002, s. 119
  49. ↑ Kokkonen, Jouko, 2002, s. 67–68.
  50. ↑ Kokkonen, Jouko, 2002, s. 117–118
  51. ↑ Kokkonen, Jouko, 2002, s. 166–167,
  52. ↑ a b Helsinki - Äänestysaluekohtaiset tulokset: Kontula A tulospalvelu.vaalit.fi. Oikeusministeriö. Viitattu 3.11.2018.
  53. ↑ a b Helsinki - Äänestysaluekohtaiset tulokset: Kontula B tulospalvelu.vaalit.fi. Oikeusministeriö. Viitattu 3.11.2018.
  54. ↑ a b Helsinki - Äänestysaluekohtaiset tulokset: Kontula C tulospalvelu.vaalit.fi. Oikeusministeriö. Viitattu 3.11.2018.
  55. ↑ a b Eduskuntavaalit 2015 - Tulos - Helsinki tulospalvelu.vaalit.fi. Oikeusministeriö. Viitattu 3.11.2018.
  56. ↑ Eduskuntavaalit Helsingissä 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus. Viitattu 13.4.2007.
  57. ↑ Bäcklund, Pia; Lankinen, Markku; Mäkelä, Susanna: Kunnallisvaalit 2004 Vaalitilinpäätös – Helsinki www.hel2.fi. Viitattu 16.3.2007.[vanhentunut linkki]
  58. ↑ a b Pöntinen, Petri: Ostosmatka itään www.suomenkuvalehti.fi. Arkistoitu 27.10.2007. Viitattu 16.3.2007.
  59. ↑ a b Kokkonen, Jouni: Lähiön kääntöpuoli www.kontula.com. Arkistoitu 9.2.2007. Viitattu 14.3.2007.
  60. ↑ Kokkonen, Jouko, 2002, s. 130–131.
  61. ↑ Asukkaat ja toimittajat näkevät lähiön eri tavoin Kontula.com. Arkistoitu 28.9.2007. Viitattu 25.5.2007.
  62. ↑ Kokkonen, Jouko, 2002, s. 28.
  63. ↑ Riitta Astikainen, Riitta Heiskanen ja Raija Kaikkonen (toim.), 1997, s.99.
  64. ↑ Lipiäinen, Ville & Pitkänen, Pia: Kontula on mainettaan parempi www.kontula.com. Arkistoitu 11.1.2006. Viitattu 14.3.2007.
  65. ↑ Kokkonen, Jouko, 2002, s. 124.
  66. ↑ Riitta Astikainen, Riitta Heiskanen ja Raija Kaikkonen (toim.), 1997, s.101.
  67. ↑ Kontula otsikoissa 2006 www.kontula.com. Arkistoitu 28.9.2007. Viitattu 19.3.2007.
  68. ↑ Kontula saanut paljon positiivista julkisuutta www.kontula.com. Arkistoitu 28.2.2007. Viitattu 19.3.2007.
  69. ↑ Nettivideo näyttää vartijan potkivan sidottua miestä Helsingissä www.hs.fi. Viitattu 14.3.2007.
  70. ↑ Kontula kulttuurissa www.kontula.com. Arkistoitu 28.9.2007. Viitattu 14.3.2007.
  71. ↑ Kontulan metroaseman peruskorjaus jatkuu HKL. Viitattu 9.9.2007.[vanhentunut linkki]
  72. ↑ Kontulan liityntälinjasto uudistuu 15.1.2007 www.kontula.com. Arkistoitu 28.9.2007. Viitattu 12.3.2007.
  73. ↑ 09.01.07 Liityntäbussilinjasto Kontulassa muuttui www.hel.fi/HKL. Arkistoitu 22.2.2007. Viitattu 12.3.2007.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kontula.

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kontula&oldid=22787835”