Karppi
| Karppi | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumalliset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Alaluokka: | Neopterygii |
| Lahko: | Karppikalat Cypriniformes |
| Heimo: | Särkikalat Cyprinidae |
| Suku: | Cyprinus |
| Laji: | carpio |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Cyprinus carpio |
|
| Katso myös | |
Karppi (Cyprinus carpio) on suurikokoinen makean veden särkikala. Suomessa karppi menestyy vain istutettuna, sillä Suomen ilmasto on liian viileä sen lisääntymiseen luonnossa. Maailmanlaajuisesti karppi on kalanviljelyssä yksi kolmesta runsaimmin tuotetusta kalasta ruohokarpin ja hopeakarpin ohella.[2][3] Karpin vuosituotanto vuonna 2014 oli yli neljä miljoonaa tonnia.
Alkuperä ja levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Karppi lienee alun perin kotoisin Vähän-Aasian ja Kaspianmeren väliseltä seudulta, mistä se on varhain levinnyt laajalti sekä itään että länteen. Kiinassa sitä viljeltiin jo ennen täkäläisen ajanlaskun alkua. Euroopassa viljely alkoi Tonavan alueella esiintyneistä villeistä kannoista, ja munkit levittivät viljelyä ympäri maanosan.[4] Altaissa viljellyt karpit olivat oleellinen osa keskiajan ruokakulttuuria varsinkin paastonajalla. Nykyään karppia esiintyy kaikilla mantereilla. Euroopassa sitä istutetaan enimmäkseen urheilukalastuksen tarpeisiin. Luontaisen elinalueensa ulkopuolelle siirretyistä karpeista on paikoitellen tullut uhka alkuperäisille lajeille, minkä vuoksi karppia pidetään nykyisin yhtenä maailman sadasta haitallisimmasta vieraslajista[5].
Karppi Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomeen keskieurooppalainen karppi saapui 1950-luvulla Ruotsista tuotuna. 1960-luvulla tuotiin toinen kanta Venäjältä.[6] Istutettua karppia esiintyy nykyään vesistökohtaisesti Oulun korkeudelle asti. Lisääntyminen ei kuitenkaan onnistu, koska poikaset eivät selviydy ensimmäisestä talvestaan, vaan kuolevat ravinnonpuutteeseen. Karppi on kuitenkin Suomen särkikaloista suurimmaksi kasvava. Suurin Suomesta 2000-luvulla pyydetty karppi oli Vihdin Hiidenvedeltä verkoilla 2023 saatu 22,2-kiloinen kala.[7]
Ravinto ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ravinnokseen karppi syö vesistön pohjasta kotiloita, simpukoita ja toukkia.
Kalastus ja käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Karppi on yleinen ruokakala, ja erityisen käytetty se on ollut Keski-Euroopassa. Karppi on myös hyvin arvostettu osa juutalaista keittiötä, johon se kuuluu erityisesti juhlapäivinä. Karpin makuun saattavat vaikuttaa kalan koko ja sen kasvupaikka. Etenkin seisovissa lammissa kasvaneet karpit saattavat saada mutaisen maun. Suuriksi kasvaneiden kalojen liha on puolestaan rakenteeltaan karkeaa kasvupaikasta riippumatta.[8] Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön mukaan karpin maailmanlaajuinen kalansaalis oli vuonna 2014 145 566 tonnia ja kalankasvattamojen tuotanto samana vuonna oli 4 159 117 tonnia.[9]
Karppimuodot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Karppien ulkonäkö vaihtelee paljon vuosisatoja kestäneen jalostuksen takia. Kalanviljelyssä samoista vanhemmista otetuista sukusoluista syntyy kolmenlaisia karppeja: peilikarppeja, nahkakarppeja ja tavallisia suomuisia yksilöitä, suomukarppeja. Nahkakarpilla ei ole suomuja lainkaan, peilikarpin suomut ovat hyvin suuret ja rivikarpilla on suomurivi kyljissä. Koristekaloiksi ja puutarha-altaisiin on lisäksi jalostettu monenkirjavia koriste- eli koikarppeja.
Suomen luonnonvesissä (istutettuna) tavataan suomukarppeja ja peilikarppeja. Suomukarppeja esiintyy noin kaksi kertaa niin paljon kuin peilikarppeja. Peilikarpit voidaan vielä jakaa kolmeen tyyppin: täysimittainen peilikarppi, jossa on kauttaaltaan suuria suomuja, rivipeilikarppi, jolla suomuja on rivissä selässä ja kyljissä, sekä tavallinen peilikarppi, jolla suomuja on kyljissä ja evien lähellä ryppäinä.[10]
Nahkakarppi on pääasiassa suomuton karppimuoto. Jonkin verran suomuja voi kuitenkin esiintyä selässä. Selkäevässä on 20–25 ruotoa. Nahkakarpin uskotaan olevan kalanjalostuksen tulos. Jalostuksen tavoitteena lienee ollut helppoon perkaamiseen päätyminen.[11]
Koikarppi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Koikarppi
_in_aquarium.JPG)
Koikarppi eli koristekarppi on alun perin ruokakalaksi kasvatetun tavallisen karpin värimuunnos, joka levisi Kiinan kautta Japaniin ja sieltä toisen maailmansodan aikana myös Eurooppaan. Nykyään koikarppia pidetään Suomessakin koristelammikoissa tai lammikkoharrastajien lemmikkinä. Kala kesyyntyy helposti, syö suoraan kädestä ja oppii tunnistamaan ruokkijansa. Hyvin hoidettuna koikarppi saattaa elää ihmisiän, saavuttaa yli 60 cm:n pituuden ja painaa useita kiloja.[12] Karppi tarvitsee terveenä pysyäkseen paljon tilaa uidakseen, tehokkaan vedensuodatuksen, sopivat vesiarvot ja oikeanlaista ravintoa. Koristekarppeja on kahta laatua: lammikkolaatuisia ja näyttelyihin sopivia valiokarppeja.[13] Valiolaadun eri värimuunnoksista käytetään suomessakin niiden japaninkielisiä nimityksiä.
Suurin osa Suomen koikarpeista on lammikkolaatuisia, sillä Japanista tuotujen näyttelykelpoisten karppien hinnat ovat lammikkolaatuisiin verrattuina moninkertaisia.[14] Alankomaissa järjestetään vuosittain suuri koikarppinäyttely, jossa koulutetut tuomarit pisteyttävät valiokarppeja koiranäyttelyiden tapaan.[15] Talveksi useimmat harrastajat majoittavat koristekarppinsa jättikokoiseen akvaarioon, jossa saattaa olla jopa 3 000 litraa vettä. Keväällä karpit siirretään suuriin lammikoihin, joissa ne saavat olla syksyn ensimmäisiin kylmiin päiviin saakka.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Ford, M.: Cyprinus carpio IUCN Red List of Threatened Species. Version 2024-2. 2024. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 29.10.2024. (englanniksi)
- ↑ World aquaculture production of fish, crustaceans, molluscs, etc., by principal species in 2012 FAO statistics 2014
- ↑ Cyprinus carpio (Linnaeus, 1758) FAO Cultured Aquatic Species Information Programme.
- ↑ Cyprinus carpio (Arkistoitu – Internet Archive). FishBase.
- ↑ 100 of the World's Worst Invasive Alien Species Issg.org. Global Invasive Species Database. Arkistoitu 2.4.2016. Viitattu 25.3.2011. (englanniksi)
- ↑ Karppi (Arkistoitu – Internet Archive). RKTL Kala-atlas.
- ↑ [1]. 2000-luvun Suomen ennätyskalat ja Suomen ennätyskalarekisteriin hyväksytyt suurkalat. (Luettu 12.3.2023)
- ↑ Alan Davidson: ”carp”, The Oxford Companion to Food. (3. painos) Oxford University Press, 2014. ISBN 978-0-19-104072-6 (englanniksi)
- ↑ Species Fact Sheets - Cyprinus carpio (Linnaeus, 1758) YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO. Viitattu 27.1.2019. (englanniksi)
- ↑ Peilikarppi, (Arkistoitu – Internet Archive) Kuokkanen.org
- ↑ Nahkakarppi, Kuokkanen.org (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Koi Carp about carp. Arkistoitu 21.4.2013. Viitattu 10.5.2013.
- ↑ Making A Good Choice For Your Koi Selection RKMC Rocky Mountain Koi Club. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 10.5.2013. (englanniksi)
- ↑ Koikarpit Lampikeidas. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 10.5.2013.
- ↑ Holland Koi Show - biggest koi show on earth Holland Koi Show. Viitattu 10.5.2013.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Luontoportti: Karppi (Cyprinus carpio)
- Laji.fi: Karppi (Cyprinus carpio)
- Koikarpin kuvia (Arkistoitu – Internet Archive)
- Jättikarppi jäi koukkuun, Ilta-Sanomat, (Arkistoitu – Internet Archive) uutinen
- Karppimafia Tietoa karpista ja karpin onginnasta
- ITIS: Cyprinus carpio (englanniksi)
- Food and Agriculture Organization of the United Nations (FAO): Cyprinus carpio (englanniksi)