Kamferi
| Kamferi | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| IUPAC-nimi | 1,7,7-trimetyylibisyklo[2.2.1]heptan-2-oni |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| SMILES | CC1(C)C2(C)C(CC1CC2)=O |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C10H16O |
| Moolimassa | 152,23 g/mol |
| Sulamispiste | 179,75 °C |
| Kiehumispiste | 204 °C |
| Tiheys | 0,99 g/cm3 |
| Liukoisuus veteen |
0,12 g 100 ml:aan vettä n. 100 g 100 ml:aan etanolia n. 250 g 100 ml:aan asetonia |
Kamferi on orgaanista, terpeeneihin kuuluvaa vahamaista, huoneenlämmössä kiinteää, väritöntä tai valkoista kiteistä ainetta, jolla on voimakkaan läpitunkeva, pistävän hyväntuoksuinen haju. Kamferia saadaan luonnosta Aasiassa, erityisesti Borneossa ja Taiwanissa, kasvavasta kamferipuusta (Cinnamomum camphora) ja muista laakerikasveihin kuuluvista puista. Sitä voidaan myös valmistaa synteettisesti tärpättiöljystä. Kamferia käytetään muun muassa hajusteena, ruoan valmistuksessa, palsamointinesteenä, uskonnollisissa juhlissa ja myös lääkinnässä. Yhdistettä esiintyy kasveissa ja kukkien tuoksuissa sekä semiokemikaalina eliöiden viestinnässä.
Kamferista käytetään myös nimityksiä 1,7,7-trimetyylibisyklo(2.2.1)heptan-2-oni, 2-bornanoni ja 2-camfanoni. Aiemmin kamferista käytettiin yleiskielessä nimeä kamfertti. Joissakin murteissa tämä nimitys on säilynyt näihin päiviin saakka.
Kamferi sublimoituu eli muuntuu suoraan kiinteästä kaasuksi jo huoneenlämmössä. Kamferin leimahduspiste on 66 °C c.c., itsesyttymislämpötila 466 °C ja CAS-numero 76-22-2. Kamferilla on kaksi optista isomeeria (CAS 464-48-2 ja D-kamferi, 464-49-3) sekä raseeminen seos (DL-kamferi, CAS 21368-68-3).
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kamferin nimi on tullut suomen kieleen monen mutkan kautta. Malaijin kielessä sen nimi oli kapur Barus, joka tarkoitti Indonesian Sumatran saarella sijainneen Baruksen kauppasataman "liitua". Arabian kielessä nimi vääntyi muotoon kafur ja latinassa camfora. Lopulta siitä tuli ranskan camphre ja englannin camphor.
Suomalainen kemisti Gustaf Komppa syntetisoi kamferin ensimmäisen kerran vuonna 1903. Kompan vuonna 1907 aloittama kamferin teollinen tuotanto Tainionkoskella oli maailman ensimmäinen teollinen kokonaissynteesi.
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kamferia käytetään muun muassa selluloosanitraatin pehmentimenä, koiperhosten karkottamiseen, pieneliöitä tuhoavana aineena, palsamoinnissa, ilotulitteissa, estämään hyönteiskokoelmien tuhoutumista karkottamalla muita pikkuhyönteisiä ja ruoan valmistuksessa, esimerkiksi makeisten makuaineena Aasiassa.
Lääkekäyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kamferitippoja käytetään syötynä virkistämään sydämen toimintaa sekä hoitamaan ja ehkäisemään liian alhaisen verenpaineen oireita. Ulkoisesti kamferia käytetään muun muassa lihaskipuihin lievän kipua lievittävän vaikutuksensa takia. Kamferi on myös vaikuttavana aineena lämpövoiteissa, -geeleissä ja linimenteissä, joita käytetään lihaksien hoitoon, lämmittämiseen ja rentoutukseen, lihasvenähdysten ehkäisyyn urheilusuorituksissa sekä vilkastuttamaan ääreisverenkiertoa. Kamferia käytetään myös höyryhengitysvalmisteissa ja nuhasumutteissa usein yhdessä mentolin kanssa avaamaan hengitysteitä yskän ja nuhan yhteydessä.
Eläinlääkärit eivät Suomessa määränneet kamferia 1960-luvulla eläimille sisäisesti, koska aineen hajun vaikutuksesta liha tuli ihmisravinnoksi kelpaamattomaksi. Ulkoisesti sitä vielä käytettiin muun muassa linimenteissä ja voiteissa.[1]
Myrkyllisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aikuisilla kuolemaan johtaneet suun kautta otetut kamferiannokset, pääosin öljy- tai nestemuotoisia valmisteita käytettäessä, ovat olleet 50–500 mg/kg. Aikuisilla yli 2 gramman annos aiheuttaa vakavia haittavaikutuksia ja 4 grammaa puhdasta kamferia nieltynä on mahdollisesti kuolemaan johtava. Lapsilla kuolemaan johtava nielty annos on 0,5–1,0 grammaa. Vauvoilla alin kuolemaan johtava suun kautta otettu annos on 70 mg/kg.[2]
Yleensä aikuisilla yli 50 milligrammaa kamferia painokiloa kohden pidetään hermostolle myrkyllisenä annoksena. Yliannostuksen oireita ovat pahoinvointi, oksentelu, huimaus, hengenahdistus, hengityksen lamaannus, lihasten vapina ja nykiminen, kouristukset sekä epileptinen kohtaus.[2]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Otavan iso tietosanakirja. (Osa 4, palstat 285–286, hakusana kamferi) Helsinki: Otava, 1963.
- ↑ a b Camphora MediPharmia 50 mg tabletti, päällystetty. Lääkelaitos. Viitattu 26.7.2014.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- http://web.archive.org/web/20110720020745/http://www.kemia-lehti.fi/pdf/gustafkomppa.pdf
- Apteekki: Kamferi
- PubChem: Camphor (englanniksi)
- DrugBank: Camphor (englanniksi)
- Human Metabolome Database (HMDB): Camphor (englanniksi)
- Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): Camphor (englanniksi)
- Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): (-)-Camphor (englanniksi)
- Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): d-Camphor (englanniksi)
- ChemBlink: Camphor (englanniksi)
- Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Camphor (englanniksi)
- Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: D-Camphor (englanniksi)
- Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: L-Camphor (englanniksi)
- Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: DL-Camphor (englanniksi)
- Pherobase: Floral Compound - camphor (englanniksi)
- Pherobase: Semiochemical - camphor (englanniksi)