Kalahuuhkaja
| Kalahuuhkaja | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Pöllölinnut Strigiformes |
| Heimo: | Pöllöt Strigidae |
| Suku: | Kalahuuhkajat Ketupa |
| Laji: | zeylonensis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Ketupa zeylonensis |
|
| Katso myös | |
Kalahuuhkaja (Bubo zeylonensis tai Ketupa zeylonensis) on pöllö, joka kuuluu kalahuuhkajien 4–jäseniseen sukuun.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Linnun pituus on 54–57 cm. Lähes huuhkajan kokoinen pöllö, joka on selkäpuolelta punaruskea ja voimakkaasti tummaviiruinen. Alapuoli on vaaleanruskea mustin pitkittäisjuovin, kurkku on valkoinen. Silmät ovat keltaiset ja päässä on huuhkajamaiset korvatupsut. Sukupuolet ovat samanväriset. Soidinhuuto on pehmeä ”huputus” tai voimakkaampi huhuilu.
Kalahuuhkajan varpaissa on terävät nystyrät liukkaiden saaliseläinten kiinni pitämiseksi. Jalat ovat höyhenettömät, jotta märät höyhenet eivät haittaisi lentoa. Tavallisesti pöllöillä on höyhenpeitteiset jalat ja varpaat.
Esiintyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aasian eteläosat Etelä-Kiinasta Intiaan ja Levanttiin. Lähi-idässä harvinainen, Levantissa arvioidaan pesivän 2–20 paria.* Maailmanlaajuisesti laji on ilmeisesti vähenemässä, mutta tarkkoja tietoja ei ole. Lajia ei ole tavattu Suomessa.
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Asuu vesistöjen läheisyydessä avoimessa metsämaastossa ja istutusmetsissä.
Lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pesä on kallion- tai puunkolossa tai jonkin petolinnun vanhassa pesässä. Naaras munii 1 tai 2 munaa. Haudonta kestää noin 38 päivää. Poikaset ovat lentokykyisiä 7 viikon ikäisinä.
Ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nimensä mukaisesti kalahuuhkaja syö paljon kalaa. Se saalistaa lentämällä veden yllä ja sieppaamalla saaliin kynsiinsä. Se myös väijyy istuen veden ylle kaartuvan puun oksalla tai latvassa. Se voi myös kahlata vedessä saaliin perässä. Kalojen lisäksi se syö rapuja, ja vähemmässä määrin muuta liharuokaa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Perrins, Christopher M. (päätoim.) 1992: Otavan lintutieto - Maailman linnut. Otava. Italia. ISBN 951-1-12001-8
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ BirdLife International: Ketupa zeylonensis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 17.5.2014. (englanniksi)