Kai Heinonen
Kai Marius Heinonen (14. kesäkuuta 1933 Lemi – 17. kesäkuuta 2009 Espoo)[1] oli suomalainen pilapiirtäjä ja karikatyristi.[2][3] Hän käytti piirtäjänä nimimerkkiä Kai. Heinonen piirsi muun muassa Lapin Kansa -lehteen.
Heinonen valmistui Lappeenrannan kauppaopistosta vuonna 1952.[4][2] Hän aloitti pilapiirtäjän uransa vuonna 1963 Savonmaa-lehdessä. Vuosina 1969–1971 hän asui Newarkissa Yhdysvalloissa työskennellen postimyyntiliikkeessä ja piirtäen vapaa-ajallaan. Tänä aikana hän kehitti tunnetun piirrostyylinsä ja hänen piirroksiaan julkaistiin New York Daily News -lehdessä sekä kerran The New York Timesissa. Vuonna 1971 Heinosen karikatyyripiirroksia kuuluisuuksista julkaistiin Yhdysvalloissa Let’s face it! -nimisenä kirjana. Samana vuonna hän palasi Suomeen, jossa häneltä ilmestyi piirroskokoelmia pitkään lähes joka vuonna.[2][5]
Heinonen piirsi molemmilla käsillään, mutta tussasi piirrokset oikealla kädellä.[2]
Heinonen asui Espoossa,[5] ja hänet on haudattu Kellonummen hautausmaalle.[6]
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Piirroskokoelmia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Let’s face it! Kai Heinonen's World. Phaedra, New York 1971
- Urkki ja isot pojat: Kekkospiirroksia ja kaskuja. Otava, Helsinki 1971
- Vänrikki Stoolin turinat. Otava, Helsinki 1972
- Nyky-Suomen sananparsikirja. Otava, Helsinki 1973
- Ikämiesisäntä ja aikamiespojat: 24 piirrosta. Otava, Helsinki 1973 (Kalevi Kuuselan kanssa)
- Pohjolan pidot. Otava, Helsinki 1974
- Tunaripartio. Otava, Helsinki 1976
- Toisen tasavallan hovissa. Otava, Helsinki 1977
- Viidesti kirkastettu. WSOY, Helsinki 1978
- Parempi pyy pivossa. WSOY, Helsinki 1979
- Yhtä juhlaa. WSOY, Helsinki 1980
- Kunkkuhai ja jätkäsuora. WSOY, Helsinki 1981
- Kuin Manulle illallinen. WSOY, Helsinki 1982
- Rötösherrat. WSOY, Helsinki 1983
- Sikariporras. WSOY, Helsinki 1984
- Kliffaa hei. WSOY, Helsinki 1985
- Manun kanssa keittiössä. WSOY, Helsinki 1986
- Tarttis jatkaa. WSOY, Helsinki 1987
- Kyllä se siitä!. WSOY, Helsinki 1988
- Saakutin säkeet. WSOY, Helsinki 1989
- Pumppuihin!. WSOY, Helsinki 1990
- Onneton tunari. Kirjayhtymä, Helsinki 1991
- Pressapeli. WSOY, Helsinki 1993
- Euro-Maran tahdissa. WSOY, Helsinki 1994
- Naisten tanssit. WSOY, Helsinki 2001
Kuvituksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pekka Peltokallio: Naurudoping (1978)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kai Marius Heinosen hautakivi Kellonummen hautausmaalla, kortteli I, rivi 18, hauta 4.
- ↑ a b c d Olavi Järvi: Parhaat pilapiirtäjämme, s. 50. Tammi, Helsinki 1979.
- ↑ Heinonen, Kai Kirjasampo. Viitattu 23.1.2022.
- ↑ Lappeenrannan kauppaopistosta saivat päästötodistukset seuraavat: Kai Marius Heinonen, Etelä-Saimaa, 1952, No 120, sivu 4, julkaistu 27.5.1952
- ↑ a b Lea Ala-Peijari: Kai Heinonen, Jupperin Omakotiyhdistyksen jäsenlehti JOY 3/2007, s. 8 Jupperi.fi. Viitattu 23.1.2022.
- ↑ Heinonen Kai Marius Hautahaku.fi. Viitattu 14.8.2024.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
