Alamedan piirikunta (engl.Alameda County) on yksi Kalifornian 58 piirikunnasta. Piirikunnan asukasluku oli vuoden 2000 väestönlaskennassa 1 443 741. Vuoden 2008 epävirallisen laskun mukaan asukkaita oli 1 474 368. Tämä tekee piirikunnasta asukasluvultaan Kalifornian kuudenneksi suurimman. Alamedan piirikunnan pinta-ala on 2 127 km², josta vettä on 217 km². Piirikunnan pääkaupunki on Oakland.
Berliini (saks.Berlin, [bɛɐˈliːn], kuuntele ääntämys(ohje)) on Saksan pääkaupunki ja yksi Saksan osavaltioista. Noin 3,4 miljoonalla asukkaallaan se on myös Saksan suurin ja Euroopan unionin toiseksi suurin kaupunki Lontoon jälkeen. Toisin kuin joidenkin muiden kaupunkialueiden (esimerkiksi noin 12 miljoonan asukkaan Suur-Pariisin) kohdalla, Berliinissä kaupungin viralliset rajat ja kaupunkimaisesti rakennetun alueen tosiasialliset rajat vastaavat melko hyvin toisiaan. Löyhemmin määritelty Berliinin metropolialue jatkuu kuitenkin kauas ympäristöön ja sillä asuu – alueen tarkasta määritelmästä riippuen – noin 4,4–5,9 miljoonaa ihmistä.
Kihnu (ruots.Kynö, Kihnun murteella Kihnumua) on Virolle kuuluva Itämeren saari Riianlahdella noin 41 kilometrin päässä Pärnun kaupungista. Kooltaan se on Riianlahden saarista suurin. Lähin asuttu alue on Tõstamaan kuntaan kuuluva Manilaidin saari 7,5 kilometrin päässä. Saarella on noin 600 asukasta ja se on ollut oma kuntansa vuodesta 1992 lähtien.
Kontula kuuluu HelsinginMellunkylän kaupunginosaan, jonka alueella on ollut asutusta keskiajalta asti. Haja-asutusta nykyisen Kontulan tienoilla oli jo 1930-luvulla Mellunmäen asutuksen levittäydyttyä lännemmäksi. Nykyisen Kontulan alueella oli kuitenkin lähinnä suoalueita, ja se pysyi pitkään rakentamattomana. Seudulle pääsy helpottui, kun Porvoontie valmistui 1930-luvulla, ja tien varteen alkoi syntyä esikaupunkimaista pientaloasutusta. Helsingin kaupunki käynnisti alueen yleiskaavatyön vuonna 1953, jolloin alueelle julistettiin rakennuskielto. Kaupunginvaltuusto jakoi vuonna 1962 Kontulan Helsingin kaupungin, Hakan ja Saton rakennettavaksi.
Koskuen kylän Ala-Koskuetta Kohtakankaalta nähtynä.
Koskue on Jalasjärven eteläosassa Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva kylä. Asukkaita kylässä on 850 (2007). Kylä muodostuu muutamasta pienikokoisesta kyläryhmittymästä, ja sen keskusta on muodostunut lyhyen ja kapean Koskutjärven ympärille. Keskustan eli Koskuen kirkonkylän lisäksi kylään kuuluvat Ala-Koskue, Yli-Koskue, Mustalammi ja Kallionkylä (myös Karjanmaa).
Kreeta (kreik.Κρήτη, Kríti) on itäisellä Välimerellä sijaitseva Kreikan suurin ja Välimeren viidenneksi suurin saari sekä yksi Kreikan 13 periferiasta. Kreetan suurimmat kaupungit ovat Heraklion, Hania, Rethymnon, Agios Nikolaos, Ierapetra ja Sitia. Saari on itä–länsisuunnassa noin 250 kilometrin pituinen, 12–60 kilometrin levyinen, ja sen pinta-ala on 8 261 neliökilometriä. Koko periferian pinta-ala on 8 335 km². Asukkaita periferiassa oli vuoden 2001 väestönlaskennassa 601 159. Kreetalla vallitsee leuto välimerenilmasto.
Kärsämäki on kaupunginosa Turussa noin neljä kilometriä keskustasta pohjoiseen Vähäjoen länsirannalla. Siellä on noin 2 000 asukasta. Yleiskaavan mukaan alue on suurelta osin pientalovaltaista asuntoaluetta, minkä lisäksi Paltassa on pieni kerrostaloalue. Kärsämäessä on myös kaksi teollisuusaluetta: Orjasmäki sijaitsee ohikulkutien varrella Urusvuoren teollisuusalueen yhteydessä ja Hiidenvartin teollisuusalue radan varressa.
Lutepää on kylä Värskan kunnassa PõlvamaallaViron kaakkoisosassa. Kylä sijaitsee aivan Venäjän rajalla. Lutepää on setukaiskylä, ja asukkaita siellä on seitsemän (2007).
Muhu eli Muhumaa (ruots.Moon, saks.Mohn) on Viroon kuuluva saari Saarenmaan ja mantereen välissä Itämeressä. Muhu on Viron kolmanneksi suurin saari Saarenmaan ja Hiidenmaan jälkeen. Yhdessä pienten naapurisaarien, Kesselaid, Viirelaid, Võilaid ja Suurlaid, kanssa se muodostaa Muhun kunnan (vir.Muhu vald) joka kuuluu Saarenmaan maakuntaan. Kunnassa on 1918 asukasta (2010), sen asukastiheys on 9,3 asukasta neliökilometrillä ja pinta-ala 206 neliökilometriä.
Noarootsi (ruots.Nuckö) on kunta Läänemaan maakunnassa, Viron länsirannikolla. Se sijaitsee noin 37 kilometrin päässä Läänemaan keskuksesta Haapsalusta. Noarootsin keskus on Pürksin kylä (ruots. Birkas). Noarootsi on vironruotsalaisten tärkeimpiä keskuksia.
Piirissaare (ven.Порка) on saari ja kunta TartumaallaVirossaPeipsijärvellä. Saari on pinta-alaltaan 7,8 km² ja sielä asuu noin 95 asukasta. Saaren keskuspaikka on Toonin kylä. Saaren asukkaiden enemmistö on venäläisiävanhauskoisia. Saareen pääsee Tarton jokisatamasta Laaksaaren sataman kautta.
Ruhnu (ruots.Runö) on Viroon kuuluva saari ja kunta RiianlahdellaItämeressä. Saaren maakuntaan kuuluvassa saaressa on alle 72 pääasiassa virolaista asukasta, ja sen pinta-ala on 11,54 neliökilometriä. Lähin asuttu alue mantereella on LatvianKuurinmaalla sijaitseva Kolka, joka on 37 kilometrin päässä Ruhnusta. Ennen vuotta 1944 saarta asuttivat satoja vuosia vironruotsalaiset.
Tamanrasset (myös Tamanghasset, Tamenghest) (arab.تمنراست, tifinagh ⵜⴰⵎⴰⵏⵖⴰⵙⴻⵜ) on keitaan ympärille muodostunut kaupunki Ahaggar-ylänköalueella Tamanrassetin maakunnassa eteläisessä Algeriassa. Kaupunki on Tamanrassetin maakunnan pääkaupunki. Asukkaita kaupungissa on 54 469 (1998).
Tamar (georg.თამარი, translitteroitu myös Tamara, noin 1160 – 18. tammikuuta1213) oli Georgian kuningatar vuosina 1184–1213. Hän kuului Bagrationi-dynastiaan ja oli ensimmäinen Georgiaa itsenäisesti hallinnut nainen. Hänen hallituskauttaan pidetään Georgian keskiaikaisen monarkian "kulta-aikana".
Tbilisi (georg.თბილისი, aiemmin georg.ტფილისი, Tpilisi, ulkomailla Tiflis) on Georgian pääkaupunki ja suurin kaupunki. Se sijaitsee historiallisella Kartlin alueella Mtkvari-joen varrella maan itäosassa. Tbilisin väkiluku on 1 081 679 (vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan). Tbilisi muodostaa oman hallintoalueensa, jonka pinta-ala on 1 384 neliökilometriä.
Uskela on Varsinais-Suomessa sijaitseva Suomenentinen kunta ja vanha kirkkopitäjä, joka on perustettu mahdollisesti jo 1200-luvulla. Uskelan kunta perustettiin vuonna 1868 ja liitettiin Saloon vuonna 1967.
Vadstena on kunta Itä-Götanmaan läänissäRuotsissa. Kunta sijaitsee Ruotsin toiseksi suurimman järven Vätternin rannalla. Kunnan asukasluku on 7 475 ja väestötiheys on 40,9 as/km². Vadstenan kokonaispinta-ala on 415,2 neliökilometriä, josta vettä on 232,7 km². Kunnan keskuspaikkakunta on Vadstenan taajama, jonka asukasluku on 5 612 (2005).
Visby on Ruotsissa, Gotlanninsaaren länsirannikolla sijaitseva Gotlannin kunnan keskustaajama. Visbyn asukasluku oli 22 236 asukasta vuonna 2005 eli 39% Gotlannin asukasluvusta. Kaupungin pinta-ala on 12,08 km².
Vormsi (ruots.Ormsö, saks.Worms) on Viroon kuuluva saari, joka sijaitsee Hiidenmaan ja mantereen välissä. Lähin paikka mantereella on Noarootsin niemimaa. Saaren pinta-ala on 91 neliökilometriä, ja se on Viron neljänneksi suurin saari. Vormsin kunnan pinta-ala on 92,93 km², kun siihen lasketaan mukaan kuntaan kuuluvat Vormsin läheisyyden saaret. Vormsi on samalla Läänemaan maakuntaan kuuluva kunta. Saarella asui 11. tammikuuta 2010 yhteensä 399 henkilöä.
Zoniana (kreik.Ζωνιανά Ρεθύμνου, Zonianá Rethímnu) on kaupunkikunta (kreik.κοινότητα, kinótita) Kreikassa, Kreetan saarella. Se on osa Kreetan periferiaa ja Rethymnonin prefektuuria. Zonianan kaupunkikunta on pinta-alaltaan 17,926 neliökilometriä ja siellä asuu 1 578 ihmistä (2001).
kuuntele ääntämys (ohje)) on Saksan pääkaupunki ja yksi Saksan osavaltioista. Noin 3,4 miljoonalla asukkaallaan se on myös Saksan suurin ja Euroopan unionin toiseksi suurin kaupunki Lontoon jälkeen. Toisin kuin joidenkin muiden kaupunkialueiden (esimerkiksi noin 12 miljoonan asukkaan Suur-Pariisin) kohdalla, Berliinissä kaupungin viralliset rajat ja kaupunkimaisesti rakennetun alueen tosiasialliset rajat vastaavat melko hyvin toisiaan. Löyhemmin määritelty Berliinin metropolialue jatkuu kuitenkin kauas ympäristöön ja sillä asuu – alueen tarkasta määritelmästä riippuen – noin 4,4–5,9 miljoonaa ihmistä.
kuuntele ääntämys (ohje)) on Saksan pääkaupunki ja yksi Saksan osavaltioista. Noin 3,4 miljoonalla asukkaallaan se on myös Saksan suurin ja Euroopan unionin toiseksi suurin kaupunki Lontoon jälkeen. Toisin kuin joidenkin muiden kaupunkialueiden (esimerkiksi noin 12 miljoonan asukkaan Suur-Pariisin) kohdalla, Berliinissä kaupungin viralliset rajat ja kaupunkimaisesti rakennetun alueen tosiasialliset rajat vastaavat melko hyvin toisiaan. Löyhemmin määritelty Berliinin metropolialue jatkuu kuitenkin kauas ympäristöön ja sillä asuu – alueen tarkasta määritelmästä riippuen – noin 4,4–5,9 miljoonaa ihmistä.
