Jupiterin kuut

Jupiterin kuut ovat sitä kiertäviä taivaankappaleita. Niitä tunnetaan 95 (23. maaliskuuta 2023). Niistä tunnetuimmat ovat neljä suurinta galileilaista kuuta Io, Europa, Ganymedes ja Kallisto. Näiden kuiden sisäpuolella kiertää pienempiä epäsäännöllisen muotoisia kuita, joista tunnetuin on Amalthea. Hyvin kaukana kiertää joukko melko pieniä kuita, joiden arvellaan olevan Jupiterin sieppaamia asteroideja tai komeettoja. Näistä uloimmat kiertävät taannehtivasti eli toiseen suuntaan kuin Jupiterin muut kuut.

Tutkimuksen historiaa

Galileo Galilei (1564–1642) löysi Jupiterin kuut vuonna 1609, jolloin hän tutki taivasta uudella keksinnöllä, kaukoputkella. Hän kirjoitti havainnoistaan vuonna 1610 Venetsiassa ilmestyneen teoksen Sidereus Nuncius. Galilei havaitsi 7. tammikuuta 1609 Jupiterin vierellä kolme erittäin kirkasta tähteä. Seuraavana yönä niiden asema oli erilainen. 13. tammikuuta Galilei näki yhtä aikaa kaikkiaan neljä tähteä. Niille on annettu nimet Io, Europa, Ganymedes ja Kallisto. Galilei antoi niille yhteisen nimen "Medicien tähdet" Cosimo II del Medicin kunniaksi.

Galilein teos aiheutti aluksi kiivasta polemiikkia ja torjuntaa. Galilein kollega Padovassa, kuuluisa Cesare Cremonini kutsui väitteitä vehkeilyksi ja väitti, ettei Galilei ollut nähnyt yhtään mitään. Myöhemmin Johannes Kepler (1571–1630) antoi tunnustuksensa, samoin Rooman jesuiitat, jotka aluksi olivat olleet epäluuloisia. Myöhemmin Galilei kirjoitti: "vaikka nuo tähdet itse olisivat laskeutuneet maan päälle todistamaan ja puhumaan itsestään", sekään ei olisi vakuuttanut viimeisiä jääräpäitä.

Kuujärjestelmä kaavamaisesti

Jupiterin kuut voidaan jakaa eri ryhmiin niiden etäisyyden, radan soikeuden, radan kaltevuuden, koon ja niin edelleen mukaan. Jupiterin suurten kuiden ja näitä sisempien kuiden oletetaan syntyneen muodostuvaa Jupiteria ympäröineessä kaasukiekossa. Lähellä Jupiteria säännöllisillä radoilla kiertävät kuut muodostavat eräänlaisen pienoisaurinkokunnan. Sisin suurista kuista, Io, saattaa olla niin tiheä siksi, että muodostuttuaan kirkkaana hehkunut Jupiter haihdutti Iosta kaikki kevyet helposti haihtuvat aineet pois. Jupiterin suuret kuut ja pienistä kuista suurin, Amalthea, ovat keskenään rataresonanssissa 1:2:4.

Jupiterin kaikki epäsäännölliset kuut. Vaaka-akselilla etäisyys Jupiterista, pystyakselilla inklinaatio, keltainen jana ilmaisee kohteen pienintä ja suurinta etäisyyttä Jupiterista, ympyrän koko edustaa suhteellista kokoa.

1. Jupiterin säde 71 492 km
2. Jupiterin renkaat 100 000–214 200 km, päärengas 122 800–129 200 km.
3. Jupiterin säännölliset kuut
   1. Neljä pientä kuuta, etäisyys alle 200 000 km Jupiterin keskipisteestä, läpimitta alle 200 km, radan kaltevuus alle puoli astetta.
   2. Neljä suurta galileilaista kuuta, joiden etäisyys on 400 000–2 000 000 km.
4. Jupiterin epäsäännölliset kuut
   1. Themisto kiertää Jupiteria galileilaisten ja seuraavan ryhmän kuiden välissä.
   2. Himalia-ryhmä: Tämän tiukan ryhmittymän etäisyys Jupiterista on 11–12 miljoonaa kilometriä.
   3. Carpo: Ananke-ryhmän sisäosissa.
   4. Ananke-ryhmä: etäisyys 21 276 000 km Jupiterista kallistuma 149 astetta.
   5. Carme-ryhmä: Etäisyys Jupiterista 23 404 000 km, kallistuma 165 astetta.
   6. Pasiphaë-ryhmä: Hajanainen ryhmä, joka kattaa kaikki uloimmat Jupiterin kuut.

Luettelo Jupiterin kuista

Kuut on lueteltu lyhyimmästä kiertoradasta lähtien. Jupiterin neljä suurinta kuuta, Galilein kuut on merkitty sinisellä. Niiden massa on riittävän suuri muodostamaan niistä pallomaisia. Muut kuut ovat epäsäännöllisen muotoisia. Tummanharmaalla on merkitty kuut, joiden kiertorata on retrogradinen, taannehtiva.

Numero		Nimi	Kuva	Halkaisija (km)	Massa (kg)	Keskietäisyys (km)	Kiertoaika (d)	Inklinaatio (°)	Eksentrisyys	Löytöaika	Ryhmä
1	XVI	Metis		43	1,2 × 1017	127 690	+7h 4m 29s	0,000°	0,0012	1980	Amalthea
2	XV	Adrastea		26×20×16	7,5 × 1015	128 690	+7h 9m 30s	0,000°	0,0018	1979
3	V	Amalthea		262×146×134	2,1 × 1018	181 170	+11h 57m 22,67s	0,360°	0,0031	1892
4	XIV	Thebe		110×90	1,5 × 1018	221 700	+16h 11m 17s	0,901°	0,0177	1980
5	I	Io		3660,0×3637,4×3630,6	8,9 × 1022	421 700	+1,769137786	0,050°	0,0041	1610	Galilein kuut
6	II	Europa		3121,6	4,8 × 1022	671 034	+3,551181041	0,471°	0,0094	1610
7	III	Ganymedes		5262,4	1,5 × 1023	1 070 412	+7,15455296	0,204°	0,0011	1610
8	IV	Kallisto		4820,6	1,1 × 1023	1 882 709	+16,6890184	0,205°	0,0074	1610
9	XVIII	Themisto		8	6,9 × 1014	7 393 216	+129,87	45,762°	0,2115	1975/2000	Themisto
10	XIII	Leda		10	1,1 × 1016	11 187 781	+241,75	27,562°	0,1673	1974	Himalia
11	VI	Himalia		170	6,7 × 1018	11 451 971	+250,37	30,486°	0,1513	1904
12	X	Lysithea		36	6,3 × 1016	11 740 560	+259,89	27,006°	0,1322	1938
13	VII	Elara		86	8,7 × 1017	11 778 034	+261,14	29,691°	0,1948	1905
14		S/2000 J 11		4	9,0 × 1013	12 570 424	+287,93	27,584°	0,2058	2001
15	XLVI	Carpo		3	4,5 × 1013	17 144 873	+458,62	56,001°	0,2735	2003	Carpo
16		S/2003 J 12		1	1,5 × 1012	17 739 539	-482,69	142,680°	0,4449	2003	?
17	XXXIV	Euporie		2	1,5 × 1013	19 088 434	-538,78	144,694°	0,0960	2002	Ananke
18		S/2003 J 3		2	1,5 × 1013	19 621 780	-561,52	146,363°	0,2507	2003
19		S/2003 J 18		2	1,5 × 1013	19 812 577	-569,73	147,401°	0,1569	2003
20	XLII	Thelxinoe		2	1,5 × 1013	20 453 753	-597,61	151,292°	0,2684	2004
21	XXXIII	Euanthe		3	4,5 × 1013	20 464 854	-598,09	143,409°	0,2000	2002
22	XLV	Helike		4	9,0 × 1013	20 540 266	-601,40	154,586°	0,1374	2003
23	XXXV	Orthosie		2	1,5 × 1013	20 567 971	-602,62	142,366°	0,2433	2002
24	XXIV	Iocaste		5	1,9 × 1014	20 722 566	-609,43	147,248°	0,2874	2001
25		S/2003 J 16		2	1,5 × 1013	20 743 779	-610,36	150,769°	0,3184	2003
26	XXVII	Praxidike		7	4,3 × 1014	20 823 948	-613,90	144,205°	0,1840	2001
27	XXII	Harpalyke		4	1,2 × 1014	21 063 814	-624,54	147,223°	0,2440	2001
28	XL	Mneme		2	1,5 × 1013	21 129 786	-627,48	149,732°	0,3169	2003
29	XXX	Hermippe		4	9,0 × 1013	21 182 086	-629,81	151,242°	0,2290	2002	Ananke?
30	XXIX	Thyone		4	9,0 × 1013	21 405 570	-639,80	147,276°	0,2525	2002	Ananke
31	XII	Ananke		28	3,0 × 1016	21 454 952	-642,02	151,564°	0,3445	1951
32		S/2003 J 17		2	1,5 × 1013	22 134 306	-672,75	162,490°	0,2379	2003	Carme
33	XXXI	Aitne		3	4,5 × 1013	22 285 161	-679,64	165,562°	0,3927	2002
34	XXXVII	Kale		2	1,5 × 1013	22 409 207	-685,32	165,378°	0,2011	2002
35	XX	Taygete		5	1,6 × 1014	22 438 648	-686,67	164,890°	0,3678	2001
36		S/2003 J 19		2	1,5 × 1013	22 709 061	-699,12	164,727°	0,1961	2003
37	XXI	Chaldene		4	7,5 × 1013	22 713 444	-699,33	167,070°	0,2916	2001
38		S/2003 J 15		2	1,5 × 1013	22 720 999	-699,68	141,812°	0,0932	2003	Ananke?
39		S/2003 J 10		2	1,5 × 1013	22 730 813	-700,13	163,813°	0,3438	2003	Carme?
40		S/2003 J 23		2	1,5 × 1013	22 739 654	-700,54	148,849°	0,3930	2004	Pasiphaë
41	XXV	Erinome		3	4,5 × 1013	22 986 266	-711,96	163,737°	0,2552	2001	Carme
42	XLI	Aoede		4	9,0 × 1013	23 044 175	-714,66	160,482°	0,6011	2003	Pasiphaë
43	XLIV	Kallichore		2	1,5 × 1013	23 111 823	-717,81	164,605°	0,2041	2003	Carme?
44	XXIII	Kalyke		5	1,9 × 1014	23 180 773	-721,02	165,505°	0,2139	2001	Carme
45	XI	Carme		46	1,3 × 1017	23 197 992	-721,82	165,047°	0,2342	1938
46	XVII	Callirrhoe		9	8,7 × 1014	23 214 986	-722,62	139,849°	0,2582	2000	Pasiphaë
47	XXXII	Eurydome		3	4,5 × 1013	23 230 858	-723,36	149,324°	0,3769	2002	Pasiphaë?
48	XXXVIII	Pasithee		2	1,5 × 1013	23 307 318	-726,93	165,759°	0,3288	2002	Carme
49	XLVIII	Cyllene		2	1,5 × 1013	23 396 269	-731,10	140,148°	0,4115	2003	Pasiphaë
50	XLVII	Eukelade		4	9,0 × 1013	23 483 694	-735,20	163,996°	0,2828	2003	Carme
51		S/2003 J 4		2	1,5 × 1013	23 570 790	-739,29	147,175°	0,3003	2003	Pasiphaë
52	VIII	Pasiphaë		60	3,0 × 1017	23 609 042	-741,09	141,803°	0,3743	1908
53	XXXIX	Hegemone		3	4,5 × 1013	23 702 511	-745,50	152,506°	0,4077	2003
54	XLIII	Arche		3	4,5 × 1013	23 717 051	-746,19	164,587°	0,1492	2002	Carme
55	XXVI	Isonoe		4	7,5 × 1013	23 800 647	-750,13	165,127°	0,1775	2001
56		S/2003 J 9		1	1,5 × 1012	23 857 808	-752,84	164,980°	0,2761	2003
57		S/2003 J 5		4	9,0 × 1013	23 973 926	-758,34	165,549°	0,3070	2003
58	IX	Sinope		38	7,5 × 1016	24 057 865	-762,33	153,778°	0,2750	1914	Pasiphaë
59	XXXVI	Sponde		2	1,5 × 1013	24 252 627	-771,60	154,372°	0,4431	2002
60	XXVIII	Autonoe		4	9,0 × 1013	24 264 445	-772,17	151,058°	0,3690	2002
61	XLIX	Kore		2	1,5 × 1013	23 345 093	-776,02	137,371°	0,1951	2003
62	XIX	Megaclite		5	2,1 × 1014	24 687 239	-792,44	150,398°	0,3077	2001
63		S/2003 J 2		2	1,5 × 1013	30 290 846	-1077,02	153,521°	0,1882	2003	?

Lähteet

• Rossi, Paolo: Modernin tieteen synty Euroopassa. Vastapaino, 2010. ISBN 978-951-768-153-7

Viitteet

Jupiterin kuut

Amalthea-ryhmä	Metis Adrastea Amalthea Thebe
Galilein kuut	Io Europa Ganymedes Kallisto
Themisto-ryhmä	Themisto
Himalia-ryhmä	Leda Himalia Lysithea Elara
Carpo-ryhmä	Carpo S/2003 J 12 S/2011 J 1
Ananke-ryhmä	Ananke Praxidike Harpalyke Iocaste Euanthe Thyone Euporie S/2003 J 3 S/2003 J 18 S/2010 J 2 Thelxinoe Helike Orthosie S/2003 J 16 Hermippe Mneme S/2003 J 15
Carme-ryhmä	Herse S/2003 J 10 Pasithee Chaldene Arche Isonoe Erinome Kale Aitne Taygete S/2003 J 9 Carme S/2003 J 5 S/2003 J 19 Kalyke Eukelade Kallichore
Pasiphaë-ryhmä	Eurydome S/2003 J 23 Hegemone Pasiphaë Sponde Cyllene Megaclite S/2003 J 4 Callirrhoe Sinope Autonoe Aoede S/2011 J 2 S/2010 J 1 Kore S/2003 J 2
Varmistamattomat	S/2000 J 11

Aurinkokunta