Juhlaraha

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo rahoista. Juhlaraha on myös Aku Ankan taskukirjan numeron 213 nimi.

Juhlaraha on pääsääntöisesti keräilyyn tarkoitettu erikoisraha, joka yleensä lyödään jonkin juhlan, tapahtuman, vuosipäivän tai merkkihenkilön kunniaksi. Juhlarahojen materiaalina on usein kulta tai hopea ja ne lyödään paremmalla laadulla kuin normaalit käyttörahat. Lisäksi niiden lyöntimäärät ovat käyttörahoja pienempiä, minkä takia niiden arvokin on yleensä nimellisarvoa korkeampi.

Rooman keisari Lucius Veruksen lyöttämä juhlaraha juhlistaa keisarin voittoa Parthian Vologases IV:stä. Takapuolella sureva Armenia henkilöhahmon muodossa.

Jo antiikin aikana painettiin muistokolikoita, joiden aiheena oli jokin merkkitapahtuma tai hallitsijan merkkiteko. Antiikin Roomassa juhlarahoja käytettiin myös maksuliikenteessä. Keskiajalta juhlarahoja ei tunneta kuin muutamia, mutta renessanssin aikana antiikin rahataiteen tultua kiinnostuksen kohteeksi alettiin juhlarahojakin jälleen valmistaa. 1500–1800-luvuilla juhlarahat painettiin yleensä kullasta ja hopeasta, eikä niitä laskettu maksuliikenteeseen. Niiden aiheina oli yleisimmin hallitsijaperheiden jäsenten häät tai hautajaiset.[1]

1800-luvulla alettiin painaa rahoja kansallisesti ja valtiollisesti merkittävien tapahtumien kunniaksi, joskin vielä hyvin satunnaisesti. Muun muassa Yhdysvalloissa, Saksassa ja Itävallassa alettiin lyödä juhlarahoja vuosittain 1920–1930-luvuilla. Suomessa ensimmäinen juhlaraha painettiin vuonna 1951, aiheena vuoden 1952 kesäolympialaiset. Nykyisin juhlarahoja painetaan vuosittain useissa eri maissa. Rahapajat valmistavat niitä keräilykohteiksi ja pitävät siten yllä kannattavuuttaan.[1]

Painolaadut ja materiaalit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäinen olympialaisten juhlaraha lyötiin Helsingin kisojen kunniaksi.[2]

Juhlarahat jaotellaan pääasiassa BU- ja proof-laatuihin. BU (brilliant uncirculated) on yleisempi laatu ja se tarkoittaa lyöntikiiltoista rahaa, jossa ei ole käsittelyn jälkiä. Juhlarahoja painetaan monesti myös peilikiiltoisina niin sanotulla proof-tekniikalla. Tällaisissa rahoissa jokin osa on täysin peilikirkas ja siitä nousee mattapintaisia kuvioita. Myös joistain käyttörahoista on tehty proof-painoksia.[1]

Suurin osa juhlarahoista on valmistettu kullasta tai hopeasta, mutta myös platinaa on käytetty. Nykyisin joissain rahoissa ja mitaleissa on myös väripainatuksia.

  1. a b c Talvio, Tuukka: Suomen rahat, s. 161–163. Helsinki: Suomen Pankki, 2003. ISBN 952-462-033-2
  2. Kolikot.com: Suomalaiset olympiarahat. Viitattu 14.2.2014.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]