Hipparcos
| Hipparcos | |
|---|---|
 Hipparcos aurinkosimulaattorissa. |
|
| Alkuperäinen nimi | High Precision Parallax Collecting Satellite |
| COSPAR ID | 1989-062B |
| SATCAT № | 20169 |
| Organisaatio | ESA |
| Valmistaja | Matra-Marconi Space |
| Tehtävätyyppi | astrometria |
| Laukaisu |
8. elokuuta 1989[1] Guayanan avaruuskeskus[1] |
| Laukaisualus | Ariane 44LP[1] |
| Loppu | 15. elokuuta 1993[2] |
| Massa | 1 025 kilogrammaa[1] |
| Teho | 295 W[1] |
| Kiertorata | |
| Viitejärjestelmä | Maakeskeinen |
| Isoakselin puolikas | 24 517 kilometriä[3] |
| Inklinaatio | 6.8 °[3] |
| Kiertoaika | 636,7 minuuttia[3] |
| Apogeum | 35 752,6 kilometriä[3] |
| Perigeum | 539,6 kilometriä[3] |
| Aiheesta muualla | |
| Virallinen sivusto | |
Hipparcos (High Precision Parallax Collecting Satellite) oli Euroopan avaruusjärjestön satelliitti, jonka tehtävänä oli mitata tähtien parallakseja ja ominaisliikettä.[4] Hipparcos selvitti yli 2,5 miljoonan tähden etäisyyden ja tietojen pohjalta koottiin Hipparcos- ja Tycho-tähtiluettelot.[5][6] Satelliitti sai nimensä antiikin kreikkalaisen tähtitieteilijä Hipparkhoksen mukaan.[7]
Satelliitti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suunnitelma Hipparcoksen valmistamiseksi sai alkunsa vuonna 1980.[8] Sen rakensi Matra-Marconi Space,[9] joka on nykyisin osa EADS Astrium-yhtiötä.[10] Satelliitti laukaistiin Ariane 4 -kantoraketin mukana 8. elokuuta 1989.[1] Alkuperäisenä tarkoituksena oli saattaa satelliitti geostationaariselle radalle,[4] mutta vika vauhdinottoraketissa johti satelliitin joutumiseen hyvin elliptiselle radalle 500–35 700 kilometrin korkeudelle.[5] Huolimatta vastoinkäymisestä kyettiin useimmat tavoitteet toteuttamaan Hipparcoksen toiminta-aikana, joka päättyi 15. elokuuta 1993, kun yhteys satelliittiin katkaistiin.[2]
Mittaustuloksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hipparcoksen toimintaohjelma koostui kahdesta osasta: Hipparcos-kokeen aikana määritettiin 118 000 tähden rektaskensio, deklinaatio, parallaksi, ominaisliike ja säteisliike 2–4 millikaarisekunnin tarkkuudella.[6] Tycho-kokeen aikana vielä 400 000 muun tähden väri-indeksi ja edellä mainitut astrometriset ominaisuudet mitattiin pienemmällä tarkkuudella.[11] Lopullinen Tycho-luettelo käsittää yli miljoona tähteä. Luetteloiden pohjalta on luotu muun muassa Millennium Star Atlas.[12]
On epäilty, että Hipparcos-satelliitin mittaustuloksissa on noin yhden millikaarisekunnin systemaattinen virhe ainakin tietyissä osissa taivasta. Satelliitin määrittämä etäisyys Plejadien tähtijoukolle on noin kymmenen prosenttia vähemmän kuin Hubble-avaruusteleskoopin ja Palomarin observatorion saama tulos.[13]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Spazio, Alenia: The Hipparcos and Tycho Catalogues, s. 503. Noordwijk, The Netherlands: European Space Agency, 1997. ISBN 92–9092–399-7 Teoksen verkkoversio (viitattu 29.1.2019).
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Hipparcos – NSSDCA/COSPAR ID: 1989-062B NSSDCA Master Catalog. Viitattu 29.1.2019 (englanniksi).
- ↑ a b PR 37-1993: Hipparcos - Mission Accomplished European Space Agency (ESA). 17.8.1993. Viitattu 29.1.2019 (englanniksi).
- ↑ a b c d e HIPPARCOS N2YO.com. Viitattu 29.1.2019 (englanniksi).
- ↑ a b Hipparcos – Fact Sheet European Space Agency (ESA). 5.8.2013. Viitattu 29.1.2019 (englanniksi).
- ↑ a b Hipparcos overview European Space Agency (ESA). 13.8.2013. Viitattu 29.1.2019 (englanniksi).
- ↑ a b The Hipparcos and Tycho Catalogues: Summary of the Hipparcos and Tycho Catalogues, s. xv
- ↑ Hipparcos Frequently Asked Questions – Q1. Who are the Hipparcos and Tycho catalogues named after? European Space Agency (ESA). Viitattu 29.1.2019 (englanniksi).
- ↑ The Hipparcos and Tycho Catalogues, s. 3
- ↑ The Hipparcos and Tycho Catalogues, s. 503
- ↑ Skybrokers – Services Airbus Defence & Space. Viitattu 29.1.2019 (englanniksi).
- ↑ The Hipparcos and Tycho Catalogues, s. 5
- ↑ The Millennium Star Atlas European Space Agency (ESA). Viitattu 29.1.2019 (englanniksi).
- ↑ Hubble Refines Distance to Pleiades Star Cluster Hubblesite. 1.6.2004. Viitattu 29.1.2019 (englanniksi).
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hipparcos NASA Science Mission Directorate. 28.5.5. Viitattu 29.1.2019 (englanniksi).
- Harland, David M.: Hipparcos Encyclopædia Britannica. Viitattu 29.1.2019 (englanniksi).
- Krebs, Gunter Dirk: Hipparcos Gunter's Space Page. 11.12.2017. Viitattu 29.1.2019 (englanniksi).
- Sinnott, Roger W.: Mining Hipparcos’s Buried Treasure Sky & Telescope. 1.8.2006. Viitattu 29.1.2019 (englanniksi).
- Hipparcos Satellite Data Sloan Digital Sky Survey. Viitattu 29.1.2019 (englanniksi).