Himo (Kitee)

Himonkylä sijaitsee Kiteen kaupungin alueella noin 25 km päästä keskustasta Pyhäjärven etelärannalla. Syrjäsalmen jälkeen käännytään 6-tieltä oikealle Himontielle (Nivunki).

Historia

Himonkylä on saanut nimensä Pahasta pajarista. Kiteellä vaikuttanut Paha pajari oli veronkerääjä eli vouti. Hänen hovinsa sijaitsi Pajarinmäellä Hyypiäjärven ja Kiteenjärven välissä. Kesälahden ja Kiteen kirkoissa luettiin kansalle tiedoksi, että kansalaiset voivat toimia tahtonsa mukaisesti pajaria kohtaan ja surmata hänet. Pajari oli silloin kirkossa ratsunsa selässä, kun tämä luettiin. Välittömästi hän lähti karkuun ja suuntasi kohti Pyhäjärven Pajarinniemeä tarkoituksenaan uida ratsunsa kanssa Pyhäjärvellä olevaan niemeen. Kesälahtelaiset tulivat vastaan ja kivittivät Pajarin Pajarinniemeen ja hautasivat kiviröykkiön alle, joka on vieläkin muistomerkkinä Pajarinniemessä. Pajari ei päässyt uimaan Pyhäjärven etelärannalla olevaan niemeen, jota hän himoitsi. Niemi nimettiin Himon niemeksi ja asutusaluetta Himon kyläksi.

Ennen vuotta 1950 kylällä oli vain muutamia asutuksia, varsinainen asutus rupesi keskittymään tänne 1950-1953 luvuilla. Alueelle muodostettiin rintamamiestiloja rintamalla olleille. Tilat olivat noin 50 ha metsätiloja. Kun asukkaat tulivat näille tiloille, aluksi he kyhäsivät tilapäiset asunnot ja eläinsuojat. Hankittiin pari lehmää, sika, hevonen ja kanoja. Pellonraivaus aloitettiin myös välittömästi raivaamalla muutama hehtaari pelloiksi. Vuosien mittaan peltoa raivattiin lisää ja eläinlukuja kasvatettiin, myös perheiden lukumäärä lisääntyi. Lapsia perheissä oli keskimäärin 5-7 kpl.

Aluksi taloissa ei ollut sähköjä. Sähköt saatiin noin 1953. Tiestö oli auraamatonta hevostietä. Koulua käytiin Tasapäässä, koulumatkat oli 8-12 km pitkiä. Vuonna 1957 Himoon tuli kyläkoulu, joka oli yhden opettajan supistettu koulu. 1-3 luokkalaiset kävivät koulua lauantaisin, ylemmät oppilaat maanantaista perjantaihin. Ensimmäinen koulu sijaitsi talon peräkammarissa. Myöhemmin siirryttiin isompaan taloon jossa olit luokat, keittiö sekä opettajan asunto. Koulu lakkautettiin vuonna 1962.

• 
  Lampelan talo
• 
  Sauna Valkiajärvellä
• 
  Juurikas pellolla
• 
  Valkiajärven rannalla

Valkiajärvi

Valkiajärvi Himolla

Himolla sijaitsee kirkasvetinen Valkiajärvi, jonka rannalla on Keski-Karjalan sukeltajien tukikohta. Kesäisin siellä on vilkasta toimintaa, ulkomaalaisia käy paikallisten kanssa sukeltelemassa ja tutustumassa kalakantaan, joka on melko suppea (hauki, ahven, made, muikku). Valkiajärvellä otettiin otoksia suomalaiseen elokuvaan Järven tarina, jossa kuvattiin Suomen järviä, veden ja luonnon vuosittaista kiertokulkua sekä veden pinnan alla elävien eläinten maailmaa.