Hiei (1912)

Hiei / 比叡
Piirros Hieistä vuonna 1942.
Aluksen vaiheet
Rakentaja	Yokosukan laivastontelakka
Kölinlasku	4. marraskuuta 1911
Laskettu vesille	21. marraskuuta 1912
Palveluskäyttöön	4. elokuuta 1914
Poistui palveluskäytöstä	upotettu 14. marraskuuta 1942
Tekniset tiedot
Uppouma	26 650 t (standardi) 32 715 t (kuormattu)
Pituus	214,58 m (kokonaispituus) 211,84 m (vesiraja)
Leveys	28,04 m
Syväys	8,38 m
Koneteho	36 Yarrow-höyrykattilaa, Brown Curtis -turbiinimoottori: 64 000 hv
Nopeus	27,5 solmua
Miehistöä	1 221
Panssarointi	230 mm (päätykkitornit) 200 mm (panssarivyö) 38–70 mm (panssarikansi)
Aseistus
Aseistus	8 × 36 cm/45 type 41 (14″ Vickers Mk J) kaksoistorneissa 16 × 15 cm/50 type 41 (Vickers 6″/L50 Mk M) yksiputkisina P Mk III -asennuksina 16 × 3″ tykkiä 8 × 533 mm torpedoputkea
Infobox OK

Hiei (jap. 比叡) oli keisarillisen Japanin laivaston vuonna 1914 valmistunut Kongō-luokan taisteluristeilijä sekä ensimmäisessä että toisessa maailmansodassa.

Valmistus

Pääartikkeli: Kongō-luokka (taisteluristeilijä)

Alus tilattiin vuonna 1911 Yokosukan laivastontelakalta, missä köli laskettiin 4. marraskuuta 1911. Alus laskettiin vesille 21. marraskuuta 1912 ja valmistui 4. elokuuta 1914.

Palvelus

1920-luvun alussa aluksen savuhormeihin asennettiin kaarevat savunhajottimet ja vuosikymmenen lopulla aluksen komentosilta modernisoitiin ja rakennettiin lisää tasanteita niin, että masto lähes peittyi. Washingtonin laivastosopimuksen hyväksymisen jälkeen alus päätettiin modernisoida, koska uusia taistelulaivoja ei saanut valmistaa ja taisteluristeilijät olivat osoittautuneet ensimmäisessä maailmansodassa epäonnistuneeksi ratkaisuksi.

Hiei koululaivaksi muutettuna.

Alus siirrettiin 15. lokakuuta 1929 Kuressa modernisoitavaksi, jolloin se muutettiin laivastosopimuksen rajoitusten vuoksi koululaivaksi. Aluksen romutus olisi ollut toinen vaihtoehto, joka ei kuitenkaan tullut kysymykseen. Aluksen kattilat vähennettiin yhteentoista, joilla saavutettu maksimiteho 13 800 hevosvoimaa takasi alukselle 18 solmun huippunopeuden. Samalla uppouman pienentämiseksi poistettiin panssarivyö, taaimmainen tykkitorni ja kuusituumaiset apuaseet. Alus palautettiin palvelukseen 31. joulukuuta 1932. Alukselle palautettiin kuusituumaiset apuaseet jo vuonna 1936.

Alus siirrettiin 26. marraskuuta 1936 Kuressa telakalle, missä se palautettiin sotalaivaksi. Alukselle valmistettiin samanlainen komentosilta kuin Yamato-luokan aluksille. Samoin sen poistettu suoja, aseet ja voimanlähteet palautettiin sisarluokan alusten tasolle. Toisen modernisoinnin jälkeen panssarikantena oli kolmen tuuman HC-panssari, jonka päällä oli HT-terästä. Kansi jatkui saman paksuisena reunoille asti. Savuhormien juuriin asennettiin kahdeksan tuuman VC-panssarointi. Aluksella oli kolme vesitiivistä panssarilaipiota konehuoneiden väleissä ja kaksoispohja. Uloimpana oli torpedovyö, joka oli 1,6 tuumasta kahteen tuumaan HT-terästä. Alus palasi palvelukseen vasta 31. tammikuuta 1940.

Alus osallistui 11. lokakuuta keisarin laivastokatselmukseen Jokohaman edustalla. Laivaston komentaja, amiraali Isoroku Yamamoto toivotti keisari Hirohiton tervetulleeksi Hieille, jonka jälkeen alus risteilijöiden Takao, Kako ja Furutaka saattamana tarkasti Tokionlahdella olleet 80 alusta.

Arima Kaoru vastaanotti 10. syyskuuta 1941 aluksen päällikkyyden Nishida Masaolta. Alus liitettiin vara-amiraali Takasu Shiron komentamaan 1. laivaston vara-amiraali Mikawa Gunichin 3. taistelulaivalaivueeseen, joka oli ankkurissa Hashirajimassa Hiroshimanlahdella. Laivueen muut alukset olivat Hiein sisaralukset Haruna, Kongō ja Kirishima. Alus lähti 17. marraskuuta Kisarazun laivastotukikohdasta Tokionlahdelta ja saapui 21. marraskuuta Hitokappunlahdelle Kuriilien Etorofulle. Se lähti Kirishiman kanssa vara-amiraali Mikawan komentamassa tukiryhmässä, johon kuuluivat 8. risteilijäviirikön Tone ja Chikuma, Abukuman johtama 1. hävittäjälaivue, Midwayn maihinnousun tulitukiosasto, 1. ja 2. tukiryhmä. Mikawan osaston mukana oli Nagumo Chuichin johtaman 1. laivaston ilma-armeijan lentotukialukset. Hiei oli laivasto-osaston viestikeskuksena, mutta viestiliikenteen paljastumisen estämiseksi radiot sammutettiin.

Toinen maailmansota

Japanin liittyessä toiseen maailmansotaan joulukuussa 1941 Hiei kuului 3. taistelulaivalaivueen 1. viirikköön, jonka mukana se oli amiraali Nagumon iskuosastossa. Osasto lähti 27. marraskuuta Kuriileilta Tankaninlahdelta hyökätäkseen Pearl Harboriin. Viirikkö oli 1. lentolaivaston mukana vuodenvaihtuessa Trukilla ja 17. tammikuuta 1942 kaukosuojaosastona Rabaulin ja Kaviengin maihinnousuissa. Alus palasi 25. tammikuuta Trukiin.

Yhdysvaltain Marshallin- ja Gilbertin saarille 1. helmikuuta tekemien hyökkäysten torjumiseksi keisarillisen Japanin laivasto lähetti alueelle lentotukialusosaston, johon myös Hiei kuului. Osasto kuitenkin kutsuttiin takaisin jo 4. helmikuuta ennen taistelua ja se saapui Palaulle 8. helmikuuta. Alus lähti 18. helmikuuta uudelleen merelle Kirishiman, Akagin, Kagan, Hiryūn ja Soryūn kanssa kahden raskaan risteilijän ja yhdeksän hävittäjän suojaamana iskeäkseen Darwiniin. Lentotukialus koneet lähetettiin seuraavana päivänä hyökkäykseen Bandamereltä. Iskun jälkeen osasto lähti Staringinlahteen Kendarille Celebeseillä, jonne se saapui kaksi päivää myöhemmin.

Hiei lähti 25. helmikuuta Kendarilta lentotukialusosaston mukana purjehdukselle Jaavan eteläpuolisille alueille tukeakseen Jaavan maihinnousuja. Matkalla Hiei, Kirishima sekä risteilijät upottivat Jaavan eteläpuolella 1. maaliskuuta Yhdysvaltain laivaston hävittäjä USS Edsallin, mihin kului 297 kappaletta 14 tuuman ja 132 kappaletta kuuden tuuman kranaatteja. Alus palasi osaston mukana Staringinlahdelle 11. maaliskuuta.

Alus lähti kuukauden lopulla lentotukialusosaston mukana Intian valtamerelle suunnattuun iskuun. Osaston lentokoneet upottivat Ceylonin eteläpuolella HMS Dorsetshiren ja HMS Cornwallin 5. huhtikuuta, jonka jälkeen lentokoneet tekivät hyökkäyksen Ceylonille. Osasto palasi 12. huhtikuuta Malakansalmeen. Hiei lähti 25. toukokuuta Midwayn maihinnousujoukkojen suojana. Operaatio osoittautui katastrofiksi ja operaatiosta vapauduttuaan alus liitettiin 3. laivastoon.

Hiei ilmahyökkäyksen maalina 13. marraskuuta 1942.

Alus osallistui elokuun lopulta alkaen Guadalcanalin taisteluihin. Se lähti Kirishiman, risteilijän ja kahdentoista hävittäjän kanssa Trukilta 9. marraskuuta tulittaakseen Hendersonin lentokenttää 12.–13. marraskuuta välisenä yönä. Osasto kohtasi varhain aamulla 13. marraskuuta Savon saaren edustalla rautapohjan salmessa Yhdysvaltain laivasto-osaston (TG67.4), johon kuului risteilijöitä ja hävittäjiä. Yöllisessä taistelussa upposivat risteilijät USS Atlanta ja USS San Francisco sekä neljä hävittäjää. Tuhoutuneet risteilijät olivat kuitenkin ennen uppoamistaan vaurioittaneet pahoin Hieitä, johon osui kaikkiaan 85 erikokoista kranaattia. Hävittäjä Yukikazen suojaama liikuntakyvytön taistelulaiva joutui 14. marraskuuta jatkuvien Yhdysvaltain maavoimien lentojoukkojen B-17-pommittajien hyökkäysten kohteeksi. Alukseen osui kaksi Grumman TBF Avenger -torpedopommittajien laukaisemaa torpedoa. Useiden osumien jälkeen miehistölle annettiin määräys jättää alus ennen kuin saattohävittäjät upottaisivat sen. Hiei upposi vieden mukanaan 188 miehistönjäsentä.

Lähteet

• Gardiner, Robert (toim.): Conway’s All the World’s Fighting Ships 1860–1905. Lontoo: Conway Maritime Press, 2002. ISBN 0-85177-133-5 (englanniksi)
• Gardiner, Robert (toim.): Conway’s All the World’s Fighting Ships 1906–1921. Lontoo: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5 (englanniksi)
• Hore, Peter: The Ironclads. Lontoo: Southwater, 2006. ISBN 1-84476-299-8 (englanniksi)
• Whitley, M. J.: Battleships of World War Two – An International Encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1998. ISBN 1-85409-386-X (englanniksi)

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hiei (1912) Wikimedia Commonsissa

Kongō-luokan taisteluristeilijät

Kongō - Hiei - Kirishima - Haruna

Edeltäjä: Ibuki-luokka – Seuraaja: Amagi-luokka