Hebron
| Hebron (al-Khalīl, Hevron) الخليل / חֶבְרוֹן |
|
|---|---|
 Hebronin keskustaa |
|
 vaakuna |
|
  Hebron |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Palestiina |
| Kuvernoraatti | Hebron |
| Väkiluku (2016) (arvio) | 215 452 |
Hebron (arab. الخليل, Al-Ḫalīl, hepr. חברון, Hevron) on kaupunki Länsirannalla 32 kilometriä Jerusalemista lounaaseen. Vuonna 2016 sen asukasluku oli arviolta 215 452. Kaupungin merkittävin nähtävyys on Makpelan luola, jonka kohdalle sanotaan haudatun Abraham ja Saara, Iisak ja Rebekka sekä Jaakob ja Lea. Kaupunki on nykyisin jaettu kahteen sektoriin, H1 ja H2. Palestiinalaishallinto hallitsee suurempaa H1-sektoria ja Israelin armeija sektoria H2, jolla asuvat myös kaupungin noin 400 juutalaissiirtolaista. Hebronin väestön valtaosa on palestiinalaisia.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Arkeologisten löydösten perusteella Hebronin alueella on ollut ihmisasutusta jo vuonna 3200 eaa. ja mahdollisesti aikaisemminkin. Muinainen foinikialainen kaupunki sijaitsi nykyisin Jebal ar-Rumaydana tunnetulla tellillä ja paikalla lienee ollut jonkinlainen uskonnollinen merkitys kulttipaikkana. Lähellä telliä sijaitsee Makpelan luola, jonne Abraham on tarinan mukaan haudattu. Mooses mainitsee Hebronin Vanhassa testamentissa yhtenä kaupunkina, josta israelilaiset saisivat turvapaikan sen vallattuaan ja israelilaiset kukistivat ja surmasivat Hebronin foinikialaisen kuningas Hohamin Joosuan johdolla. Myöhemmin Daavid johti ensin Juudaa ja myöhemmin yhdistynyttä Israelin kuningaskuntaa Hebronista käsin, mutta maan pääkaupunki siirrettiin sittemmin Jerusalemiin. Hebron tuhoutui Juudas Makkabin johtamassa makkabilaiskapinassa vuonna 164 eaa. ja sen jälleenrakennutti Juudean kuningas Herodes, mutta se tuhoutui jälleen ensimmäisessä juutalaissodassa Rooman keisari Vespasianuksen joukkojen käsissä ensimmäisellä vuosisadalla jaa. Josephuksen mukaan vuonna 76 jaa. Abrahamin haudalla oli tuolloin rakennus ja että sen lähellä kasvanut tammi houkutteli paikalle pyhiinvaeltajia. Ensimmäisen vuosisadan loppuun mennessä kaupunkiin oli muodostunut kristitty yhteisö ja pyhiinvaeltajat jatkoivat matkoja kaupunkiin Bysantin valtakunnan alaisuudessa.[1]
Muslimit valtasivat Hebronin vuonna 635 ja umaijadit sekä abbasidit rakennuttivat kaupunkiin useita rakennuksia sen valtauksen jälkeen. Kaupunkia pidettiin tuolloin islamin uskon neljänneksi pyhimpänä paikkana. Ristiretkeläiset valtasivat kaupungin vuonna 1100 ja he rakennuttivat Abrahamin haudalle kirkon. Kirkko muuttui moskeijaksi muslimien vallatessa Hebronin takaisin vuonna 1187. Keskiajan aikana kaupungissa vierailivat Benjamin Tudelalainen (1170) ja Ibn Battuta (1326). Mamelukkien ja sittemmin Osmanien alaisuudessa Hebronista kasvoi paikallisen kaupan keskus, jossa myytiin sitä ympäröivän rikkaan maatalousalueen tuotteita, sekä tuotteita aavikoilta etelässä ja idässä. Jerusalemin ohella Hebron oli yksi al-Haramayn-tittelin saaneista kaupungeista, jollainen annettiin Mekan ja Medinan kaltaisille tärkeille pyhiinvaelluskohteille. Hebron oli pitkään Jerusalemin merkittävin kilpailija ja tämä on ilmentynyt esimerkiksi hebronilaisten ja jerusalemilaisten sukujen kilpailuna Osmanien ja sittemmin Palestiinan politiikassa.[1]
Osmanien valta Hebronissa päättyi joulukuuhun 1917, jolloin sen miehittivät brittijoukot. Vuonna 1922 siitä tehtiin osa Palestiinan brittiläistä mandaattia. Pieni mutta vanha juutalainen vähemmistö kaupungissa päätyi brittihallinnon ja sionistien vastaisten mellakoiden kohteeksi vuonna 1929 ja surmansa sai noin 70 paikallista. Mellakoiden jälkeen britit siirsivät juutalaiset pois kaupungista. Israelin itsenäisyyssodan aikana vuonna 1948 Hebronin miehittivät Jordanian joukot ja paikalliset päättäjät äänestivät liittymisestä Jordaniaan vuonna 1950. Hebronilaisilla vaikuttajilla oli oleellinen asema Jordanian taloudellisessa kehityksessä 1950-luvulla ja kaupunki hyötyi yhteyksistään Ammaniin. Israel miehitti Hebronin kuuden päivän sodan aikana ja Hebronista tuli osa Länsirantaa Israelin sotilashallinnon alaisuudessa. Kaupungin viereen vuonna 1971 rakennettu Kiryat Arba oli ensimmäinen juutalainen siirtokunta Länsirannalla. Siirtolaisten ja paikallisten välit ovat olleet kireät ja kärjistyvät ajoittain väkivallaksi. Yhdessä verisimmistä tapauksista helmikuussa 1994 juutalaissiirtolainen ampui 29 muslimia moskeijassa. Syyskuussa 1995 Israel ja Palestiinan vapautusjärjestö allekirjoittivat sopimuksen, jonka mukaan Israel veti joukkonsa Länsirannan kaupungeista lukuun ottamatta Hebronia, jonne jäi armeijan yksiköitä suojaamaan siirtolaisia ja pyhiä paikkoja.[1] Israelin armeija hallinnoi Hebronin H2-sektoria palestiinalaishallinnon hallitessa loppuosaa.[2]
Kaupunkikuva
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hebron on yksi oman alueensa parhaiten säilyneistä keskiaikaisista kaupungeista[1] ja sen vanhakaupunki on Unescon maailmanperintöluettelon kohde vuodesta 2017 lähtien[3]. Vanhakaupunki on rakentunut Makpelan luolan ympärille ja sille ovat tyypillisiä kapeat kadut, tasakattoiset kivirakennukset, basaarit ja sisäpihat. Vanhallakaupungilla ei ole varsinaista kaupunginmuuria, mutta sen ulkoreunan muodostaa toisiinsa yhteen rakennettujen talojen ketju, jonka rikkoo viisi sisäänkäyntinä käytettyä porttia. Vanhankaupungin arkkitehtuuri on peräisin Osmanien valtakunnan ajoilta ja jotkin rakennukset ovat säilyneet aina Mamelukkien ajoilta lähtien.[1]
Kaupungin tunnetuin historiallinen kohde on Makpelan luola, jonka muslimit tuntevat Ibrahimin moskeijana. Tarinan mukaan paikalle on haudattu Abraham, hänen vaimonsa Saara, Rebekka, Jaakob ja Iisak. Paikkaa ovat rakentaneet ajan kuluessa roomalaiset, muslimit ja ristiretkeläiset. Vanhankaupungin toisella puolella sijaitsee pieni Tel Hebronin tai Tel Rumeidan kukkula, jolla joidenkin israelilaisten tutkijoiden mukaan alkuperäinen raamatullinen Hebron sijaitsi. Kukkulan eteläpuolella on paikka, jonka uskotaan olevan Daavidin isän Iisaian hauta. Toinen tunnettu historiallinen paikka on Hebronin länsipuolella nykyisin venäläisortodoksiselle luostarille kuuluvalla maalla sijaitseva tammi, jolle Abraham tarinan mukaan pystytti telttansa.[1]
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 2016 arvion mukaan Hebronin asukasluku oli 215 452. Vuonna 2007 vastaava lukema oli 160 702.[4] Hebronin vanhakaupunki on menettänyt pitkään asukkaita Israelin miehityksen aiheuttamien hankaluuksien takia. Vuonna 1967 siellä asui 7 500 palestiinalaista, vuonna 1970 siellä asui 6 000, vuonna 1985 enää 1 620 ja vuonna 1990 vain 1 501. Sittemmin vanhankaupungin alueita on pyritty elvyttämään ja kunnostamaan. Nykyisin vanhassakaupungissa asuu noin 6 000 palestiinalaista[2] ja 1800-luvun lopulta lähtien Hebron on kasvanut etenkin kaupunkiin johtavien teiden varsia pitkin, ensin pohjoiseen kohti Betlehemiä ja Jerusalemia. Asukasluku kasvoi etenkin Jordanian kaudella vuosina 1948–1967, jolloin kaupunki sai 35 000 uutta asukasta.[1] Israelin armeijan hallinnoimalla Hebronin H2-sektorilla asuu noin 400 juutalaissiirtolaista ja noin 30 000–35 000 palestiinalaista.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g Michael R. T. Dumper ja Bruce E. Stanley: Cities of The Middle East and North Africa, s. 164–167. ABC CLIO, 2007. ISBN 1-57607-919-8 (englanniksi)
- ↑ a b Harriet Sherwood: A ghost city revived: the remarkable transformation of Hebron The Guardian. Viitattu 13.6.2017. (englanniksi)
- ↑ Hebron/Al-Khalil Old Town UNESCO World Heritage Centre. United Nations. Viitattu 8.7.2017. (englanniksi)
- ↑ Localities in Hebron Governorate by Type of Locality and Population Estimates, 2007–2016 Palestnian Central Bureau of Statistics. Arkistoitu 10.7.2019. Viitattu 8.2.2018. (englanniksi)
- ↑ Hebron: History & Overview Jewish Virtual Library. American-Israeli Cooperative Enterprise. Viitattu 13.6.2017. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hebron Wikimedia Commonsissa
