Grand Rapids (Kanada)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Grand Rapids

Grand Rapids

Koordinaatit: 53°11′1.68″N, 99°16′0.48″W

Valtio  Kanada
Provinssi Manitoba
Perustettu 1741 (Fort Bourbon)
Grand Rapids 1877
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 85,95 km²
Väkiluku (2006) 336
 – Väestötiheys 3,9 as./km²
Aikavyöhyke UTC-6
 – Kesäaika UTC-5
Suuntanumero(t) 204
















Grand Rapids on kaupunki Manitoban provinssin keskiosassa Kanadassa. Kaupunki sijaitsee Winnipegjärven länsirannalla sen pohjoisosassa, paikassa jossa Saskatchewanjoki laskee Cedarjärven kautta Winnipegjärveen. Joen etelärannalla sijaitsee Grand Rapids First Nation -intiaanireservaatti. Nimi Grand Rapids, suuret kosket, on peräisin kaupungin paikalla ennen virranneesta vuolaasta koskesta, joka sittemmin on padottu.

Kaupungin ja intiaanireservaatin yhteenlaskettu asukasluku on noin 987.[1]

Grand Rapidsin historia kauppapaikkana alkoi vuonna 1741, kun Pierre La Vérendrye perusti nykyisen keskustan itäpuolelle, Saskatchewanjoen pohjoisrannalle Fort Bourbonin linnoituksen.

Grand Rapidsin kaupunki kehittyi Saskatchewanjoen suulle turkiskaupan myötä. Kun liikenne Winnipegjärvellä ja Saskatchewanjoella lisääntyi 18001900-lukujen vaihteessa, Grand Rapidsin asema kauppapaikkana vahvistui hieman. Alusten lasti ja matkustajat oli siirrettävä maitse koskien ohitse Winnipegjärven ja Cedarjärven välillä. Myötävirtaan kuorma laskettiin veneissä, mutta raskaiden kuormien nostaminen vastavirtaan vaati runsaasti ihmis- tai hevosvoimaa.

Kaupunki sijaitsi kahden tärkeän Winnipegjärven turkiskauppareitin varrella, sillä se oli sekä Hudson's Bay Companyn että North West Companyn suosimien luontaisten kauppareittien varrella. Alueella on käyty yhtiöiden keskinäisiä valtataisteluja aina turkiskaupan monopolin purkaantumisesta lähtien.

Grand Rapids Tramway

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kosken rannalle rakennettiin vuonna 1877 viiden ja puolen kilometrin mittainen hevosraitiotie, Grand Rapids Tramway, jonka tarkoitus oli helpottaa purjeveneillä ja kanooteilla saapuneiden tavaroiden ja matkustajien siirtämistä kosken ohitse. Raitiotien kiskotus hankittiin Yhdysvalloista ja kuljetettiin höyryvene SS Colvilella Grand Rapidsiin. Raitiotie oli käytössä vain lyhyen aikaa 18701890-luvuilla, kun rautateiden rakentaminen toisaalle käytännössä lopetti Winnipegjärveltä Saskatchewanjoelle kulkevan liikenteen. Grand Rapidsin satamassa riehui tulipalo vuonna 1894, ja tämän yhteydessä tuhoutui useiden satamarakennusten lisäksi myös Hudson's Bay Companyn omistama höyryalus SS Colvile. Jo vuonna 1900 tämän lyhyen raitiotien liikennöinti oli satunnaista turistiliikennettä lukuun ottamatta päättynyt. Viimeinen maininta raitiotien toiminnasta on vuodelta 1932: tällöin raitiotien on täytynyt olla jo erittäin huonossa kunnossa. Nykyisin kaksi kolmasosaa ratalinjasta on 1960-luvulla rakennetun tekojärven valtaamalla alueella.

Liikenteen väheneminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun rahtiliikenne pikkuhiljaa siirtyi maanteille, Grand Rapidsin kaupunki on saanut viettää hiljaiseloa. Vielä 1960-luvulle tuo Winnipegjärven luoteiskulman ainoa rantakaupunki sai toimia SS Keenoran välietappina, mutta Keenoran poistuttua liikenteestä ovat pienen sataman ainoat käyttäjät olleet kalastusalukset.

  1. Community profiles 2006. Statistics Canada. Viitattu 10.4.2010. (englanniksi), (ranskaksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]