Fyle

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee heimoja. Fyle oli myös yksi Attikan demoksista.

Fyle (m.kreik. φυλή, fylē, ”heimo”, ”kansa” < φύεσθαι, fyesthai, ”olla peräisin”, ”polveutua”)[1] tarkoitti antiikin Kreikassa heimoa. Jako fyleihin oli käytössä vanhastaan niin doorilaisilla kuin joonialaisilla alueilla. Parhaiten tunnetaan Attikan eli Ateenan kaupunkivaltion muodostaneen alueen kymmenen Kleistheneen uudistuksessa syntynyttä fyleä, jotka olivat käytännössä äänestyspiirejä ja keskeisessä roolissa kaupungin demokratian toiminnassa. Ne jakaantuivat trittyksiin ja demoksiin.[2]

Ensimmäinen kirjallinen maininta fyleistä löytyy Homerokselta. Nestor ehdottaa Iliaassa Agamemnonille, että armeija tulisi järjestää fyleittäin (”heimoittain”) ja fratrioittain (”sukukunnittain”).[3] Iliaan laivaluettelossa heimoittain järjestäytyminen mainitaan rodoslaisten ja pelasgien kohdalla.[4] Sitä miten kansat tai kaupunkien väestö oli jaettu, ei kuitenkaan kuvata kovin tarkasti.

Doorilaisilla oli alun perin kolme fyleä: Hylleis, Dymanes ja Pamfyloi.[5] Ne olivat käytössä monissa kaupungeissa niillä alueilla, jotka doorilaiset asuttivat.[6] Joissakin kaupungeissa oli käytössä myös neljäs fyle ei-doorilaisille asukkaille; esimerkiksi Argoksessa sen nimi oli Hyrnathia[7] ja Sikyonissa Aigialeia.[8] Vanhat fylet esiintyvät Spartassa vielä Tyrtaioksen runoissa, mutta ne jäivät myöhemmin käytöstä, kun kansa jaettiin pienempiin heimoihin tai sukukuntiin.[9]

Doorilaisessa Kreetassa termi fyle (tai πυλα, pyla) sai erityisen merkityksen klassisella kaudella. Fylejä oli kolme tai neljä. Joka vuosi valittiin uudet kosmoi, jotka johtivat hallintoa. Joka vuosi eri fyle sai valittavakseen kyseiset henkilöt, jotta kaikki fylet voisivat ottaa osaa vallankäyttöön samassa määrin. Kreetalaiset fylet tunnetaan muun muassa Dreroksesta ja Gortynistä.[10]

Joonialaiset fylet tunnetaan parhaiten Ateenasta ja sitä ympäröivästä Attikan maakunnasta.

Varhaiset attikalaiset fylet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaisella ajalla Attika oli jaettu neljään fyleen. Ne oli nimetty joonialaisten kantaisänä pidetyn Ionin poikien mukaan.[11][12] Vanhat fylet jaettiin kolmeen fratriaan kukin.[2] Ne koostuivat myös kolmesta trittyksestä, jotka koostuivat puolestaan neljästä naukrariasta.[13][14]

Fyle Ionin poika Rooli
Aigikoreis (Αἰγικορεῖς)[15] Aigikores paimenet[16]
Argadeis (Ἀργαδεῖς)[17] Argades työläiset[16]
Geleontes (Γελέοντες)[18] Geleon maanviljelijät[16]
Hopletes (Ὅπλητες)[19] Hoples sotilaat tai käsityöläiset[16]

Antiikin lähteissä esiintyy myös toisenlaisia joonialaisten neljän heimon nimityksiä, kuten Kekropis, Autokhthon, Aktaia ja Paralia; Kranais, Atthis, Mesogaia ja Diakris; sekä Dias, Athenais, Poseidonia ja Hefaistias.[11][20]

Fyle oli alun perin samaa juurta olleiden sukujen yhteenliittymä. Fyleä johti fylobasileus. Tämä tehtävä säilyi varsinkin uskonnollisessa merkityksessä Kleistheneen uudistuksen jälkeiselle ajalle ja klassiselle kaudelle saakka. Ateenan armeija oli järjestetty fyleittäin.[11]

Kleistheneen fylet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kleisthenes uudisti Ateenan järjestelmän vuonna 508 eaa. Vanhat fylet hajotettiin, ja niiden tilalle muodostettiin kymmenen uutta fyleä, jotka olivat käytännössä äänestyspiirejä, mutta perivät vanhan ”heimojen” nimen.[2] Jokainen kymmenestä fylestä jaettiin edelleen kolmeen trittykseen eli kolmannekseen. Trittys-jako uusittiin niin, että sen perustaksi tuli Attikan jako kolmeen alueeseen: kaupunki (asty), rannikkoalue (paralia) ja sisämaa (mesogeios). Jokainen uusi fyle muodostettiin niin, että sen asukkaita asui jokaisella näistä alueista. Trittyksiä oli näin yhteensä kolmekymmentä. Kuhunkin trittykseen kuului yksi tai useampia demoksia. Yhden heimon jäsenet asuivat siis maantieteellisesti hajanaisella alueella. Demokset olivat Ateenan kaupunginosia tai eri puolilla Attikaa sijainneita kaupunkeja tai kyliä, ja korvasivat vanhat naukrariat.[13][21]

Fylet oli nimetty tunnettujen heerosten mukaan. Kleistheneen kerrotaan esittäneen Delfoin oraakkelille sadan heeroksen luettelon, josta oraakkeli valitsi kymmenen. Näistä tuli fyleille nimen antaneet heerokset eli eponyymit heerokset.[11][22]

Fyleille vakiintui jo varhain järjestys, jossa Erekhtheis oli ensimmäinen, Aigeis toinen ja niin edelleen, ja usein fyleihin viitataan kirjallisuudessa niiden numeroilla. Kleistheneen fylet olivat:[23]

Fyle Eponyymi heeros
I Erekhtheis (Ἐρεχθηίς) Erekhtheus
II Aigeis (Αἰγηίς) Aigeus
III Pandionis (Πανδιονίς) Pandion
IV Leontis (Λεοντίς) Leos, Orfeuksen poika[24]
V Akamantis (Ἀκαμαντίς) Akamas, Theseuksen poika
VI Oineis (Οἰνηίς) Oineus, Pandionin avioton poika[25][26]
VII Kekropis (Κεκροπίς) Kekrops
VIII Hippothontis (Ἱπποθοντίς) Hippothoon, Poseidonin ja Alopen poika
IX Aiantis (Αἰαντίς) Aias, Telamonin poika
X Antiokhis (Ἀντιοχίς) Antiokhos, Herakleen ja Medan poika

Jokainen kymmenestä fylestä osallistui Ateenan bulen eli neuvoston toimintaan viidelläkymmenellä valtuutetulla, jolloin koko neuvostossa oli 500 jäsentä. Fylet toimivat viranhaltijoiden vaalipiireinä, muun muassa kymmenen kenraalin (strategoi) valinnassa, ja niistä tuli armeijan yksikköjen perusta. Niistä valittiin myös urheilijoita, laulajia ja tanssijoita erilaisiin juhliin.

Attikan hellenistisen ja roomalaisen kauden fylet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fylet 307/306–224/223 eaa.

Hellenistisen kauden alkupuolella vuonna 307/306 eaa. ateenalaiset kunnioittivat Makedonian kuningasta Antigonos I Monoftalmosta sekä Demetrios Poliorketesta lisäämällä kaksi uutta fyleä, Antigonis ja Demetrias, fyleiksi I ja II. Näitä kutsutaan ”makedonialaisiksi fyleiksi”. Vanhojen fylejen numeroa siirrettiin kahdella eteenpäin. Fylejä oli nyt siis 12. Järjestelmä oli käytössä vuoteen 224/223 eaa. saakka.[23]

Fyle Eponyymi heeros
I Antigonis (Ἀντιγονίς) Antigonos I Monoftalmos
II Demetrias (Δημητριάς) Demetrios Poliorketes
III Erekhtheis (Ἐρεχθηίς) (samat kuin aiemmin)
...
XII Antiokhis (Ἀντιοχίς)

Fylet 224/223–201/200 eaa.

Vuonna 224/223 eaa. ateenalaiset kunnioittivat Egyptin kuningasta Ptolemaios III Euergetestä lisäämällä uuden fylen Ptolemais fyleksi VII. Sitä kutsutaan myös ”egyptiläiseksi fyleksi”. Tätä järjestyksessä seuranneiden fylejen numeroa siirrettiin yhdellä eteenpäin. Fylejä oli nyt 13. Järjestelmä oli käytössä vuoteen 201/200 eaa. saakka.[23]

Fyle Eponyymi heeros
I Antigonis (Ἀντιγονίς) (samat kuin aiemmin)
...
VI Leontis (Λεοντίς)
VII Ptolemais (Πτολεμαΐς) Ptolemaios II Euergetes
VIII Akamantis (Ἀκαμαντίς) (samat kuin aiemmin)
...
XIII Antiokhis (Ἀντιοχίς)

Fylet 201/200 eaa.

Ateenan ja Makedonian sodan seurauksena kaksi makedonialaista fyleä I ja II poistettiin noin vuonna 201/200 eaa., ja jäljelle jääneiden fylejen numeroita muutettiin vastaavasti. Fylejä oli nyt 11. Järjestelmä oli käytössä vain joitakin kuukausia.[23]

Fyle Eponyymi heeros
I Erekhtheis (Ἐρεχθηίς) (samat kuin aiemmin)
...
XI Antiokhis (Ἀντιοχίς)

Fylet 201/200 eaa.–124/125 jaa.

Vuonna 201/200 eaa. ateenalaiset kunnioittivat Makedonian vastaisessa sodassa auttanutta Pergamonin kuningasta Attalos I:tä lisäämällä uuden fylen Attalis viimeiseksi fyleksi XII. Fylejä oli nyt siis jälleen 12. Järjestelmä oli käytössä vuoteen 124/125 jaa.[23]

Fyle Eponyymi heeros
I Erekhtheis (Ἐρεχθηίς) (samat kuin aiemmin)
...
XI Antiokhis (Ἀντιοχίς)
XII Attalis (Ἀτταλίς) Attalos I

Fylet 124/125 jaa. lähtien

Roomalaisella kaudella vuonna 124/125 jaa. ateenalaiset kunnioittivat keisari Hadrianusta lisäämällä uuden fylen Hadrianis fyleksi VII. Tätä järjestyksessä seuranneiden fylejen numeroa siirrettiin jälleen yhdellä eteenpäin. Fylejä oli nyt 13. Järjestelmä oli käytössä antiikin ajan lopulle saakka.[23]

Fyle Eponyymi heeros
I Erekhtheis (Ἐρεχθηίς) (samat kuin aiemmin)
...
VI Akamantis (Ἀκαμαντίς)
VII Hadrianis (Ἀδριανίς) Hadrianus
VIII Oineis (Οἰνηίς) (samat kuin aiemmin)
...
XIII Attalis (Ἀτταλίς)

Muut joonialaiset kaupungit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muissa joonialaisissa kaupungeissa käytettiin osittain samaa fyle-jakoa kuin varhaiskauden Ateenassa, joskus eri nimillä tai lukumäärällä.

  1. Liddell, Henry George & Scott, Robert: φυλή, ἡ A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  2. a b c Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Fyle”, Antiikin käsikirja, s. 183. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
  3. Homeros: Ilias II.362.
  4. Homeros: Ilias II.668, II.840.
  5. Dorian Encyclopaedia Britannica. Viitattu 21.8.2017.
  6. Jones, Nicholas F.: Dorian tribes The Encyclopedia of Ancient History. Wiley Online Library. Viitattu 21.8.2017.
  7. Smith, William: ”Argos”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  8. Smith, William: ”Sicyon”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  9. Michell, H.: Sparta, s. 97. CUP Archive, 1964. ISBN 0521092191 Teoksen verkkoversio.
  10. Pilz, Oliver & Seelentag, Gunnar: Cultural Practices and Material Culture in Archaic and Classical Crete: Proceedings of the International Conference, Mainz, May 20-21, 2011, s. 189. Walter de Gruyter GmbH & Co KG, 2014. ISBN 3110390027 Teoksen verkkoversio.
  11. a b c d Tribe Foundation of the Hellenic World. Viitattu 21.8.2017.
  12. Herodotos: Historiateos V.66.
  13. a b Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Trittys”, Antiikin käsikirja, s. 598. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
  14. Trittyes and naukrariai Foundation of the Hellenic World. Viitattu 21.8.2017.
  15. Liddell, Henry George & Scott, Robert: Αἰγικορεῖς A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  16. a b c d Lambert, S. D.: The Phratries of Attica, s. 15. (Michigan Monographs in Classical Antiquity. 2. painos) University of Michigan Press, 1999. ISBN 0472083996 Teoksen verkkoversio.
  17. Liddell, Henry George & Scott, Robert: Ἀργαδεῖς An Intermediate Greek-English Lexicon. 1889. Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  18. Liddell, Henry George & Scott, Robert: Γελέοντες A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  19. Liddell, Henry George & Scott, Robert: Ὅπλητες A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  20. Zeitschrift für die Alterthumswissenschaft, s. 1183. (Nide 8) T. Fischer, 1841. Teoksen verkkoversio.
  21. Suzanne, Bernard: Attic Tribes and Demes plato-dialogues.org. 1998. Viitattu 7.8.2009.
  22. Pausanias: Kreikan kuvaus I.5.1-3.
  23. a b c d e f The Tribes and Eponymous Heroes of the Ancient Athenians The Ancient City of Athens (Stoa.org). Arkistoitu 3.3.2019. Viitattu 21.8.2017.
  24. Smith, William: Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology, s. 760. (Osa II) Boston: Little, Brown and Company, 1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  25. Smith, William: Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology, s. 16. (Osa III) Boston: Little, Brown and Company, 1849. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  26. Smith, William: Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology, s. 111. (Osa III) Boston: Little, Brown and Company, 1849. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)