Fort Ross
Fort Ross (ven. Форт-Росс), aiemmin Fortress Ross (ven. Крѣпость Россъ) oli Venäjän keisarikunnan kauppakomppanian Pohjois-Amerikkaan perustama siirtokuntien keskus. Se sijaitsi nykyisen Kalifornian osavaltion alueella. Siirtokunta toimi vuosina 1812–1842, jolloin linnake myytiin yksityiselle henkilölle. Nykyään paikalla sijaitsee historiallinen muistomerkki ja kansallispuisto.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Venäjän Alaskan siirtokunnilla oli ongelmia huollon järjestämisessä, ja emämaasta ruuan ja varusteiden tuottaminen oli vaikeaa. Ensimmäinen retkikunta lähti Alaskasta etelään vuonna 1803 johtajinaan Timofei Tarakanov ja Afanasii Shvetsov, jotka palasivat vuoden kuluttua mukanaan runsaasti nahkoja[1]. Tarakanov oli mukana myös seuraavissa retkikunnissa, joiden tarkoitus oli luoda yhteys Amerikan länsirannikon espanjalaisiin sekä löytää paikka linnakkeelle ja siirtokunnalle, josta käsin voisi tukea Alaskan kauppa-asemia ja asuttamista. Linnakkeessa asui sen elinkaaren aikana kerrallaan 25–100 venäläistä ja 50–125 Alaskan alkuperäisasukasta, josta kaikki työskentelivät Venäläis-amerikkalaisen kauppakomppanian palveluksessa. Linnakkeen väki kävi kauppaa myös paikallisten asukkaiden kanssa. Linnake ei koskaan saavuttanut tavoitettaan toimia Alaskan siirtokuntien vilja-aittana, vaan sen ylläpito tuli kalliimmaksi kuin viljan ostaminen englantilaisilta tai ranskalaisilta. Merisaukkokannan, jonka metsästys käsitti merkittävän osan linnakkeen tuloista, pienentyessä venäläiset tarjosivat linnaketta Hudson’s Bay Companylle, joka kieltäytyi tarjouksesta vuonna 1840, ja sitten ranskalaisille, jotka myös kieltäytyivät. Lopulta linnakkeen osti John Sutter. 1. tammikuuta 1842 linnakkeen lippu laskettiin ja noin sata venäläistä siirtolaista purjehti linnakkeesta pois.[2][3] Sutterille linnakkeen myi suomalainen Alaskan kenraalikuvernööri Arvid Adolf Etholén.[4] Myöhemmin Sutter löysi mailtaan Sacramentosta kultaa, ja siitä käynnistyikin kultakuume.[4]
Linnake
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]30. elokuuta 1812 (gregoriaarisen kalenterin mukaan) venäläiset pitivät jumalanpalveluksen linnoituksen paaluvarustuksen valmistumisen kunniaksi. Punapuusta rakennetun paaluvarustuksen luoteis- ja kaakkokulmaan rakennettiin tykkitornit. Tykkejä linnoituksen puolustamiseen oli ajanhetkestä riippuen 12–40. Linnakkeen puolustuskykyä ei koskaan koeteltu taistelussa.
Vuonna 1820 linnakkeeseen oli saatu rakennettua johtajan talo, jota kutsuttiin Kuskovin taloksi, parakit upseereille ja virkamiehille sekä työläisille sekä varastoja ja muita pienempiä rakennuksia. Vuonna 1825 linnakkeeseen rakennettiin kappeli, joka toimi ensimmäisenä ortodoksisena rakennuksena Alaskan ulkopuolisessa Amerikassa. Linnoituksessa ei koskaan ollut omaa pappia, minkä vuoksi kappelia ei koskaan vihitty kirkoksi. Kappeli vaurioitui vuoden 1906 maanjäristyksessä ja paloi 1970. Kappeli rakennettiin uudestaan vuonna 1973.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ [1]
- ↑ [2]
- ↑ Miller, Gwenn A.: Kodiak Kreol. Ithaca, NY: Cornell University Press, 2015. ISBN 9781501701412 Teoksen verkkoversio (viitattu 13.11.2018).
- ↑ a b Yhdysvallat | Mitä venäläiset tarkoittivat, kun he sanoivat haluavansa myös Alaskan ja Kalifornian Fort Rossin takaisin? Helsingin Sanomat. 5.6.2022. Viitattu 8.7.2022.
- ↑ [3]
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Fort Ross Wikimedia Commonsissa