Ernst Kummer

Ernst Eduard Kummer
Henkilötiedot
Syntynyt	29. tammikuuta 1810 Sorau, Preussi (nykyään Żary, Puola)
Kuollut	14. toukokuuta 1893 (83 vuotta) Berliini
Koulutus ja ura
Väitöstyön ohjaaja	Heinrich Ferdinand Scherk
Oppilaat	Hermann Minkowski
Tutkimusalue	Lukuteoria, matematiikka ja sovellettu matematiikka
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Ernst Eduard Kummer (29. tammikuuta 1810 Sorau, Preussi – 14. toukokuuta 1893 Berliini) oli saksalainen matemaatikko, joka kehitti "ideaalisten lukujen" käsitteen.

Elämä ja ura

Kummer toimi matematiikan opettajana vuosina 1834–1842 Liegnitzin lukiossa ja vuosina 1842–1855 professorina Breslaun yliopistossa. Hänet kutsuttiin matematiikan professoriksi Berliinin yliopistoon vuonna 1855. Berliinissä hän toimi myös muutaman vuoden ajan sota-akatemian opettajana ja jonkin aikaa tiedeakatemian pysyvänä sihteerinä.

Kummer keksi säännölliset alkuluvut, ja osoitti, että Fermat’n suuri lause on voimassa kaikille säännöllisille alkulukueksponenteille ja siten myös niiden monikerroille. Kummer loi pohjaa tutkimuksillaan matematiikan käsitteille kunta, rengas ja ideaali. Kummerin tutkimukset sädeparvista johti hänet uuden neljännen asteen pinnan keksimiseen. Tätä pintaa sanotaan keksijänsä kunniaksi Kummerin pinnaksi.

Suurin osa hänen kirjoituksistaan julkaistiin Berliinin akatemian painatuksissa ja August Leopold Crellen Journal für die reine und angewandte Mathematik -lehdessä. Hänen tunnetuimmat teoksensa ovat Theorie der idealen Primfactoren der complexen Zahlen (1857) ja Allgemeine Theorie der geradlinigen Strahlensysteme (1859).

Kummer valittiin Royal Societyn ulkomaiseksi jäseneksi vuonna 1873.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ernst Kummer Wikimedia Commonsissa