Eläinlääkäri
Eläinlääkäri on ammatti, jonka harjoittamiseen tarvitaan Suomessa eläinlääketieteen lisensiaatin (ELL[1]) tutkinto. Se on ylempi korkeakoulututkinto, jonka voi suorittaa Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa. Tutkinnon nimi on poikkeuksellisesti lisensiaatti eikä maisteri siksi, koska se on muita ylempiä korkeakoulututkintoja laajempi. Opiskelu eläinlääkäriksi kestää noin 6 vuotta. Laajuudeltaan eläinlääkärin tutkinto on 360 opintopistettä.
Opiskelijat saavuttavat välissä eläinlääketieteen kandidaatin (ELK[1]) tutkinnon. Eläinlääketieteen kandidaatti saa väliaikaiset eläinlääkärinoikeudet yleensä viidennellä vuosikurssilla. Eläinlääketieteen lisensiaatti voi ammatillisena jatkotutkintona suorittaa suomalaisen erikoiseläinlääkärin tutkinnon tai kansainvälisen diplomaatin tutkinnon tai akateemisena jatkotutkintona väitellä eläinlääketieteen tohtoriksi (ELT[1]).
- Eläinlääketieteen kandidaattiyhdistys EKY ry
- IVSA Finland (kansainvälisen eläinlääketieteenopiskelijoiden järjestön Suomen jaosto)
Suomessa valmistuu noin 70 eläinlääkäriä vuodessa. Vuoden 2018 alussa Suomessa oli vajaat 3 000 laillistettua eläinlääkäriä, mukaan lukien eläkeläiset ja ulkomailta tulleet. Osa eläinlääkäreistä työskentelee monissa elintarvike- ja lääketeollisuuden tehtävissä.[2]
Ruokavirasto (ent. Evira) laillistaa eläinlääkärinammattia Suomessa harjoittavat. Ruokavirasto tekee päätöksiä ja vastaanottaa ilmoituksia koskien väliaikaista ammatinharjoittamisoikeutta. Ruokavirasto myös valvoo eläinlääkäreitä.[3] Eläinlääkäreistä suurin osa työskentelee kunnaneläinlääkäreinä ja yksityiseläinlääkäreinä.
Eläinlääkärin alat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eläinlääkäri voi työskennellä monissa tehtävissä.
- Pieneläinklinikalla
- Potilaina lähinnä koirat ja kissat
- Myös eksoottisemmat eläimet, kuten jyrsijät, siilit, linnut, matelijat ja kalat.
- Satunnaisesti hoidettavana voi olla myös luonnonvaraisia eläimiä
- Tuotantoeläinten parissa
- Hevosiin painottaen
- Eläintarhassa
- Potilaina lähinnä eksoottisia eläimiä
- Osassa eläintarhoista kuntoutetaan myös luonnonvaraisia eläimiä
- Suomessa erittäin harvinainen ammatti
- Lääketeollisuudessa
- Työskentelee asiantuntijana eläinlääkkeisiin liittyvissä tehtävissä
- Elintarvikehygienian parissa
- Tarkastuseläinlääkärit ja elintarvikehygienikot
- Valvoo esimerkiksi teurastamoiden toimintaa
- Virkaa tehden esimerkiksi ministeriössä tai virkaeläinlääkärinä (kunnaneläinlääkäri, läänineläinlääkäri tai tarkastuseläinlääkäri)
- Tutkijana
- Moni tutkija opettaa samalla yliopistossa ja tekee väitöskirjaa tai väitöskirjan jälkeistä tutkimusta
Erikoistuminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eläinlääkäri, joka on erikoistunut johonkin alaan, kutsutaan erikoiseläinlääkäriksi. Tieteellisen ja ammatillisen jatkotutkinnon suorittaminen kestää noin 4 vuotta. Eläinlääkäri voi erikoistua kuuteen eri alaan, joita ovat:
- pieneläinsairaudet
- hevossairaudet
- tuotantoeläinten terveyden ja sairaudenhoito
- ympäristöterveydenhuolto
- yleiseläinlääketiede
- tarttuvat eläintaudit
Tietokoneohjelmat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Monet eläinlääkärit käyttävät työssään tietokoneohjelmia. Eläinlääkäriohjelmat sisältävät keskeiset yksittäisen eläinlääkärin tai eläinklinikan potilastiedot. Ohjelmat käsittelevät yleensä myös laskutuksen.
Eläinlääkäriohjelmista käytetään usein myös termejä "Klinikkaohjelma" sekä "Eläinlääkäriohjelmisto". Lisäksi jotkin eläinlääkärit käyttävät omatekoisia ohjelmia.
Eläinlääkäriksi ulkomailla opiskelemalla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eläinlääkäriksi voi opiskella myös muualla kuin Suomessa. Viron Tartossa sijaitsevassa Viron maatalousyliopistossa (Eesti Maaülikool, EMÜ) opiskelee merkittävä määrä suomalaisia eläinlääkärin ammattiin. Paikallinen suomalaisten opiskelijoiden opiskelijajärjestö on Suolet Ry. Myös Latvian yliopistossa Jelgavassa Latvia University of Life Sciences and Technologiesissa opiskelee noin 40 suomalaista eläinlääketieteen opiskelijaa. Heidän paikallinen suomalaisten eläinlääkäriksi opiskelevien ylioppilaiden oma ainejärjestö on nimeltään Fistula ry ja siinä on jäseniä noin 30[4].
Suomalaisia eläinlääketieteen opiskelijoita on ja on ollut monissa eurooppalaisissa yliopistoissa. Ennen kuin koulutus alkoi Suomessa, tavallisin opiskelupaikka oli Tukholma. Myös Oslossa on ollut paljon opiskelijoita. Saksan yliopistoissa Hannoverissa, Berliinissä (BRD, DDR), Münchenissä, Giessenissä sekä Leipzigissa on ollut jatkuvasti opiskelijoita. Itävallan Wienissä on myös opiskeltu. Yksittäisiä opiskelijoita on ollut Italiassa, Englannissa ja jopa Australiassa. Ennen EU-aikaa laillistuminen oli työlästä, mutta nykyisin varsinkin EU-maista valmistuneille tutkinnot voi hyväksytyttää melko helposti. Samoin säännöin voi Suomessa valmistunut eläinlääkäri siirtyä muihin EU-maihin.
Eläinlääkintäauto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eläinlääkärintyötä harjoittava eläinlääkäri on oikeutettu hankkimaan autoverosta vapautetun eläinlääkintäauton.[5]
Eläinlääkintäauton tulee olla henkilöautosta (M1-luokka) tai pakettiautosta (N1-luokka) rakennettu ja varustettu, ainoastaan eläinlääkintätyössä käytettäväksi tarkoitettu auto, jossa on tilaa matkustajille vain kuljettajan vieressä olevilla istuimilla. Lisäksi eläinlääkintäauton ohjaamo-osan takana olevan tilan sisäkorkeuden tulee olla 0,8 x 1,4 metrin pituisella alueella vähintään 0,5 metriä. Tässä tilassa tulee olla eläinlääkintätyötä varten kiinteästi asennettu koneellisella jäähdytyslaitteella varustettu säilytystila sekä kiinteät kaapit, laatikostot ja muut tarpeelliset rakenteet.[6]
Mitään erityisiä merkki-, malli- tai hintarajoituksia eläinlääkintäautolla ei ole, kunhan auto on alun perin ollut joko henkilöauto tai pakettiauto. Koska eläinlääkintäautosta tulee N1-luokan erikoisajoneuvo, sillä saa ajaa enintään 100 km/h, jos sen omamassa on enintään 3 500 kg (asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä 1257/1992 3. §:n 1. mom.)[7]. Eläinlääkintäautoa saa käyttää ainoastaan eläinlääkintätyöhön, ei yksityisajoon. Koska eläinlääkintäauton tulee olla eläinlääkärintointa harjoittavan eläinlääkärin omistama, leasing-auto ei voi olla eläinlääkintäauto, sillä leasing-sopimus katsotaan vuokrasopimukseksi.
Eläinlääkintäauton verovapaus kuoleutuu neljässä vuodessa, minkä jälkeen ajoneuvoluokan saa muuttaa ilman veroseuraamuksia. Kuoleutumisaika lasketaan rekisteröintipäivästä tai siitä päivästä, jolloin ajoneuvo on muutoskatsastettu eläinlääkintäautoksi. [8]. Eläinlääkintäauton ajoneuvoluokan voi muuttaa ennen verovapauden kuoleutumista, jolloin ajoneuvoverosta vähennetään 1/48 rekisterissäoloajan kutakin täyttä kuukautta kohti[9]. Ajoneuvoluokan muuttaminen voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että eläinlääkintäauto rekisteröidään verolliseksi henkilöautoksi, jolloin sitä saa käyttää yksityisajoon tai sen voi myydä yksityishenkilölle. Ilman ajoneuvoluokan muuttamista eläinlääkintäauton voi myydä vain toiselle eläinlääkärintyötä harjoittavalle eläinlääkärille tai muuttaa muun verovapaan ajoneuvoluokan autoksi, kuten pelastusautoksi tai invataksiksi, ilman veroseuraamuksia.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Lyhenneluettelo, Kotus
- ↑ Kilpailu eläinlääkäribisneksessä kiristyy – lemmikinomistajalla on nyt enemmän valinnanvaraa kuin koskaan Yle Uutiset. Viitattu 20.1.2020.
- ↑ Elintarviketurvallisuusvirasto Evira (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ https://fistula.fi/
- ↑ Autoverolaki 1482/1994 21. §:n 1. mom. finlex.fi.
- ↑ Asetus ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista 1256/1992 16. § finlex.fi.
- ↑ Asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä 1257/1992 finlex.fi.
- ↑ AKE - Ajoneuvoluokan muuttaminen ake.fi. Arkistoitu 24.8.2010. Viitattu 1.3.2010.
- ↑ Autoverolaki 1482/1994 48. §:n 2. mom. finlex.fi.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]