Eksjön kunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Eksjön kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Jönköpingin lääni
Maakunta Småland
Keskustaajama Eksjö
Kuntakoodi 0686
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 799,40 km²
Väkiluku (31.12.2020)  ([2]) 17 788
 – Väestötiheys 22,3 as./km²









Eksjön kunta (ruots. Eksjö kommun) on Jönköpingin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Smålandiin. Kunnan keskustaajama on Eksjö.[3]

Kunnan maapinta-ala on 799,40 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 17 788 henkeä (31.12.2020).[2]

Vuonna 2007 kunnassa oli 68,22 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 8,5 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisen Eksjön kunnan alueella sijaitsi 1900-luvun vaihteessa Eksjön kaupunki ja yhdeksän maalaiskuntaa. Vuonna 1928 Hässlebyn maalaiskunnasta erotettiin Mariannelundin kauppala. Eksjön maalaiskunta puolestaan liitettiin Eksjön kaupunkiin vuonna 1949.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa nykyisen kunnan alueelle muodostettiin seuraavat "suurkunnat":

  • Höreda (Höreda, Mellby, Hult ja Edshult)
  • Ingatorp (Bellö ja Ingatorp)

Mariannelundin kauppalaan liitettiin loput Hässlebyn maalaiskunnasta ja Kråkshultin maalaiskunta. Eksjön kunta muodostettiin vuonna 1971 yhdistämällä Eksjön kaupunki, Höreda, Ingatorp ja Mariannelundin kauppala.

Nykyinen vaakuna on entisen Eksjön kaupungin vaakuna. Myös Höredan maalaiskunnalla ja Mariannelundin kauppalalla oli oma vaakuna.

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eksjön kunnan väestönkehitys 1950–2010
Vuosi Asukkaita
1950
  
19 036
1955
  
19 322
1960
  
18 914
1965
  
18 213
1970
  
18 203
1975
  
18 227
1980
  
18 072
1985
  
17 894
1990
  
18 124
1995
  
17 890
2000
  
16 868
2005
  
16 575
2010
  
16 244
2015
  
16 790
2020
  
17 788
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[6]
%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 1 909 11,4
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 356 2,1
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 763 4,5
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 13 762 82,0

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 136 Suomessa syntynyttä,[7] mikä vastasi 0,8 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 3,1 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 123 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,7 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 185 607 kruunua.[9] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 81 000 kruunua.[10]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[11]

  • 0–17-vuotiaat: 18,7 %
  • 18–64-vuotiaat: 58,0 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 23,3 %

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[12][13] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 3,7 4,2
  jalostus 21,4 23,6
  palvelut 73,9 71,1
  tuntematon 1,0 1,1
  Työpaikkoja ja työllisiä 9 134 7 810
  työpaikkaomavaraisuus 117,0

Kunnassa on 6 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 77,9 prosenttia.[14] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 3 582 asukasta.[14] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[15]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Eksjö 9 701
2 Mariannelund 1 468
3 Hult 455
4 Ingatorp 453
5 Hjältevad 335
6 Bruzaholm 250

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[16]

Entiset pientaajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[17]

Kunnanvaltuusto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Eksjön kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[18]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 4 5 6 8 9 8 10 9 9 8 11 10 10 9
  Keskustapuolue 14 15 13 11 11 12 11 10 10 11 10 11 11 10
  Liberaalit 5 5 4 3 7 6 4 3 2 4 3 2 1 2
  Kristillisdemokraatit 4 3 3 4 4 4 6 4 7 7 6 5 4 4
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 0 1 2 2 4 3 2 2 3 3 2
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 17 16 16 17 17 17 16 19 15 17 16 15 16 13
  Vasemmistopuolue 0 0 0 0 0 0 0 0 3 0 0 0 0 3
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 3 4 6
  Muut 5 5 7 6 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
  Yhteensä [19] 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49
Kartta Eksjön kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[20]

  • Eksjö
  • Hässleby-Kråkshult
  • Ingatorp-Bellö
  • Hult
  • Edshult
  • Mellby
  • Höreda

Historialliset seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[21] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Bellö
  • Edshult
  • Eksjö (Eksjö stadsförsamling)
  • Eksjö landsförsamling*
  • Hult
  • Hässleby
  • Höreda
  • Ingatorp
  • Kråkshult
  • Mellby
  • Östgöta trängkår*
  1. a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2020 Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.12.2021. (ruotsiksi)
  3. Eksjö Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 4.7.2016.
  4. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  7. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  8. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  9. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  10. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  12. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  13. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  15. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  17. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  18. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.12.2021. (ruotsiksi)
  19. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  20. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  21. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Eksjö kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännöstä.