Edvard Grönblad

Edvard Grönblad. Maalaus Adolf von Becker (1858).

Jakob Edvard August Grönblad (19. marraskuuta 1814 Turku – 4. tammikuuta 1864 Jyväskylä) oli suomalainen historiantutkija.

Grönbladin vanhemmat olivat laamanni Jakob Johan Grönblad (1781–1847) ja Margareta Johanna Fahlstedt. Hän kävi Vaasan ja Oulun triviaalikouluja ja pääsi ylioppilaaksi Uppsalassa 1830. Grönblad valmistui filosofian kandidaatiksi ja väitteli tohtoriksi Uppsalan yliopistossa 1839.

Grönblad oli Helsingin yksityislyseon opettajana 1839–1840, Aleksanterin yliopiston konsistorin amanuenssina 1840–1844, yliopiston historian dosenttina 1843–1863, vt. historian professorina 1854–1856 ja Helsingin yliopiston kirjaston amanuenssina 1844–1863. Hän järjesti senaatin vanhemman arkiston, joka siihen asti oli maannut melkein koskemattomana senaatin ullakolla. Työtä kesti 12 vuotta 1844–1856. Hänen omien tutkimustensa aiheena oli keskiaika ja 1500-luku. Grönblad harjoitti arkistotutkimuksia ulkomailla keräillen Suomen historiaa koskevia asiakirjoja, joita myös julkaisi painosta: Urkunder upplysande Finlands öden och tillstånd i slutet af 16:de och början af 17:de århundradet (1843–1856) sekä Nya källor till Finlands medeltidshistoria (1857).

Grönblad sai eron virastaan vuonna 1863 sairauden takia. Hän asui sitten mielisairaana veljensä kihlakunnantuomari Karl Johan Oskar Grönbladin (1812–1893) luona Jyväskylässä ja kuoli siellä vuoden 1864 alussa.

Aiheesta muualla

• Förteckning öfver framlidne docenten d:r J. E. A. Grönblads efterlemnade boksamling, som kommer att försäljas å auktionskammaren i Helsingfors den () och följande auktionsdagar. Helsingfors 1864.