Binäärioperaatio
Joukon A binäärioperaatio tai binäärinen operaatio on funktio Pohjimmiltaan se on abstrakti laskutoimitus.
Alkion kuva-alkiolle on yleinen merkintätapa . Koska relaatio on funktio, täytyy päteä, että alkio on yksikäsitteinen.
Ominaisuuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joukon A binäärioperaatio on
- ykkösellinen, jos on olemassa sellainen alkio (neutraalialkio), jolle pätee kaikilla
- kommutatiivinen, jos kaikilla ja
- assosiatiivinen, jos kaikilla .
Viimeisessä kohdassa merkintä tarkoittaa parin kuva-alkiota.
Esimerkkejä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kokonaislukujen yhteenlasku (+) ja kertolasku ovat kommutatiivisia ja assosiatiivisia binäärioperaatiota. Yhteenlaskun neutraalialkio on 0 ja kertolaskun neutraalialkio on 1. Vastaavasti myös esimerkiksi rationaalilukujen ja reaalilukujen yhteen- ja kertolaskut ovat binäärioperaatioita.
Nollasta eroavien kokonaislukujen jakolasku (/) ei ole binäärioperaatio, koska esimerkiksi parin kuva ei kuulu kokonaislukuihin. Toisaalta nollasta eroavien rationaalilukujen jakolasku on binäärioperaatio, joka ei ole kommutatiivinen, koska esimerkiksi
Merkitys algebrassa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Binäärioperaatiolla on merkittävä osa useassa abstraktin algebran rakenteessa. Esimerkiksi magma on pari , missä A on joukko ja on joukon A binäärioperaatio. Magman johdannaisissa rakenteissa binäärioperaatiolta vaaditaan lisää ominaisuuksia. Esimerkiksi puoliryhmä on magma, jonka binäärioperaatio on assosiatiivinen. Muita magmasta lähteviä rakenteita ovat esimerkiksi monoidi, kvasiryhmä, luuppi ja ryhmä. Rengas, kokonaisalue ja kunta ovat taas kolmikkoja , missä A on joukko sekä ja ovat joukon A binäärioperaatiota tietyin lisäehdoin.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- [1] (Arkistoitu – Internet Archive)
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Häsä, Jokke; Rämö, Johanna: Johdatus abstraktiin algebraan. Helsinki: Gaudeamus, 2015. ISBN 978-952-495-361-0