Bastnäsiitti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Bastnäsiitti
Bastnäsiitti-(Ce)-kide
Bastnäsiitti-(Ce)-kide
Luokka karbonaattimineraalit
Kemialliset ominaisuudet
Kemiallinen kaava Ce,La,Y)(CO3)F
Fysikaaliset ominaisuudet
Väri punaruskea
Kidejärjestelmä kuutiollinen
Kovuus Mohsin asteikolla 4–5
Ominaispaino 4,95–5,04 g/cm3
Optiset ominaisuudet
Kiilto lasikiilto
Viiru valkoinen
Muut ominaisuudet voimakkaasti pietsosähköinen
Lähteet

[1][2][3]

Aiheesta muualla

Bastnäsiitti Commonsissa

Bastnäsiitti (tyypillisesti (Ce,La,Y)(CO3)F) on alkalikivissä esiintyvä, harvinaisia maametalleja sisältävä karbonaattimineraali. Se esiintyy pääasiassa kolmena muunnoksena:

  • bastnäsiitti-(Ce): (Ce)CO3F
  • bastnäsiitti-(La): (La,Ce)CO3F
  • bastnäsiitti-(Y): (Y,Ce)CO3F

Bastnäsiitin kuvasi ensimmäisenä ruotsalainen kemisti Wilhelm Hisinger vuonna 1838. Mineraali on nimetty Ruotsin Bastnäsin kaivoksen mukaan. Kaivos sijaitsee Riddarhyttanissa, Västmanlandin maakunnassa, Ruotsissa.[2] Bastnäsiittia myös esiintyy hyvin puhtaina kristalleina Zagi-vuorella Pakistanissa. Sitä on löydetty myös Burundista ja Yhdysvalloista.

Bastnäsiitti on eräs yleisimpiä harvinaisten maametallien mineraaleista ja sillä on kaupallista merkitystä niiden sekä ceriumin ja lantaanin tuotannossa.

  1. Bastnäsite. Handbook of mineralogy
  2. a b Bastnasite-(Ce). Webmineral
  3. Bastnasite. Bastnäsiitti Mindat-tietokannassa. Viitattu 16.11.2015.
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.