Balder

Baldur

Balderin kuolema

Balder (muinaisnorjaksi Baldr, isl. Baldur) on muinaisskandinaavinen viattomuuden, kauneuden, ilon, puhtauden, auringon ja rauhan jumala. Hän oli Odinin ja Friggin toinen poika. Hänen vaimonsa nimi oli Nanna ja hänen poikansa oli Forseti. Balder omisti suurimman koskaan rakennetun laivan, Hrighornin.

Proosa-Edda

Balder tunnetaan ensisijaisesti juuri hänen kuolemansa ympärille kehittyneestä myytistä. Hänen kuolemansa voidaan nähdä ensimmäisenä askeleena sille tapahtumasarjalle, mikä johtaa jumalten kuolemaan ragnarökissa. Eddaruno Näkijättären ennustus eli Völuspá kertoo, että hän syntyy uudestaan uuteen maailmaan.

Hän näki unia omasta kuolemastaan ja hän masentui niistä niin, että Balderin äiti Frigg laittoi jokaisen maailman esineen vannomaan, ettei koskaan vahingoittaisi hänen poikaansa. Kaikki paitsi misteli vannoivat valan. Frigg ajatteli sen olevan liian pieni ja merkityksetön, joten hän ei pakottanut sitä tahtoonsa. Kun Loki kuuli tapahtumasta, hän loi maagisen keihään nimenomaisesta kasvista, ja vei sen jumalten uudelle huvittelupaikalle, missä he heittelivät Balderia esineillä jotka kuitenkin iskeytyivät pois hänestä tekemättä vahinkoa. Loki antoi keihään Baldurin veljelle, sokealle Höðrille, joka sitten tarkoittamatta surmasi veljensä. Tapahtuman vuoksi Odin ja Rindr tekivät lapsen nimeltään Váli, jonka syntymän ainut syy oli rangaista Höðria. Myöhemmin Balderin petetty veli surmattiin.

Ennen kuin Balder poltettiin Hringhorni-laivallaan Odin kuiskutteli hänen korvaansa arvoituksen, jonka valepukuinen Odin itse kysyisi Vavtrudner-jättiläiseltä Vafþrúðnismál-runossa. Arvoitus esiintyy myös Hervarar-saagassa. Thor potkaisi kääpiö Litin hautajaistuleen, ja hän paloi hengiltä. Myös Balderin vaimo Nanna heittäytyi tuleen odottaakseen ragnarökia, jolloin hän jälleen näkisi miehensä. Balderin talo poltettiin myös samaisessa tulessa. Jättiläinen Hyrrokkin työnsi laivan merelle sellaisella voimalla, että tuli roihahti korkealle ja maa järisi.

Friggin pyynnön vuoksi Hel lupasi vapauttaa Balderin alamaailmasta, jos kaikki esineet ja olennot surisivat häntä. Kaikki paitsi Thokk-jättiläinen surivatkin Balderin poismenoa, mutta koska yksi kieltäytyi, Balder ei päässyt vapaaksi. Hän on kuitenkin pääsevä vapaaksi Ragnarökin jälkeen, jolloin kaikki Thorin pojat johtaisivat uutta maailmaa.

Kun jumalat saivat selville, että Thokk olikin ollut Loki valepuvussa, he ottivat Lokin kiinni ja sitoivat hänet kolmeen kiveen kiinni. Tämän jälkeen käärme sidottiin hänen yläpuolelleen, ja sen myrkky putosi Lokin kasvoille. Sigyn, hänen vaimonsa, oli ottamassa myrkkytippoja kulhoon, mutta aina kun hän kääntyi tyhjentämään astiaa, myrkkyä tipahteli Lokin päälle, ja hän vääntelehti tuskissaan aiheuttaen maanjäristyksiä. Jumala kuitenkin vapauttaisi itsensä juuri ajoissa hyökkäämään muiden jumalten kimppuun ragnarökin aikaan.

Runo-Edda

Näkijättären näyt Völuspá-runossa sisältävät myös näyn kohtalokkaasta mistelistä.

"Minä näin Baldrille,
Odinnin pojalle,
veristyneelle jumalalle,
varatun kohtalon:
näin, miten kohosi
tasankojen ylle
hentoinen, kaunis
mistelikasvi.

Se oksa juuri,
näöltä niin ohut,
oli murheen ase,
Hödr sen ampui."

Gesta Danorum

1100-luvulla elänyt tanskalainen historioitsija, Saxo Grammaticus, kertoi toisenlaisen version Balderin myytistä. Hänen mukaansa Balderus ja Høtherus olivat Nannan, Norjan kuninkaan Gewarin tyttären, kilpakosijoita. Balderus oli puolijumala, eikä mikään tavallinen terä häntä haavoittaisi. Kilpailijat kohtasivat toisensa kammottavassa taistelussa, ja vaikka Odin ja Thor sekä muut jumalat olivat Balderuksen puolella, hän hävisi ja pakeni taistelukentältä. Høtherus meni naimisiin prinsessan kanssa. Balderus ei kuitenkaan luovuttanut ja kohtasi Høtheruksen uudestaan taistelukentällä hävitäkseen entistäkin selvemmin. Høtherus iski häntä kuolettavasti taikamiekalla, minkä hän oli saanut satyyri Mimingiltä. Hävinnyt ja haavoitettu Balderus kärsi kipujaan kolme päivää, kunnes menehtyi.

Beowulf

Beowulfissa Balder esiintyy göötalaisena prinssi Herebealdina, jonka hänen veljensä Hæþcyn surmaa. Surevan Odinin paikalla on tässä tarinassa kuningas Hreðel.

Analogiat

Balderin legendaarinen kuolema muistuttaa persialaisen sankarin Esfandyarin kuolemaa Shahnamehissä. Balderia on myös verrattu Jeesukseen.

Muun muassa M. A. Castrén on esittänyt ajatuksen, että Balder on taruhahmona samanlainen kuin suomalainen Lemminkäinen. Toisin kuin Kalevalassa, joissakin suomalais-karjalaisissa runoissa Lemminkäinen kuolee jumalten pidoissa sokean surmaamana kuten Balderkin.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Balder Wikimedia Commonsissa