Arnulf Øverland

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Arnulf Øverlandin muotokuva. Postikortti Norjan kansalliskirjaston kokoelmassa

Ole Peter Arnulf Øverland (27. huhtikuuta 1889 – 25. maaliskuuta 1968) oli norjalainen runoilija ja taiteilija. Hänet tunnetaan pääasiassa runostaan, joka inspiroi Norjan vastarintaliikettä Norjan Saksan miehityksen aikana toisessa maailmansodassa. [1]

Øverland oli Norjan akatemian puheenjohtaja vuodesta 1953.[2]

Elämäkerta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Øverland syntyi Kristiansundissa ja kasvoi Bergenissä. Hänen vanhempansa olivat Peter Anton Øverland (1852–1906) ja Hanna Hage (1854–1939). Hänen isänsä varhainen kuolema jätti perheen taloudellisesti stressaavaan tilanteeseen. Hän pääsi opiskelemaan Bergenin katedraalikoulussa ja vuonna 1904 Kristianian katedraalikoulussa. Hän valmistui vuonna 1907 ja opiskeli jonkin aikaa filologiaa Kristianian yliopistossa . [3] [4]

Øverland julkaisi ensimmäisen runokokoelmansa vuonna 1911. Øverlandista tuli kommunismin kannattaja 1920-luvun alussa ja hänestä tuli Mot Dagin jäsen. Hän toimi myös Norjan opiskelijaseuran puheenjohtajana vuosina 1923-28. Hän muutti kantaansa vuonna 1937 osittain ilmaisuna erimielisyyteen käynnissä olevista Moskovan oikeudenkäynneistä . Hän oli innokas natsismin vastustaja ja kirjoitti vuonna 1936 runon " Du må ikke sove ", joka painettiin Samtiden-lehdessä. Se päättyy: Jeg tenkte: Nu er det noget som hender. Vår tid er forbi - Europa brenner. ("Ajattelin: Jotain tapahtuu. Aikakautemme on ohi - Eurooppa on tulessa!" ). Todennäköisesti runon kuuluisin rivi on Du må ikke tåle så inderlig vel den urett som ikke rammer deg selv! ("Et saa kestää niin hyvin vääryyttä, joka ei vaikuta sinuun itse!" ) [5]

Norjan Saksan miehityksen aikana vuonna 1940 toisessa maailmansodassa hän kirjoitti inspiroidakseen Norjan vastarintaliikettä. Hän kirjoitti sarjan salaisesti levitettyjä runosarjoja, jotka johtivat sekä hänen että tulevan vaimonsa Margrete Aamot Øverlandin pidättämiseen vuonna 1941. Arnulf Øverland pidettiin ensin Grinin vankileirillä ennen siirtämistä Sachsenhausenin keskitysleirille Saksaan. Hän vietti neljän vuoden vankeuden Norjan vapautumiseen vuonna 1945. Hänen runonsa kerättiin myöhemmin Vi overlever altissa ja julkaistiin vuonna 1945. [6]

Øverlandilla oli tärkeä rooli norjan kielitaistelussa sodanjälkeisenä aikana. Hänestä tuli huomattava tuki norjankieliselle Riksmål-konservatiiviselle kirjalliselle muodolle. Hän oli Riksmålsforbundet ( Riksmålia tukevan organisaation) presidentti vuosina 1947–1956. Lisäksi Øverland noudatti traditionistista kirjoitustyyliä kritisoimalla modernistista runoutta useaan otteeseen. Hänen puheensa Tungetale fra parnasset, joka julkaistiin Arbeiderbladetissa vuonna 1954, aloitti ns. Glossolalia-keskustelun.lähde?

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1918 Øverland oli naimisissa laulaja Hildur Arntzenin (1888-1957) kanssa. He erosivat vuonna 1939. Vuonna 1940 hän meni naimisiin Bartholine Eufemia Legangerin (1903-1995) kanssa. He erosivat pian sen jälkeen, ja virallisesti vuonna 1945. Øverland oli naimisissa toimittaja Margrete Aamot Øverlandin (1913-1978) kanssa kesäkuussa 1945. Vuonna 1946 Norjan parlamentti järjesti Arnulf ja Margrete Aamot Øverland asumaan Grotteniin. Hän asui siellä kuolemaansa saakka 1968 ja hänen vaimonsa asui siellä vielä kymmenen vuotta kuolemaansa asti 1978.[7] [8]

Arnulf Øverland haudattiin Vår Frelsers gravlundiin Osloon. Joseph Grimeland suunnitteli Arnulf Øverlandin rintakuvan (pronssi, 1970) hänen hautapaikalleen. [9]

Kuuluisia lainauksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • " "Monoteistisen" uskonnon pitäisi olla riittävä kolmen jumalan kanssa." [10]
  • ”Mitä on sanottavaa kirkosta, joka lupaa uskoville iankaikkisen pelastuksen, mutta tuomitsee samalla ei-uskovat, kaikki eriajattelijat, iankaikkiseen piinaan helvetissä? - Jos sen kirkon on ehdottomasti puhuttava rakkaudesta, sen on tehtävä se hyvin hiljaa.”[11]

Suomennettuja runoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähde[12]
  • Ihmisen elämä, suom. Anja Samooja, teoksessa: Luode ja vuoksi: runoja, Helsinki: Otava 1947
  • Illan tullessa (I kveldingen), suom. Aale Tynni, teoksessa: Tuhat laulujen vuotta: valikoima länsimaista lyriikkaa
  • Runo kuolemasta: Pöydälle lamppu valon luo (En dikt om døden: Ved bordet er min lampe tendt ), suom. Aale Tynni, julkaisussa: Parnasso 1955; nro 6 ja teoksessa: Tuhat laulujen vuotta, toim. Aale Tynni, Helsinki: WSOY 1957, 1974 ISBN 951-0-06216-2, WSOY 2004 ISBN 951-0-29121-8
  • Runo kuolemasta: Raoista maljan säröisen (En dikt om døden: Dog risler fra det brustne kar), suom. Aale Tynni, julkaisussa: Parnasso 1955; nro 6 ja teoksessa: Tuhat laulujen vuotta
  • Runo kuolemasta: Vihertää metsä, nurmikin… (En dikt om døden: Nu spirer plen, nu grønnes trær..), suom. Aale Tynni, julkaisussa: Parnasso 1955; nro 6 ja teoksessa: Tuhat laulujen vuotta
  • Vankilanpihassa, suom. Anja Samooja, teoksessa: Anja Samooja, teoksessa: Luode ja vuoksi: runoja, Helsinki: Otava 1947

Teoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Den ensomme fest (1911)
  • Berget det blå (1927)
  • En Hustavle (1929)
  • Den røde front (1937)
  • Vi overlever alt (1945)
  • Sverdet bak døren (1956)
  • Livets minutter (1965)

Palkinnot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Erik Bjerck Hagen: Arnulf Øverland Store norske leksikon. (norjaksi)
  2. ↑ Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Øverland, Arnulf”, Otavan kirjallisuustieto, s. 884. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X
  3. ↑ Astrid Brekken: Øverland, Arnulf (1889-1968) 26 December 2001. NRK. (norjaksi)
  4. ↑ Arnulf Øverland Den Store Danske. (norjaksi)
  5. ↑ Willy Dahl: Arnulf Øverland Norsk biografisk leksikon. (norjaksi)
  6. ↑ Arnulf Øverland lokalhistoriewik. (norjaksi)
  7. ↑ Jorunn Sanstøl Wollebæk: Arnulf Øverland Norsk kunstnerleksikon. (norjaksi)
  8. ↑ Arnulf Øverland i Grotten statsbygg.no. (norjaksi)
  9. ↑ Stig Andersen: Joseph Grimeland Norsk kunstnerleksikon. (norjaksi)
  10. ↑ Top 2 quotes by Arnulf Øverland cdn.quotesss.com. Viitattu 25.11.2019. (englanniksi)
  11. ↑ Håvard Nilsen: Resistance in therapy and war: Psychoanalysis before and during the Nazi occupation of Norway 1933–45. The International Journal of Psychoanalysis, 2013, 94. vsk, nro 4, s. 725–746. doi:10.1111/1745-8315.12107 ISSN 1745-8315 (englanniksi)
  12. ↑ Arnulf Øverland, Luettelo suomennetuista runoista. Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta. Päivitetty 28.10.2021, viitattu 18.11.2021

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Hjeltnes, Guri (1995). "Øverland, Arnulf" . Dahlissa Hans Fredrik (toim.). Norsk krigsleksikon 1940-45 . Oslo: Cappelen. Arkistoitu alkuperäisestä 24.07.2011 . Haettu 11.9.2008 .
  • Hambro, Carl (1984) Arnulf Øverland: det brennende hjerte (Oslo: Aschehoug)  ISBN 8203112366

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Arnulf_Øverland&oldid=22410369”