Arne Næss
| Arne Næss | |
|---|---|
 Arne Næss kampanjoimassa Norjan vihreän puolueen puolesta vuonna 2003. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 27. tammikuuta 1912 |
| Kuollut | 12. tammikuuta 2009 (96 vuotta) |
| Koulutus ja ura | |
| Instituutti | Oslon yliopisto |
| Tutkimusalue | ympäristöfilosofia |
| Tunnetut työt | Ekologia, yhteiskunta ja elämäntapa |
Arne Dekke Eide Næss (27. tammikuuta 1912 – 12. tammikuuta 2009) oli norjalainen ympäristöfilosofi. Næss toimi Oslon yliopiston filosofian professorina vuosina 1939–1970. Hänet tunnetaan syväekologian perustajana. Hänen pääteoksensa on vuonna 1973 julkaistu Ekologia, yhteiskunta ja elämäntapa.
Toisen maailmansodan aikana Næss palveli agenttina maan sisällä toimineessa tiedusteluorganisaatio XU:ssa.[1]
Næssin ajattelu oli saanut vaikutteita Baruch Spinozalta, Mahatma Gandhilta ja buddhalaisuudesta. Hän oli nuorin Oslon yliopiston varsinaisen professuurin saanut henkilö. Tärkein vaikutin Næssin itsensä mukaan oli kuitenkin Rachel Carsonin kirja Hiljainen kevät (1962).
Næss osallistui myös suoraan toimintaan luonnon puolesta. Vuonna 1970 hän kahliutui Mardalsfossenin vesipuiston kallioihin muiden mielenosoittajien kanssa ja kieltäytyi laskeutumasta ennen kuin patosuunnitelmista luovuttaisiin.
Næss oli innokas vuorikiipeilijä. Hän oli vuorikiipeilijä ja liikemies Arne Næss Juniorin (1937–2004) setä sekä laivanomistaja Erling Dekke Næssin pikkuveli. Næss osallistui vuonna 1950 Pakistanissa Tirich Mir (7 708 m) vuoren ensimmäiselle valloitukselle.
1950-luvulla Næssin keskeinen filosofinen työ oli "Interpretation and Preciseness", joka keskittyi kielen tulkinnan ongelmiin. Næss siirtyi tavanomaisen analyyttisen filosofian parista syväekologian kannattajaksi.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Sæter, Einar & Sæter, Svein: XU. I hemmeleg teneste 1940–45. (3. painos) Oslo: Det Norske Samlaget, 2007. ISBN 978-82-521-7208-9 (uusnorjaksi)
| ||||||||||||||||||||||
