Arabianranta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Arabianranta
Arabiastranden
Arabianranta nähtynä Kuusiluodosta.
Arabianranta nähtynä Kuusiluodosta.
Kaupungin kartta, jossa Arabianranta korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Arabianranta korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Keskinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 232
Pinta-ala 0,67 km² [1]
Väkiluku 7 278[2] (31.12.2022)
Väestötiheys 11 195lähde? as./km²
Osa-alueet on itse Toukolan kaupunginosan osa-alue
Postinumero(t) 00550 ja 00560
Lähialueet Toukola, Hermanni, Kumpula, Vallila, Vanhakaupunki, Viikinranta

Arabianranta (ruots. Arabiastranden) on Toukolan kaupunginosaan kuuluva noin 7 250 asukkaan osa-alue Helsingin itäisessä kantakaupungissa. Helsingin piirijaossa se on osa Vanhankaupungin peruspiiriä.[1]

Arabianranta levittäytyy pitkin Vanhankaupunginselän rantaa Kyläsaaresta Vantaanjoen suulle asti. Ranta-alue on avointa rantapuistoa, ja liikenne jää asuinkortteleiden väliin ja taakse.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Arabian vanha tehdasrakennus Hämeentien varrella. Rakennuksessa on nykyään Taideteollisen korkeakoulun ja Aralis-kirjastokeskuksen tiloja, sekä Arabiakeskus, jossa on Arabian museo ja muun muassa Iittalan ja Finlaysonin myymälät.

Toisin kuin usein luullaan, Arabianranta ei ole saanut nimeään paikalla toimineesta Arabian posliinitehtaasta. Vuonna 1750 myönnettiin helsinkiläiselle kauppiaalle Aron Peronille lupa perustaa tiilitehdas nykyisen Arabianrannan alueelle. Vuotta myöhemmin Peron luovutti rakennusoikeudet Johan Sederholmille ja J.N. Myhrille. Vuokraehdoista syntyi kuitenkin riita. Vuoden 1751 oikeudenkäyntipöytäkirjoissa mainitaan ensimmäisen kerran Arabia ja Kaanaan maa.[3]

Nykyinen Arabian tehdasalue oli yksi niistä vuokra-alueista, joita Helsingin kaupunki muodosti Pitkänsillan pohjoispuolelle. Alue erotettiin Forsbyn tilasta vuonna 1840 ja sen nimeksi merkittiin Arabi-åkern; esikuvina olivat seudun muut eksoottiset paikannimet Jerikohagen (Jerikonniitty) ja Kanansland (Kaanaanmaa).[4] Näiden pohjalta alueen kadut saivat nimensä kaukaisten paikkojen mukaan (Japaninkatu, Syyriankatu, Sumatrantie jne.). Nämä kadunnimet vahvistettiin vuonna 1938.[5]

Vuonna 1874 Arabian posliinitehdas perustettiin ruotsalaisen Rörstrandin, nykyisen Iittalan, tytäryhtiöksi. Tehtaan rakennustyöt aloitettiin vuotta aiemmin, Helsingin Hämeentien ja merenrannan väliin, Kaanaanniityn kapealle kaistalle. Tehdas otti nimensä läheisen Arabian huvilasta.

Rakentuminen asuinalueeksi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vanhankaupunginselän rannassa sijaitsevat Arabian rantapuisto ja sen eteläpuolella Toukolan rantapuisto.

Arabianrannan asuntoalueen kaavoitus aloitettiin 1990-luvun alussa ja rakentaminen vuonna 1996.[6] Vuonna 2015 valmistuneessa kaupunginosassa on koti noin 8 000 asukkaalle.[7] Työpaikka siellä oli noin 4 000 ihmiselle.[8] Arabiaranta oli vuoteen 2012 saakka kaupungin merkittävimpiä rakennuskohteita.[9] Suurin osa uusista asuinrakennuksista sijaitsee Vanhankaupunginlahdesta vallatulla täyttömaalla. Ranta-aluetta täytettiin 1930-luvulta lähtien muun muassa keraamisen teollisuuden jätteillä sekä suunnitelmallisemmin 1980-luvulta alkaen.[10]

Arabianrannassa tehtiin mittavia maaperän puhdistustoimenpiteitä.[11] Esirakentamiskohteena se oli yhtä vaativa kuin entiselle teollisuus- ja kaatopaikka-alueelle rakennettu Pikku Huopalahti.[12] Asuinrakennusten perustukset on paalutettu syvälle peruskallioon ja katuverkosto on rakennettu massiivisten teräsbetonikenttien varaan.lähde? Asuinrakennusten tyyli on traditionaalisen modernistinen. Julkisivumateriaali on pääasiassa punaista tiiltä ja sisäpihat valkoisia. Tiilen on sanottu muistuttavan alueen teollisuushistoriasta. Parvekkeet pyrittiin pitämään poissa katutilasta.[13]

Arabianrannan rakentamisessa noudatettiin ns. prosenttitaiteen periaatetta, joka määrää, että tietty prosenttimäärä rakennuskustannuksista on käytettävä taidehankintoihin ja erilaisiin ympäristötaideteoksiin.[11] Eräät taidehankinnoista ennen vuotta 2010 toteutettiin yhteistyössä Taideteollisen korkeakoulun kanssa.[14]

Ensimmäiset asukkaat muuttivat alueelle kesällä 2001.[15] Arabianranta valmistui vaiheittain, ja asukkaat pääsivät muuttamaan alueelle kortteli kerrallaan.[16] Helmikuun 2006 alusta lähes kaikille alueen asukkaille toteutettiin ilmainen alueelliseen valokuitukaapeli-verkkoon pohjautuva internet-yhteys, jonka nopeus on 10 Mbit/s asuntoa kohden.[17] Alueelle perustettiin oma palveluyhtiö, joka vastaa tietoliikenneverkosta ja muun muassa huolehtii pysäköintipaikoista.[15]

Palvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueella sijaitsevat muun muassa Arabianrannan kirjasto ja noin 30 liikkeen kauppakeskus Arabia.

Alueen oppilaitoksia ovat ammattikorkeakoulu Metropolian kulttuuri- ja palvelualan toimipisteet, Pop & Jazz Konservatorio, Arabian peruskoulu, ruotsinkielinen ammattikorkeakoulu Arcada ja ruotsinkielinen ammattikoulu Prakticum. Arabianrannassa on myös kolmen ensin mainitun oppilaitoksen sekä Helsingin kaupunginkirjaston yhteinen kirjastokeskus Aralis. Arcadan opiskelijakunnan klubitalo COR-huset sijaitsee Arabian kauppakeskuksen vieressä.

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Raitiovaunujen kääntöpaikka sijaitsee Kaj Franckin aukiolla.

Raitiolinjat 6 Hernesaaresta, 8 Jätkäsaaresta ja 8T Länsiterminaalista liikennöivät Arabianrantaan Kaj Franckin aukiolle.[18][19]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Arabianrantaan! Uuden kaupungin maihinnousu. Helsingin kaupungin tietokeskus, 2007. ISBN 952-473-801-5

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Helsinki alueittain 2017 (Vanhankaupungin peruspiiri PDF:n sivuilla 96–99) Helsingin kaupunki Tietokeskus. Viitattu 1.4.2019.
  2. ↑ Helsingin tilastollinen vuosikirja (PDF) (s. 30) hel.fi. 2023. Viitattu 25.7.2024.
  3. ↑ Onnellinen Arabia, historia (Internet Archive) 4.10.2007. HELKA ry. Arkistoitu 9.10.2007. Viitattu 4.4.2014.
  4. ↑ Olavi Terho ym. (toim.): Helsingin kadunnimet, s. 91. Helsingin kaupungin julkaisuja 24, 1970, Helsinki.
  5. ↑ Terho ym. (toim.), s.103.
  6. ↑ Arabianrantaan! Uuden kaupungin maihinnousu, s. 23
  7. ↑ Arabianranta valmistuu 24.8.2016. Helsingin kaupunki. Arkistoitu 5.11.2016. Viitattu 5.11.2016.
  8. ↑ Elävä taidekaupunginosa Arabianranta Skanska. Arkistoitu 5.11.2016. Viitattu 5.11.2016.
  9. ↑ Arabianrantaan kohoaa ainutlaatuinen osaamis- ja elämiskeskus Arabianranta.fi. Viitattu 5.11.2016.
  10. ↑ Arabianrantaan! Uuden kaupungin maihinnousu, s. 26
  11. ↑ a b Taidevelvoite tontinluovutusehdoissa (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. ↑ Arabianrantaan! Uuden kaupungin maihinnousu, s. 25
  13. ↑ Arabianrantaan! Uuden kaupungin maihinnousu, s. 43–44
  14. ↑ Arabianrannan taide. Helsingin kaupunki, 2010. ISBN 978-952-223-704-0 Teoksen verkkoversio.
  15. ↑ a b Arabianrantaan! Uuden kaupungin maihinnousu, s. 28
  16. ↑ Arabianrantaan! Uuden kaupungin maihinnousu, s. 27
  17. ↑ Willem van Winden, Luis de Carvalho, Erwin van Tuijl, Jeroen van Haaren, Leo van den Berg: Creating Knowledge Locations in Cities: Innovation and Integration Challenges. Routledge, 19.6.2013. ISBN 978-1-136-46079-1 Teoksen verkkoversio (viitattu 10.5.2020). (englanti)
  18. ↑ Linja 6 reittiopas.hsl. Viitattu 14.6.2021.
  19. ↑ Linja 8 reittiopas.hsl. Viitattu 14.6.2021.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Arabianranta&oldid=22531722”