Aortta
Aortta (lat. aorta) on ison verenkierron suurin valtimo, joka lähtee sydämen vasemmasta kammiosta ja vie happipitoista verta kaikkialle kehoon. Aortan tyvessä on aorttaläppä (lat. valva aortae), joka sallii veren virtauksen vasemmasta kammiosta aorttaan, mutta estää takaisinvirtauksen. Aorttaläppä on puolikuuläppä, jolla on taskumainen rakenne, ja veren virratessa aorttaan läppä painautuu aortan seinämää vasten.
Rakenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aortan sekä muiden suurten valtimoiden rakenne koostuu sidekudoksisesta ulkokerroksesta, lihaskerroksesta ja sisäkerroksesta, jonka pinnassa on endoteelivaippa. Lihaskerros muodostuu sileistä lihaksista, ja sen paksuus valtimoissa on suurempi kuin laskimoissa. Lihaskerroksen ansiosta elimistö voi säädellä eri elimistön osissa kiertävän veren määrää. Sekä hormonit että autonominen hermosto osallistuvat lihaskerroksen supistumistilan säätelyyn.
Anatomia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aortan osat ja niistä lähtevät haarat
- Nouseva aortta (lat. aorta ascendens)
- Ensimmäiset aortan haarat ovat vasen ja oikea sepelvaltimo, jotka lähtevät aivan aortan tyvestä. Sepelvaltimot vievät happipitoista verta sydänlihakselle.
- Aortankaari (lat. arcus aortae)
- Aortankaaresta lähtee kolme suurta valtimoa. Ensimmäiseksi haarautuu pään ja käden valtimorunko (lat. truncus brachiocephalicus), seuraavaksi vasen yhteinen kaulavaltimo (lat. arteria carotis communis sinistra), jonka jälkeen vasen solisvaltimo (lat. arteria subclavia sinistra).[1]
- Laskeva aortta (lat. aorta descendens)
- Laskevan aortan rintaontelossa olevaa osaa palleaan asti sanotaan rinta-aortaksi (lat. aorta thoracia)
- Rinta-aortasta lähtee kylkiluuväleihin kylkivaltimoita sekä melko ohuita haaroja hengitysteihin, ruokatorveen ja keuhkoihin
- Pallean alapuolista osaa sanotaan vatsa-aortaksi (lat. aorta abdominalis)
- Lähtee parittomia haaroja ruuansulatuskanavaan, maksaan, haimaan ja pernaan
- Vatsa-aortasta lähtevät myös pariton sisusvaltimorunko sekä parittomat suolilievevaltimot
- Vatsa-aortan parillisiin haaroihin kuuluvat vasen ja oikea munuaisvaltimo sekä miehellä kivesvaltimot ja naisilla munasarjavaltimot
- Laskevan aortan rintaontelossa olevaa osaa palleaan asti sanotaan rinta-aortaksi (lat. aorta thoracia)
- Aortta päättyy jakautumalla vasemmaksi ja oikeaksi yhteiseksi lonkkavaltimoksi
Sairauksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aortan sairauksia ovat esimerkiksi aorttaläpän ahtauma ja sen vuoto sekä aortan laajentuma.[2]
Aortan laajentuma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Aortan laajentuma
Oireet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tavallinen aortan laajentuma ei yleensä aiheuta oireita. Laajentuman suurentuessa se voi joskus aiheuttaa selkään säteilevää kipua. Suuri laajentuma saattaa puhjeta, mikä johtaa yleensä kuolemaan.
Suonen sisäkalvon repeämässä tuntuu äkillinen voimakas ja repivä kipu, yleensä rinnan ja selän alueella. Jos tällaista kipua tuntuu, on syytä hakeutua välittömästi hoitoon.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Moore, Dalley, Agur: Introduction to Clinically Oriented Anatomy, s. 163. Baltimore: Lippincott Williams & Wilkins, 2014.
- ↑ Sydämen läppäviat. Terveyskirjasto.
- ↑ Aortan laajentuma (aneurysma). Terveyskirjasto.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aortta Wikimedia Commonsissa
Veri | Sydän → Aortta → Valtimot → Hiussuonet → Laskimot → Onttolaskimot → Sydän → Keuhkovaltimorunko → Keuhkot → Keuhkolaskimo → Sydän