Anton Bourbonilainen
Anton Bourbonilainen, Vendômen herttua (ransk. Antoine de Bourbon, duc de Vendôme, Antoine de Navarre); (22. huhtikuuta 1518 La Fère, Picardie, Ranskan kuningaskunta – 17. marraskuuta 1562 Les Andelys, Eure, Ranskan kuningaskunta) oli ranskalainen aatelinen ja avioliittonsa (jure uxoris) kautta Navarran kuningas ja kanssahallitsija vuodesta 1555 lähtien. Hän oli ensimmäisen Bourbon-sukuisen Ranskan kuninkaan Henrik IV:n isä.[1][2]
Suku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hänen vanhempansa olivat Charles de Bourbon, Vendômen herttua (1489–1537) ja tämän toinen puoliso Françoise d'Alençon (1490–1550), joka oli Alençonin herttua Renén ja Marguerite de Lorrainen nuorempi tytär.[1]
Antonilla oli 12 sisarusta, joista hän oli vanhin eloon jäänyt poika. Hänen nuorin veljensä oli hugenottijohtaja ja kenraali Louis de Bourbon, Condén prinssi Louis I (1530–1569), joka oli Bourbon-suvun nuoremman Condé-haaran perustaja.[1] Neljästä hänen sisarestaan tuli vauraitten ja tärkeiden luostarien (Celles, Fontevraut, Soissons, Sainte Croix de Poitiers) abbedissoja ja nuoremmasta veljestä Charles de Bourbonista (1523–1590) tuli Rouenin arkkipiispa.
Anton Bourbonilainen oli Bourbon-suvun päämies vuodesta 1537 kuolemaansa asti.[1]
Avioliitto ja lapset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hän avioitui vuonna 1548 Navarran kuningattaren (suo jure eli omalla oikeudellaan) Jeanne d’Albretin, Johanna III Navarralaisen kanssa. Appensa Henrik II Navarralaisen (1503–1555) kuoltua toukokuussa 1555 hänestä tuli Navarran kuningas ja kanssahalltisija, Foixin, Bigorren, Armagnacin, Périgordin kreivi ja Béarnin varakreivi.[1]
Kerrotaan, että Jeanne oli rakastunut häneen. Heidän välisensä kiintymys käy ilmi heidän kirjeenvaihdostaan. Hänen kääntymisensä katolilaiseksi kuitenkin erotti hänet vaimostaan ja tämä uhkasi hylätä hänet. Puoliso Jeanne oli kääntynyt kalvinistiksi vuonna 1560 ja oli myöhemmin hugenottijohtaja.[3]
Antoinelle ja Jeannelle syntyi viisi lasta:
- Henrik (1551–1553), Beaumontin herttua, kuoli kaksivuotiaana
- Henrik IV Ranskan kuningas (1553–1610)
- Louis (1555–1557), Marlen kreivi, kuoli kaksivuotiaana
- Madeleine (1556–1556), kuoli alle vuoden ikäisenä
- Catherine (1559–1604), avioitui pitkän uskonnollisen epäsovun ja paavin erikoisluvan jälkeen (Catherine oli vannoutunut kalvinisti eikä kääntynyt katolilaiseksi) Henrik II:n, Lorraine'n herttuan (1563–1624) kanssa vuonna 1599, heillä ei ollut jälkeläisiä. Catherine oli Navarran kruununperijä ennen kuin Henrik IV:n ensimmäinen poika Ludvig syntyi vuonna 1601.
Rakastajattarensa Louise de La Béraudière de l'Isle Rouhet'n (1530-1611) kanssa Antoinella oli avioton lapsi:
- Charles, Rouenin arkkipiispa (1554–1610)
Perintö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Antoine de Bourbon kuoli 44-vuotiaana taistellessaan Ranskan ensimmäisessä uskonsodassa katolilaisissa joukoissa 17. marraskuuta 1562. Katolilaiset olivat menestyksekkäästi valtaamassa Rouenia. Hän haavoittui 13. lokakuuta kuolettavasti musketin laukauksesta hartiaansa ja kuoli lääkäri Ambroise Parén avusta huolimatta vähän yli kuukautta myöhemmin.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Anthony Of Bourbon | French Monarch, Reformer & Politician | Britannica www.britannica.com. 13.2.2024. Viitattu 17.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Anton Bourbonilainen, Tietosanakirja. Osa 1, palsta 454. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1909
- ↑ Jeanne d’Albret | queen of Navarre | Britannica www.britannica.com. Viitattu 17.2.2024. (englanniksi)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
