Anna Maria Roos

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Anna Maria Roos

Anna Maria Roos, myös: Anna M. Roos (9. huhtikuuta 1862 Tukholma[1] – 23. huhtikuuta 1938 Bombay, Intia) oli ruotsalainen opettaja, kirjailija ja sanoittaja, ajattelultaan teosofi.

Elämäkerta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Roosin vanhemmat olivat pääpostitirehtööri Adolf Wilhelm Roos sekä hänen vaimonsa Sophie o.s. Nordenfalk,[1] ja hänen äidinisänsä oli oikeusministeri Johan Nordenfalk. Lapsuuden kesät vietettiin isoäiti vapaaherratar Maria Nordenfalkin luona Blekhemin kartanossa.

Hän opiskeli Högre lärarinneseminarietissa vuosina 1879–1881 ja oli Ord och Bild -lehden toimitussihteeri vuosina 1898–1902 sekä puheenjohtaja Nya Idun -seurassa Tukholmassa 1898–1905. hän oli Författarföreningenin puheenjohtaja vuodesta 1904. Hän julkaisi novelleja, runoja, lastenkirjoja ja uskontotieteellisiä kirjoituksia.[1]

Jo Verdandi-aikakauslehden artikkelissa vuonna 1884 Roos kritisoi sen ajan oppikirjoja ja Ord och Bild -lehden artikkelissa Patriotism och läseböcker 1898 hän kutsui Läsebok för folkskolan -oppikirjaa kansallisonnettomuudeksi (nationsolycka). Hän sai myöhemmin itse mahdollisuuden kirjoittaa oppikirjoja, jotka olisivat hauskoja ja mielenkiintoisia lapsille.

Tunnetuimpia ovat hänen oppikirjansa Sörgården sekä I Önnemo (teoksesta Hem och hembygd). Ne kuuluivat Läseböcker för Sveriges barndomsskolor -sarjaan, joka oli Alfred Dalinin ja Fridtjuv Bergin julkaisema.

Roos kirjoitti myös lastenlauluja, kuten Blåsippan ute i backarna står sekä Tre små gummor. Hän kirjoitti myös näytelmäkirjallisuutta ja lyhyitä historiallisia satunäytelmiä lapsille.

Koska hänen isänsä oli Kungliga postverketin johtaja, kirjattiin Ruotsin ensimmäinen Postsparbankin pankkikirja Anna Maria Roosille.

Kaksi Roosin kirjaa ja muutamia lauluja on suomennettu.

Teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Runokokoelmat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • I gryningen (1894)
  • Aderton år (1902)

Novellit ja kertomukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Tysta djup (1895)
  • Sagan om den sköna prinsessan Li-Hang-Tse och andra berättelser (1899)
  • Marika (1901)
  • Valands saga (1903)
  • Sagan om Ivalde och hans ätt (1903)
  • Araber : Skilrdingar från Algeriet (1905)
  • Svipdags saga (1906)
  • Syster Dione (1907)
  • Elsie von Tharow (1908)
  • På sällsamma vägar (1908–1909)

Muuta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Fariseism i våra dagar (1902)
  • Dolda krafter. 1 (1905)
  • Dolda krafter. 2, Psykisk kraft (1906)
  • Dolda krafter. 3, Andligt uppvaknande : gudomlig magi (1906)
  • Framtidens religion och framtidens kvinna (1908)
  • Ett gammalt familjearkiv (1909)
  • Teosofi och Teosofer (1913)
  • Ur Spaniens diktning (1914)

Lastenkirjat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Lilla Elnas sagor. Tukholma: Bonnier. 1894.
  • I hvitavall (1895)
  • Luve Lulls sagor (1898)
  • Gräshoppans visor (1899–1900)
  • Maria Nyckelpigas visbok (1901)
  • De sju ljusen (1912)
  • Hem och hembygd (1912)
  • Gustav Vasas äventyr i Dalare (1914) Kustaa Vaasan seikkailut Taalainmaassa, suom Aune Lindström 1924.
  • Kop kop. Satu pienestä eukosta ja eläimistä metsässä, suom. Elli-täti 1920.

Lapsille suunnattu draama

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Lekar och sagospel (1915)
  • Ur svenska historien (1915)
  • Jockum och de båda trollen (1916)
  • Arabia land och andra sagospel (1937)

Oppikirjat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Hem och hembygd. 1:a skolåret: Sörgården (1912)
  • Hem och hembygd. 2:a skolåret: I Önnemo (1912)
  • Förövningar till fullständigande av de första läsövningarna i Sörgården (1913)
  • Önnemofolk: berättelser och visor (1917)
  • Sörgården: första skolåret (1936)
  • I Önnemo: andra skolåret (1937)
  • Med Sörgårdsbarnen och deras vänner: en bredvidläsningsbok för de båda första skolåren (1937)

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Lindell, Ebbe (1999). Gam-la läs-lä-ror. Malmö skolmuseums utgåva, 1103-209X ; 23. Malmö: Malmö skolmuseum. sid. 81-106
  • Löfgren, Eva Margareta (1996). ”Historien om Sörgården.”. Från Sörgården till Lop-nor / Bo Ollén, red. (Stockholm : Carlsson, 1996): sid. 188-239, 246-247 : ill.

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Walborg Hedberg och Louise Arosenius: Svenska kvinnor från skilda verksamhetsområden, sivu 86, Albert Bonniers 1914 (ruotsiksi)

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Boman, Ulla (2005). Landskapsbilden på Sörgården och ui Bullerbyn, positiva och negativa värderingar. Uppsala: Sveriges lantbruksuniv
  • Bäckström, Ann-Sofie (2006). Barnvisans kvinnliga pionjärer: en kollektivbiografisk studie ur ett genusperspektiv om en grupp kvinnor som författade, illustrerade och komponerade barnvisesamlingar 1885-1922. C-uppsats, Luleå tekniska universitet, 1402-1773 ; 2006:164. Luleå: Luleå tekniska universitet/Industriell ekonomi och samhällsvetenskap/Samhällsvetenskap
  • Englund, Boel (2008). ”Barnet som nisch”. Rätten till ordet : en kollektivbiografi över skrivande Stockholmskvinnor 1880-1920 (2008): sivut 137-174
  • Helander, Karin (2011). ”Sagospelstraditionen och Anna Maria Roos 'Arabia land'”. I litteraturens underland : festskrift till Boel Westin (2011): sivut 200-211
  • Johanson, Klara (1903). ”Anna M. Roos' diktning”. Dagny 1903:4,: sid. 94-103
  • Lindström, Ingegerd (1989). Anna Maria Roos: inte bara Sörgården : ett reportage bland böcker och brev = Anna Maria Roos : a reportage from books and letters. Skrifter / utgivna av Svenska barnboksinstitutet
  • Lindström, Ingegerd (1984). ”Sörgårdens Anna Maria Roos botade sjuka med handpåläggning”. Läkartidningen 81(1984):51,: sivut 4843-4845
  • Nordlinder, Eva (2000). ”Roos, Anna Maria.”. Svenskt biografiskt lexikon (Stockholm : Svenskt biografiskt lexikon, 1918-) Bd 30,: sivut 335-339

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Anna_Maria_Roos&oldid=22693604”