Alouette
Alouette (ranskaa, suom. Leivonen) on ranskalainen kansanlaulu, jonka sanat viittaavat metsästyssaaliina saadun leivosen kynimiseen. Siinä mielessä kyseessä lienee alun perin työlaulu. Laulua on laulettu lastenlauluna ympäri maailmaa. Sen on suomentanut ainakin nimimerkki R. R. R.. [1] Suomessa on etenkin partiolaisten parissa laulettu myös "Aaluette"-nimistä vuorolaulua, jossa lauletaan muun muassa "aaluette" ja "pikepikepusse". Sillä ei nimensä lisäksi ole kuitenkaan mitään tekemistä ranskalaisen laulun kanssa.[2]
Laulua pidetään ensisijaisesti ranskalaiseen kulttuuriin kytkeytyvänä, mutta kanadanranskalaiset ovat pitäneet sitä tunnusmelodianaan. Laulu sopii sikäli hyvin työlauluksi, että se on yksitoikkoinen, mutta hereillä pitävä ja sen säkeistöt pitenevät sitä mukaa kuin lauluun tulee uusia kohteita, josta höyheniä nykitään. [3]
.jpg)
Laulun sanat ovat kutakuinkin yksinkertaiset:
- Alouette, gentille Alouette
- Kiuru, pikku leivonen,
- Alouette, je te plumerai
- Leivonen, sinut minä kynin.
- Je te plumerai la tête
- Kynin pääsi
- (Je te plumerai la tête)
- (Kynin pääsi)
- Et la tête
- Ja pääsi
- (Et la tête)
- (Ja pääsi)
- Alouette
- Leivonen
- (Alouette)
- (Leivonen)
- O-o-o-oh
Seuraavassa säkeistössä tulee mukaan nokka
- Alouette, gentille Alouette
- Alouette, je te plumerai
- Je te plumerai le bec
- Kynin nokkasi
- (Je te plumerai le bec)
- Et le bec
- (Et le bec)
- Et la tête
- (Et la tête)
- Alouette
- (Alouette)
- O-o-o-oh
Mutta myös edelliset osat säilyvät säkeistössä. Jatkoa seuraa:
- Et le cou
- Kaulasi
- Et le dos
- Selkäsi
- Et les ailes
- Siipesi
- Et les pattes
- Jalkasi
- Et la queue
- Pyrstösi
- Et le coeur
- Sydämesi
- Et les poumons
- Keuhkosi
- Et le cerveau
- Aivosi
Muita leivoslauluja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Leivosesta kertovia lauluja ovat muun muassa
- Josef Haydn: Leivolle [4]
- Miks leivo lennät Suomehen
- Taas leivoset ilmassa leikkiä lyö
- Mihail Glinka: Leivonen[5]
- Grigoraș Dinicu ym. kansallisen aiheen pohjalta: Ciocirlia[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Pukkila - Rautio: Musiikkia oppimaan, Fazer, 2. painos, Helsinki s. 228, 1958
- ↑ Mitä tarkoittavat aaluette, pikepikepusse ja aalu aalu aalu ee? Kysy kirjastonhoitajalta. 20.12.2021. Viitattu 22.10.2024.
- ↑ Canadian Encyclopedia: Alouette! (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Pukkila - Rautio: Musiikkia oppimaan, Fazer, 2. painos, Helsinki s. 193, 1958
- ↑ Youtubessa Mili Balakirevin pianosovituksena]
- ↑ Slovakianromanien esitys viuluin, symbaalein ja oboein kakofonisesti äänitettynä liveversiona Youtubessa