Aleksanteri Suuren hauta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aleksanteri Suuren hauta
Julius Caesar Aleksanteri Suuren haudalla. Gerard van Houtenin kuvitelma, 1700–1706.
Julius Caesar Aleksanteri Suuren haudalla. Gerard van Houtenin kuvitelma, 1700–1706.
Sijainti Antiikin Aleksandria, muinainen Egypti (nyk. Aleksandria, Al-Iskandariyya, Egypti)
Rakennustyyppi mausoleumi
Valmistumisvuosi 300/200-luku eaa.
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Aleksanteri Suuren hauta sijaitsi ensin Memfiissä ja sitten Aleksandriassa Egyptissä. Sen tarkempaa sijaintia ei kuitenkaan tiedetä, ja se on ollut arkeologian suuria arvoituksia.[1][2][3]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aleksanteri Suuri kuoli Babylonissa vuonna 323 eaa. sotaretkensä aikana. Tämän jälkeen ruumiin omistuksesta tuli kiistaa diadokkien eli Aleksanterin sotapäälliköiden ja seuraajien välillä. Ptolemaios I sieppautti ruumiin, jota oltiin viemässä Makedoniaan suurella katafalkilla, ja toi sen Egyptiin. Eräänä tarkoituksena oli hänen oman legitimiteettinsä nostaminen Aleksanterin seuraajana.[4]

Aleksanterin katafalkki. Piirros 1800-luvulta perustuen Diodoros Sisilialaisen kuvaukseen.

Memfiissä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruumis sijoitettiin ensin Egyptin vanhaan pääkaupunkiin Memfiihin. Sen tarkempaa sijaintipaikkaa ei tunneta. On ehdotettu, että Ptolamaios olisi voinut käyttää viimeisen egyptiläisen faaraon Nektanebo II:n haudaksi alun perin tarkoitettua hautakammiota. Se sijaitsi Memfiin hauta-alueella Sakkarassa Serapeionin yhteydessä.[5]

Aleksandriassa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ptolemaios II siirrätti Aleksanterin ruumiin Aleksandriaan noin vuonna 280 eaa.[1] Aleksandriassa hauta sijaitsi antiikin aikaisten lähteiden mukaan kaupungin keskustassa Ptolemaiosten omien hautamausoleumien yhteydessä osana kuninkaallisten palatsien aluetta.[2] Kyseinen hautakompleksi tai hautamuistomerkkien kokonaisuus rakennettiin Ptolemaios IV:n aikana vuonna 215 eaa. Hän sijoitti sinne sekä edeltäjiensä että Aleksanterin ruumiin.[2] Hautakompleksi tunnettiin nimellä Sema (Σῆμα, Sēma) eli ”Hauta”, tai Soma (Σῶμα, Sōma) eli ”Ruumis”, jota nimeä Strabon käyttää.[3][6] Jälkimmäinen nimitys voi olla peräisin juuri siitä, että siellä oli yksi muita huomionarvoisampi ruumis.[7]

Sema itsessään oli peribolos, jonka sisäpuolella oli useita mausoleumeja. Ptolemaiosten mausoleumit tunnettiin nimellä Ptolemaion. Aleksanterin hautana toimi erillinen mausoleumi. Aleksanterin ruumis oli alun perin kultaisessa arkussa. Ptolemaios IX vei kyseisen arkun vuonna 118 eaa., ja tämän jälkeen ruumis oli sijoitettu alabasterista[2] tai lasista[5][3] tehtyyn arkkuun. Haudalla Aleksanterille suoritettiin uhritoimituksia kuin jumalalle.[1] On mahdollista, että Ptolemaiosten haudat poistettiin roomalaisella kaudella, ja ainoastaan Aleksanterin hauta jäi jäljelle.[7]

Julius Caesar Aleksanterin haudalla. Juw van Harinxman kuvitelma, 1600-luku.

Arkku oli ilmeisesti sijoitettu niin, että vierailijat saattoivat nähdä sen. Useat merkkihenkilöt, kuten Julius Caesar (45 eaa.), Augustus (30 eaa.)[8] ja Caligula (40 jaa.), kävivät katsomassa sitä Aleksandriassa ollessaan.[2] Augustuksen kerrotaan koskettaneen ruumista itseään, ja Caligulan vieneen haudasta Aleksanterin rintapanssarin, jota käytti tämän jälkeen.[1] Septimius Severus sulki haudan yleisöltä, koska pelkäsi sen turvallisuuden puolesta turistimassojen tunkiessa paikalle. Hauta oli paikallaan vielä Caracallan käydessä siellä vuonna 215.[2][1] Tämän jälkeen haudasta ei ole tietoja. Johannes Khrysostomos kirjoitti noin vuonna 400, etteivät aleksandrialaiset enää tienneet haudan paikkaa. Theodoretos vahvistaa saman hieman myöhemmin.[5]

Haudan sijainnista on ollut lukuisia erilaisia teorioita.[5] Seman on ehdotettu sijainneen lähellä 1800-luvulla olemassa ollutta kaupungin itäporttia eli Rosettan porttia. Aleksandrian keskiaikaisten muurien itäosa olisi voinut noudattaa periboloksen muurien pohjois-, itä- ja eteläsivujen linjausta, ja pitää sisällään muurien antiikin aikaisia rakenteita.[5]

Erään ehdotuksen mukaan itse hautarakennus olisi voinut olla suuri sylinterinmuotoinen mausoleumi. Tämä perustuu siihen, että Augustuksen mausoleumi ja Mauretanian kuninkaallinen mausoleumi muistuttavat paljon toisiaan, ja niillä voisi näin olla yhteinen esikuva.[2] Kaupungin raunioiden joukossa on eräs vanhastaan ”Aleksanterin haudaksi” kutsuttu rakennus, mutta sen sijainti ei täsmää antiikin aikaisiin lähteisiin.[3][9]

Muita teorioita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aleksanterin hautaa on yritetty etsiä myös muualta kuin Aleksandriasta. Jotkut tutkijat ovat esittäneet, että hauta olisi sijainnut sittenkin Aigaissa eli nykyisessä Vergínassa, johon myös Aleksanterin muuta sukua oli haudattu. Tälle ei ole kuitenkaan erityisiä perusteita, sillä antiikin aikainen todistusaineisto on hyvin vahvaa sen puolesta, että hauta sijaitsi Aleksandriassa.[10]

Myöhäisten antiikin aikaisten lähteiden, kuten Diodoros Sisilialaisen ja Quintus Curtius Rufuksen, mukaan Aleksanteri olisi kuolinvuoteellaan itse toivonut tulevansa haudatuksi Ammoneioniin eli Ammonin oraakkelin paikalle Siwan keitaalle. Kreikkalainen arkeologi Liána Souvaltzí väitti vuonna 1995 löytäneensä Aleksanterin haudan Siwassa suorittamissaan kaivauksissa, mutta tutkimuksen laatu on kyseenalaistettu ja kaivausluvat peruttiin.[10] Toisaalta on annettu ymmärtää, että lupien peruminen olisi voinut johtua poliittisista jännitteistä.[11]

Aleksanterin ruumiin kohtalosta ei ole tietoa. On esitetty teoria, jonka mukaan se olisi sekoitettu Pyhän Markuksen maallisiin jäännöksiin, jotka ovat nykyisin Basilica di San Marcossa Venetsiassa. Antiikin aikaisten tietojen mukaan pakanat olisivat nimittäin polttaneet Markuksen ruumiin. Aleksandriasta Venetsiaan viety ruumis olisikin ollut Aleksanteri Suuren.[5] Katolinen kirkko ei ole ainakaan toistaiseksi sallinut jäänteiden tutkimista nykyaikaisin menetelmin.[12]

Tunnettu niin kutsuttu Aleksanteri-sarkofagi ei liity Aleksanteri Suureen, vaan on saanut nimensä tätä esittävistä reliefikoristeluistaan.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e Chugg, Andrew Michael: Alexander's Tomb alexanderstomb.com. Viitattu 7.12.2020.
  2. ↑ a b c d e f g Bengtsson, Michael: Reconstruction of the palace area in Alexandria Academia.edu. Viitattu 19.10.2020.
  3. ↑ a b c d Smith, William: ”Alexandreia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. ↑ Lawler, Andrew: Raising Alexandria Smithsonian Magazine. 2007. Viitattu 19.10.2020.
  5. ↑ a b c d e f Chugg, Andrew Michael: The Tomb of Alexander Alexander's Tomb. Viitattu 7.12.2020.
  6. ↑ Strabon: Geografika s. 794.
  7. ↑ a b Erskine, Andrew: Life after Death: Alexandria and the Body of Alexander. Greece & Rome, Oct., 2002, Second Series 49. vsk, nro 2, s. 163–179. Artikkelin verkkoversio.
  8. ↑ Suetonius: Rooman keisarien elämäkertoja, Octavianus 18.
  9. ↑ Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”ALEXANDRIA Egypt”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  10. ↑ a b Sami, Nermin: In Search of Alexander the Great touregypt.net. Viitattu 7.12.2020.
  11. ↑ How a historian claims to have unearthed Alexander the Great’s tomb Greek City Times. Viitattu 7.12.2020.
  12. ↑ Chugg, Andrew Michael: St Mark Testing Alexander's Tomb. Viitattu 7.12.2020.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Chugg, Andrew Michael: The Lost Tomb of Alexander the Great. Periplus, 2004. ISBN 9781902699622
  • Chugg, Andrew Michael: The Quest for the Tomb of Alexander the Great. Lulu.com, 2007. ISBN 978-0-9556790-0-1
  • Saunders, Nicholas J.: Alexander's Tomb: The Two-Thousand Year Obsession to Find the Lost Conquerer. Hachette UK, 2007. ISBN 9780465006212
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Aleksanteri_Suuren_hauta&oldid=22866997”