Treverit
Treverit olivat galliheimo Moselin laaksossa, nykyisen Pohjois-Ranskan alueella Ardennien läheisyydessä. Heidän pääkaupunkinsa oli Colonia Augusta Treverorum (nyk. Trier), josta tuli myöhemmin roomalaisen maakunnan Belgican pääkaupunki.
Treverien hallitsema alue ulottui idässä Hunsrück-kukkuloilta Moselin (rans. Moselle) laakson yli länteen Ardennien itäiseen osaan tuliperäisille Eifel-kukkuloille sekä Reiniltä suunnilleen nykyisen Luxemburgin etelärajalle. Trevereillä oli viisi oppidumia eli gallialaismuurilla linnoitettua kaupunkia, jotka sijaitsivat Kastel-Staadissa, Martbergissä, Otzenhausenissa, Tetelbergissä ja Wallendorfissa. Tetelbergin oppidum oli treverien alkuperäinen pääkaupunki.
Treverit saapuivat Moselin laaksoon arviolta 300–200 eaa., ja he olivat todennäköisesti sekä germaaneista että kelteistä muodostunut kansa. Heidän kyliensä talot muistuttivat kelttiläis-germaanisten heimojen rakennuksia. Heidän kyliensä nimet vaikuttavat kelttiläisiltä.
Treverit kävivät roomalaisten kanssa kauppaa, ja tiedetään, että Julius Caesar osti heiltä hevoset Gallian valloittamista varten. Lopulta Caesar liitti treverien alueen väkisin Rooman valtakuntaan, jolloin heidän kulttuurillinen identiteettinsä alkoi hävitä. Kansa yritti 54–53 eaa. kansannousua heikolla menestyksellä, minkä jälkeen monet siirtyivät Reinin yli germaaniheimojen pariin.
