Keskusrikospoliisin Rikosmuseo
| Rikosmuseo | |
|---|---|
 Rikosmuseo sijaitsee KRP:n Vantaan tiloissa. |
|
| Tyyppi | Erikoismuseo, avoinna sopimuksen mukaan poliisin sidosryhmille[1] |
| Sijainti | Jokiniemenkuja 4, 01370 Vantaa (Jokiniemi)[2][3] |
| Perustettu | 1937[1] |
| Ylläpitäjä | Poliisimuseo |
| Kotisivut | https://poliisi.fi/mita-keskusrikospoliisi-tekee |
| Koordinaatit | [3] |
 Rikosmuseo |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Rikosmuseo on vuonna 1937 perustettu, alun perin Keskusrikospoliisin alainen erikoismuseo Vantaalla. Nykyään Rikosmuseo on osa Poliisimuseota: kokoelmat ja näyttelytoiminta siirtyivät vuonna 2019 Poliisimuseon vastuulle. Rikosmuseon näyttely sijaitsee edelleen Keskusrikospoliisin tiloissa Vantaalla. Joihinkin Rikosmuseon esineisiin ja niihin liittyviin tarinoihin pääsee tutustumaan osana Poliisimuseon näyttelyitä. [4]
Rikosmuseo esittelee rikostutkimukseen ja Suomen rikoshistoriaan liittyvää aineistoa. Se ei ole avoinna yleisölle.[1] Keskeinen syy kiellolle on, että museo sijaitsee salaista tietoa käsittelevän Keskusrikospoliisin päämajassa, jonne ei turvallisuussyistä voi päästää yleisöä vapaasti.[5]
Aiemmin Rikosmuseossa käynti oli mahdollista vain lääketieteen opiskelijoille sekä poliisioppilaille opintokäyntinä. Nykyisin Rikosmuseossa järjestetään erikoistilauksesta käyntejä poliisin omille vierailijaryhmille sekä poliisin eri sidosryhmien edustajille.
Rikosmuseossa säilytettiin vuoteen 1995 asti murhamies Matti Haapojan luurankoa.[5] Siellä on ollut myös muuta erikoista, kuten epätavallisia itsemurhavälineitä.lähde?
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Rikosmuseo Poliisi, poliisi.fi. Viitattu 11.8.2016.
- ↑ Keskusrikospoliisi poliisi.fi. Viitattu 26.9.2017.
- ↑ a b kartta.vantaa.fi (Valinnat: Aluejaot: Kaupunginosat. Museon koordinaatit koordinaattityökalua käyttäen) Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 26.9.2017.
- ↑ Rikosmuseo osaksi Poliisimuseota - esineistöä nyt myös suuren yleisön nähtäville Poliisimuseo. 10.4.2019. Viitattu 23.8.2024.
- ↑ a b Juho Typpö: Suomessa on viinamuseon lisäksi lähes 80-vuotias rikosmuseo, joka ei saa olla auki yleisölle – miksei? 26.3.2015. Helsingin Sanomien Nyt-liite, nyt.fi. Viitattu 11.8.2016.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Heiskanen, Juha: Rikosten historiaa neljässä huoneessa. Vakuutussanomat, 1977, 74. vsk, nro 6, s. 44-46.
- Jukola, Jura: Roistot eivät ole sankareita. Keräilyn maailma, 1997, 2. vsk, nro 3-4, s. 34-35. Helsinki: LAK-Kustannus. ISSN 1238-8092
- Kaartinen, Klaus: Kokoelmat kertovat. Museo : Suomen museoliiton julkaisu, 2005, nro 3, s. 6. Helsinki: Suomen museoliitto. ISSN 0781-0032
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Rikosmuseo (otteita ohjelmasta Rikoksen pää) Elävä arkisto. 18. maaliskuuta 1956. Yle. Viitattu 24.4.2014.
- Ihmisyyden hinta: Pahuus elää meissä kaikissa (23.6.2015) (yle.fi)
- Valmistuvan poliisimuseon nähtävyyksiä: Matti Haapojan valokuva ja dynamiittimiesten kassakaappi, Suomen Kuvalehti, 01.05.1937, nro 18, s. 18, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Sormenjäljet eivät ole ainoat rikoksen jäljet, Suomen Kuvalehti, 24.08.1935, nro 34, s. 14, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot