Käsikirjoitus
Käsikirjoituksella on kolme päämerkitystä. Alun perin se on tarkoittanut käsin papyrukselle, pergamentille tai paperille kirjoitettua tekstiä, kuten kirjoja ennen kirjapainotaidon tuloa.[1]
Käsikirjoitus tarkoittaa myös painettavaksi tai monistettavaksi yleensä koneella kirjoitettua tekstiä eli manuskriptiä.[1] Käsikirjoitus voi olla esimerkiksi romaanin tai väitöskirjan hyväksymätön ja painamaton raakavedos. Sitä käytetään myös yleisenä suunnitelman synonyyminä. Nykyisin käsikirjoituksella tarkoitetaan etenkin painettavaksi tarkoitettua.[2]
Käsikirjoitusta tarkoittava sana manuskripti (manuscript) tulee latinankielisistä sanoista manu scriptus, kirjaimellisesti ”käsin kirjoitettu”. Se tarkoittaa kaikenlaista puhutun kirjoittamista muistiin käsin.
Elokuva, televisio, teatteri ja muut taiteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Draama
- Pääartikkeli: Elokuvakäsikirjoitus
- Pääartikkeli: Libretto
Käsikirjoituksella voidaan myös viitata elokuvaa, näytelmää tai televisio-ohjelmaa varten laadittuun tekstiin, jossa vuorosanat, taustaäänet, tapahtumapaikka, kuvan koko ynnä muita kuvausohjeita esitetään kohtaus kerrallaan.[1][2] Sen tekijää, erityisesti elokuva- ja televisioalalla, sanotaan käsikirjoittajaksi, teatterissa puhutaan yleisesti näytelmäkirjailijasta.
Käsikirjoituksen tarkoitus ja siten muoto vaihtelee tilanteen mukaan. Teatterissa ja elokuvassa käsikirjoitus on suunnitelma siitä, millainen näytelmän tai elokuvan tulisi olla. Molemmissa käsikirjoituksiin kuuluu näyttelijöiden repliikit ja jonkin tason tapahtumien kuvaus. Näytelmäkäsikirjoituksessa tapahtumia ei kuvata yhtä tarkasti kuin elokuvakäsikirjoituksessa.
Muun muassa oopperan ja baletin yhteydessä käsikirjoitusta kutsutaan usein libretoksi. Baleteissa sen sisältönä on erityisesti teoksen tarina, jota koreografia noudattaa, ja vokaaliteoksissa (oopperat, oratoriot, operetit, passiot) lauluosuuksien teksti.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c ”käsikirjoitus”, CD-Facta. Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-23152-5
- ↑ a b Kielitoimiston sanakirja. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0) Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tekstuaalitieteiden sanasto (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura).
- Dunderlin, Tommi: ”Tekstit teatterin pyörteessä: Näytelmätekstin sosialisaatio”. Teoksessa Haapaniemi, Riku & Ivaska, Laura & Katajamäki, Sakari (toim.): Tekstit ympärillämme: Kirjoituksia tekstikäsityksistä ja -käytänteistä, s. 156–164. Tampere: Tampereen yliopisto, 2024. ISBN 978-952-03-3465-9 Vapaasti luettavissa
- Katajamäki, Sakari: ”Mitä kriittinen editio tekee materiaalisen käsikirjoituksen tekstille?”. Teoksessa Haapaniemi, Riku & Ivaska, Laura & Katajamäki, Sakari (toim.): Tekstit ympärillämme: Kirjoituksia tekstikäsityksistä ja -käytänteistä., s. 179–187. Tampere: Tampereen yliopisto, 2024. ISBN 978-952-03-3465-9 Vapaasti luettavissa