Reijo Salonen

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 8. joulukuuta 2024 kello 10.11 käyttäjän Kuusiluoto (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Reijo Salonen (19. heinäkuuta 193830. syyskuuta 1991) oli suomalainen pikajuoksija.[1] Hän oli Suomen parhaimmistoa 1960-luvun alussa. Hän osallistui 6 maaotteluun vuosina 1965-67 ja edusti Suomea vuoden 1962 Belgradin EM-kisojen pitkässä viestissä. Ammatiltaan Salonen oli apteekkari ja koulutukseltaan farmasian tohtori.[2]

Ammatillinen ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Reijo Salonen aloitti apteekkiuransa kotiseudullaan Lahdessa, valmistui farmaseutiksi 1962 ja provisoriksi 1965 Helsingin yliopistossa. Sen jälkeen hän toimi Yliopiston apteekin laboratoriossa ja lääketehdas Orionin kehityslaboratoriossa, kunnes hän siirtyi vuonna 1969 Lääkintöhallitukseen apteekkiosaston tarkastajaksi.[2]

Salonen siirtyi vuonna 1974 Äänekoskelle, jonne hän sai apteekkioikeuden. Äänekoskella ollessaan hän jatkoi opintojaan Kuopion yliopistossa, josta hän valmistui farmasian lisensiaatiksi vuonna 1991. Sivutoimisesti hän hoiti sosiaalifarmasian professorin virkaa ja jatkoi väitöskirjatutkimustaan Pohjois-Karjalan väestön lääkkeiden käytöstä, jonka pohjalta tehty väitöskirja valmistui vuonna 1984.[2]

Samana vuonna Salonen siirtyi apteekkariksi Suomen suurimpaan yksityiseen apteekkiin Helsingin Hakaniemeen. Hän kehitti apteekilleen uuden tietokonepohjaisen lääketiedoston ns. resepti-Riston, joka sisälsi tärkeimmät lääkkeitä koskevat hoitoon liittyvät seikat. Järjestelmän käyttö levisi useisiin suomalaisapteekkeihin.[2]

Salonen oli mukana ammattialansa useissa työryhmissä mm. Apteekkariliiton hallituksen jäsen 1982-84, varapuheenjohtaja 1988.[2]

Reijo Salonen
Henkilötiedot
Syntynyt19. heinäkuuta 1938
Lahti
Kuollut30. syyskuuta 1991 (53 vuotta)
Siilinjärvi
Kansalaisuus  Suomi
Ammatti apteekkari
Uran tiedot
Pituus 176 cm
Paino 73 kg
Laji 100 m, 200 m ja 400 m
Seura Lahden Urheilijat (-1964)
Helsingin Kisa-Veikot (1965-)
Saavutukset
Ennätykset 100 m: 10,7 (1962)
200 m: 21,7 (1965)
400 m: 48,5 (1963)

Ensimmäiset SM-mitalinsa Reijo Salonen saavutti Lahden Urheilijoiden joukkueessa viesteissä eli vuonna 1960 4 x 400 metrillä pronssia ja seuraavana vuonna niin 4 x 100 kuin 4 x 400 metrillä pronssia. Kauden 1962 4 x 400 metrin viestin pronssin lisäksi hän voitti ensimmäisen henkilökohtaisen SM-mitalin Kalevan kisoissa eli pronssia 400 metrillä turkulaisten Jussi Rintamäen ja Pentti Rekolan jäljessä. Samana syksynä Salonen oli mukana Belgradin EM-kisoissa Suomen 4 x 400 metrin viestijoukkueessa, jossa Rintamäen, Rekolan ja Salosen lisäksi juoksi Börje Strand joukkueen jäädessä kuitenkin alkueriin. Kaudella 1963 Salonen saavutti jälleen viestipronssia niin 4 x 100:lla kuin 4 x 400 metrillä sekä henkilökohtaisen SM-pronssin 400 metrillä. Vuoden 1964 SM-viesteissä tuli ensimmäinen mestaruus LU:n 4 x 100 metrin joukkueessa ja jälleen pronssia 4 x 400 metrillä. Saman vuoden Kalevan kisoissa Salonen saavutti kolmannen henkilökohtaisen SM-pronssin; nyt 200 metrillä.

Kaudeksi 1965 Salonen siirtyi Helsingin Kisa-Veikkojen (HKV) riveihin ollen ottamassa viestikultaa niin 4 x 100:la kin 4 x 400 metrillä.

Reijo Salonen saavutti urheilu-urallaan kolme viestimestaruutta ja seitsemän SM-pronssia. Henkilökohtaisesti hän saavutti kolme SM-pronssia.

Urheilun järjestöllinen ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Reijo Salonen oli mukana aktiivisen urheilu-uran päätyttyä seuransa HKV:n johtotehtävissä. Yhdessä Rolf Haikkolan ja Jaakko Tuomisen kanssa he olivat keskeisesti mukana HKV:n järjestämissä Maailmankisoissa.[3]

Siirrytyään Äänekoskelle vuonna 1974 järjestöura päättyi HKV:n riveissä.

  1. Reijo Salonen Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).
  2. a b c d e Kuolleita: Apteekkari Reijo Salonen - Pikajuoksijasta tuli apteekkari, tohtori ja Resepti-Riston isä. Helsingin Sanomat, 13.10.1991, s. 4. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 18.6.2024.
  3. Jaskan kohtalo alkoi kyltistä. Helsingin Sanomat, 24.6.1977, s. 32. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 17.6.2024.
Tämä urheilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.