Huopalahden rautatieasema

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 10. kesäkuuta 2024 kello 20.15 käyttäjän LKFbot (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Huopalahti
Hoplax
Perustiedot
Lyhenne Hpl
Rataosa Helsinki–Turku,
Huopalahti–Vantaankoski,
Leppävaaran kaupunkirata
Sijainti 60°13′7″N, 24°53′34″E
Osoite Kylätie 25, 00320 Helsinki
Kunta Helsinki (vuoteen 1919 Helsingin mlk, vuosina 1920–1922 Huopalahti, vuosina 1923–1946 Haaga)
Vyöhyke B
Etäisyydet Ilmala 2,0 km
Valimo 1,1 km
Pohjois-Haaga 1,7 km
Avattu 1. syyskuuta 1903[1]
Liikenne
Käyttäjiä 17 500 (ark. 2015)[2]
Lähijunat Y U L E A I P
Vaihtoyhteydet 15
52
Pysäköinti 62
Matkustajalaituri(t)
Korkeus 55 cm (RHK:n standardi)
Lyhin ja pisin pituus 270 m[3]
Laiturinäytöt 8 kpl[3]
Asemarakennus
Materiaali puu
Rakennettu 1910, siirretty Huopalahteen 1920
Lipunmyynti HSL:n lippuautomaatti
Hissejä 4 (vain 2 käytössä)
Ratapiha
Raiteisto 4 laituriraidetta
Aiheesta muualla
Aseman laitureita.
Aseman laitureita.

Huopalahden rautatieasema (lyh. Hpl, ruots. Hoplax järnvägsstation) on vilkas lähijunien risteysasema Helsingissä Etelä-Haagassa. Se sijaitsee rantaradalla Ilmalan ja Valimon asemien välillä. Asemalta haarautuu Vantaankosken rata, jonka ensimmäinen asema on Pohjois-Haaga.

Asema vuonna 1910.
Junanlähettäjä Huopalahden asemalla mahdollisesti 1930-luvulla.

Asema on saanut nimensä entisen kunnan mukaan: Etelä-Haaga oli ennen Huopalahden kunnan keskus.

Huopalahti oli aluksi Pitäjänmäen aseman alainen laiturivaihde. Paikalle valmistui vuonna 1906 Bruno Granholmin suunnittelema Platformskjul III -tyyppinen laiturirakennus, mutta se kävi nopeasti liian pieneksi. Vuonna 1921 valmistettiin nykyinen asemarakennus ja Huopalahti korotettiin pysäkistä asemaksi. Samanaikaisesti uuden asemarakennuksen kanssa valmistui ratapenkereen korotus, jonka ansiosta Haagan katuliikenne voitiin johtaa kahden alikäytävän kautta. Huopalahden seisakkeen ympärille syntyi nopeasti huvilayhdyskunta, joka muodostettiin Haagan taajaväkiseksi yhdyskunnaksi vuonna 1908. Huopalahti irtautui Helsingin maalaiskunnasta omaksi kunnakseen vuonna 1919 ja Haaga erosi siitä edelleen omaksi kauppalakseen vuonna 1923. Aseman nimeksi jäi Huopalahti siitä huolimatta, että se sijaitsi Haagan kauppalan alueella. Alueen maat omistanut toiminimi M. G. Stenius rakensi Helsingistä Haagaan myös raitiotien, jonka päätepysäkki sijaitsi radan tuntumassa. Raitiotie oli käytössä vuosina 1914–1953. Vuoden 1946 alussa Huopalahden asema siirtyi osaksi Helsingin kaupunkia suuressa alueliitoksessa.[1][4]

Huopalahden asemalla pysähtyivät aikoinaan myös Turun suunnan matkustajajunat. Kun 1970-luvulla alettiin rakentaa lähiliikennerataa Martinlaaksoon, sen erkaneminen rakennettiin Huopalahteen. Radan rakennustyöt aloitettiin 1971 ja rata valmistui 1975. Henkilöratapiha järjestettiin siten, että sen neljästä raiteesta kaksi keskimmäistä johdettiin kohti Pitäjänmäkeä ja reunimmaiset Martinlaakson radalle. Lipunmyynti sijoitettiin ratapihan alittavaan tunneliin vuonna 1976. Ratapiha muutettiin nykyiselleen Leppävaaran kaupunkiradan rakentamisen yhteydessä vuosina 2000–2002. Lipunmyynti suljettiin väliaikaisesti myymälässä sattuneen vesivahingon vuoksi vuonna 2000 ja lopullisesti seuraavana vuonna.[1]

Huopalahden asemarakennus ja kymmenen muuta alueella sijaitsevaa rautatierakennusta siirtyivät Senaatti-kiinteistöille vuonna 2007. Museovirasto on luokitellut asema-alueen valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.[1]

Muusikko ja toimitusjohtaja Liisa Akimof osti asemarakennuksen Senaatti-kiinteistöiltä vuonna 2013[5][6]. Hän rakennutti paikalle punaisen, puurakenteisen rivitalon ja kahvilarakennuksen.[7]

Noin kilometrin päässä Huopalahden asemalta Pasilan suuntaan sijaitsi marraskuussa 1955 avattu ja vuoden 1969 alussa käytöstä poistettu Haagan seisake.[8] Huopalahden aseman tuntumassa sijaitsee yhä vanha radanvartijan talo. Se on valkoinen puutalo, jonka voi nähdä radan oikealla puolella Helsinkiin päin mentäessä.

Lokakuussa 2023 Huopalahden asema sai merkittävän vaihtoyhteyden, kun Raide-Jokeri eli pikaraitiotie 15 alkoi liikennöidä aseman alittavassa tunnelissa.

Asemalla pysähtyvät junat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Junien lähtöraiteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Raiteelta 1 kulkevat Y-, U- ja E-junat Kirkkonummen suuntaan.
  • Raiteelta 2 kulkevat Y-, U- ja E-junat Helsinkiin.
  • Raiteelta 3 kulkevat L-, A- ja I-junat Helsinkiin.
  • Raiteelta 4 kulkevat A- ja L-junat Leppävaaran suuntaan sekä P-junat Lentoasemalle.[9]

Ennen Leppävaaran kaupunkiradan rakentamista rantaradan junat käyttivät raiteita 2 ja 3 sekä Vantaankosken radan M-junat raiteita 1 ja 4. Huopalahden aseman jälkeen Turun suuntaan mennessä tulevat kaupunkiradan raiteille eteläpuolelle eriävät pitkät 80 km/h ajettavat vaihteet ja raiteiden lukumäärä kasvaa kuuteen, joista kaksi lähtee Lentoasemalle ja alittaa rantaradan alikulkutunnelissa.

Aseman lähellä sijaitsevalla Angervotien pysäkillä (H1668 ja H1669) pysähtyvät bussilinjat 32 (Pohjois-HaagaMunkkivuori), 41 (KamppiPohjois-Haagan asema) ja 52 (KuninkaantammiKannelmäki–Munkkivuori–Otaniemi).[10][11]

  1. a b c d Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 22–23. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-952-593-214-3.
  2. Kehäradan matkustajamäärät marraskuussa 2015 (PowerPoint-tiedosto) Helsingin Seudun liikenne. Viitattu 6.1.2016.
  3. a b Verkkoselostus 2010, s. 63, 118. Helsinki: Ratahallintokeskus, 2008. F 3/2008. ISBN 978-952-445-254-0 (pdf). ISSN 1797-7037 (pdf) Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 20.8.2009).[vanhentunut linkki]
  4. RKY – Kohdetiedot www.rky.fi. Viitattu 12.7.2022.
  5. Uusi omistaja herättää Huopalahden aseman henkiin Yle Uutiset. 19.8.2014. Viitattu 5.2.2024.
  6. Lyhyesti | Muusikko Akimof osti rautatieaseman Helsingin Sanomat. 17.1.2014. Viitattu 5.2.2024.
  7. Rakentaminen | Helsinkiin nousi asuintalo, joka on rakennettu niin vanhanaikaisesti kuin mahdollista Helsingin Sanomat. 10.10.2022. Viitattu 5.2.2024.
  8. Iltanen 2010, s. 21.
  9. https://www.vr.fi/cs/Satellite?blobcol=urldata&blobkey=id&blobtable=MungoBlobs&blobwhere=1401281547692&ssbinary=true[vanhentunut linkki]
  10. Angervotie H1668 Helsingin seudun liikenne. Viitattu 13.9.2021.
  11. Angervotie H1669 Helsingin seudun liikenne. Viitattu 13.9.2021.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]