Dyskalkulia
Dyskalkulia on synnynnäinen kehityksen aikana ilmenevä matematiikan osaamisen ja oppimisen erityisvaikeus eli matemaattinen oppimisvaikeus tai laskemiskyvyn häiriö.[1][2] Tätä laskutaitojen omaksumisen vaikeutta pidetään muista kognitiivisista häiriöistä erillisenä aivotoimintojen poikkeavuuteen pohjautuvana häiriönä.lähde?
Dyskalkulia on synonyymi maailman terveysjärjestön (ICD-10, WHO, 1992) ja Yhdysvaltojen Psykiatriyhdistyksen (DSM-IV, APA, 1994) tautiluokitusten diagnooseille erityisille vaikeuksille oppia peruslaskutaitoja.[3] ICD-10:ssä käytetään termiä ”Laskemiskyvyn häiriö” (F81.2: Specific disorder of arithmetical skills). DSM-IV:ssä käytetään termiä “Matematiikkahäiriö” (315.1: Mathematics disorder, aiemmassa DSM-III-R versiossa Developmental Arithmetic Disorder).lähde?
Dyskalkuliasta kärsivien osuus väestöstä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaikea-asteisia matemaattisia oppimisvaikeuksia on eri maissa tehtyjen arvioiden mukaan noin 3-7 prosentilla väestöstä.[4][5] On arvioitu, että Suomessa noin kymmenestä viiteentoista prosentilla oppilailla on vaikeuksia matematiikan osalta.[6] Dyskalkulian esiintyvyyttä on vaikea arvioida, koska selkeää diagnostista käytäntöä ei ole olemassa.lähde?
Tutkimus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Matematiikan vaikeuksien yleisyydestä huolimatta sen oppimisvaikeuksien tutkimus on ollut huomattavasti vähäisempää kuin kielen kehitykseen ja lukemisen vaikeuksiin kohdistuva tutkimus.[7] Tutkimusta on tehty niin aikuisten, lasten, kuin nuortenkin keskuudessa.[7] Kognitiivinen neuropsykologinen näkökulma on yleinen oppimisvaikeuksien tutkimuksessa, ja se on suuntautunut tarkastelemaan lähinnä lukujen ymmärtämistä ja tuottamista sekä peruslaskutoimitusten hallintaa.[7]
Oireet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Matematiikan vaikeuksista kärsivät lapset pystytään löytämään jo viisivuotiaina.[8] Tyypillisimpänä oireena ja samalla vaikeuksien kriteerinä pidetään peruslaskutaitojen omaksumisen hankaluuksia.[9] [10] Vaikeudet ilmenevät yksinkertaisissa laskutoimituksissa.[11] Suoriutuminen matemaattisista tehtävistä on hitaampaa kuin muilla.[12] Noin joka viidennes koululaisista törmää matematiikan oppimisen vaikeuksiin ja usein kertotaulun opettelu paljastaa tämän ongelman.[8] Alle kouluikäisillä ja esikouluikäisillä parhaimpina ennusmerkkeinä tulevista vaikeuksista pidetään puutteita lukumääräisyyden tajussa, lukujonotaidoissa, numeroiden ja lukujen tunnistamisessa sekä työmuistissa.[13] Eroavaisuudet lasten matemaattisissa taidoissa vain kasvavat koulun alkaessa, ja osa lapsista kiinnittää huomiota lukumääriin, osa väreihin, järjestykseen tai johonkin muuhun.[14]
Dyskalkulia vaikeuttaa arkielämää, kuten esimerkiksi kaupassa käyntiä, maksamista ja aikataulujen hallintaa.[15] Dyskalkulikkojen minäkuva on usein negatiivissävytteiden ja suhtautuminen matematiikan oppimiseen kielteinen, jopa ahdistuksen täytteinen (niin sanottu matikka-ahdistus).[13][12][16]
Noin joka viidennellä lukivaikeudesta kärsivällä ihmisellä on vaikeuksia myös matematiikan kanssa.[17] Laskutaitojen oppimisen vaikeuksia esiintyy usein myös silloin, kun lapsen yleinen kyvykkyys on alhainen, lapsella on kielellisiä, visuo-spatiaalisia tai tarkkaavuuden vaikeuksia.[10][16] Ne eivät kuitenkaan yksistään selitä dyskalkuliaa, sillä se voi esiintyä myös ilman muita kognitiivisia häiriöitä. Mikäli häiriö selittyy edellä mainituilla vaikeuksilla tai havaintojen teon häiriöillä (näön tai kuulon häiriöillä), ei vaikeuksia diagnosoida laskemiskyvyn häiriöksi. Aritmeettisten faktojen muistamiseen liittyvät vaikeudet ovat keskeinen tekijä lähes kaikissa lasten matemaattisissa vaikeuksissa.[18]
Dyskalkulia voidaankin jakaa primaariin (ei selity muilla tekijöillä) ja sekundaariin (selittyy muilla tekijöillä).[6] Matematiikan erityisvaikeus on yhteydessä lyhyempään koulutuspolkuun.[15] Aikuisiässä dyskalkulia saattaa vaikeuttaa merkittävällä tavalla yksilön ammatin hankintaa, työllistymistä ja arjen hallintaa.[19][20][21] Esimerkiksi lähihoitajaopiskelija ei välttämättä kykene selviytymään lääkelaskuista.[22]
Aivotoiminnallisesti dyskalkulia-oireet ovat tyypillisimpiä päälaenlohkon rakenteellisten poikkeamien ja toiminnallisten häiriöiden yhteydessä.lähde?
Syyt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Dyskalkulia ei johdu kehitysvammaisuudesta eikä puutteellisesta opetuksesta.[23] Neuropsykologisesti tarkasteltuna matemaattisten suoritusten taustalla on monimutkainen toiminnallinen järjestelmä, johon kuuluu osia aivojen eri alueilta ja tasoilta järjestelmän eri osioiden tuottaessa erilaisia virhetyyppejä, kun kyseessä on toiminnan häiriö.[7]
Perintötekijöillä on havaittu olevan merkittävä rooli vaikeuksien ilmenemisessä.[24] Myös erilaiset sikiönkehityksen aikaiset tai synnytyskomplikaatioiden aiheuttamat aivotoiminnalliset poikkeamat voivat olla syynä dyskalkuliaan. Tutkimuksin ei ole voitu varmasti osoittaa, onko kyseessä yksi vai – kuten todennäköistä – useampia erilaisia muotoja ja variaatioita oppimisen vaikeudesta. Yksilölliset erot oirekuvassa ja pulmien vaikeusasteessa ovat suuret.lähde?
Dyskalkulia-termillä tarkoitetaan yleensä vaikea-asteisia matemaattisia oppimisvaikeuksia, joiden syytekijät ovat kehityksellisiä.[2] Akalkulialla vuorostaan tarkoitetaan aivojen vaurioitumisesta aiheutuneita matemaattisia vaikeuksia tai laskutaitojen menettämistä.[2]
Diagnosointi ja hoito
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Dyskalkulia tunnistetaan kouluissa yhä huonosti, ja on varsin tavallista, että diagnoosin saa myöhään, jos koskaan.[25] Diagnosointi aloitetaan usein psykologisten ja neuropsykologisten tutkimuksien kautta, ja lopulta diagnoosin tekee lääkäri.[26] Diagnosoinnissa keskeisenä pidetään sitä, että vaikeudet ilmenevät jo yksinkertaisimmissa peruslaskuissa, eivätkä vain vaikeimmissa laskuissa.[27] Matematiikan oppimisvaikeuteen voi liittyä myös muita oppimisvaikeuksia.[23]
Matematiikan oppimisvaikeuksista kärsiviä ei tueta kouluissa yhtä paljon kuin niitä, joilla on lukivaikeus.[26] Toimivaa hoitoa dyskalkulialle ei ole olemassa.[28] Yksilöllisesti suunnitellulla ja hyvin toteutetulla, pitkäkestoisella opetuksellisella harjoittelulla on merkittäviä positiivisia vaikutuksia sekä oppimiseen että minäkuvaan oppijana.[29] Häiriö jää usein pysyväksi huolimatta oppimisvaikeuksien hoidosta tai hyvästä opetuksesta. Tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että sähköstimulaatio parantaa suoriutumista matemaattisissa tehtävissä.[30]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Matematiikka yhtä tuskaa? Saatat kärsiä harvinaisesta häiriöstä Studio55.fi. Viitattu 30.5.2017.
- ↑ Temppuileva matikkapää tarvitsee tukea Opettaja-lehti:. Arkistoitu 4.1.2018. Viitattu 4.1.2018.
- ↑ Laura Uuksulainen & Tuula Vuokkomaa: Takaisin matikan kelkkaan! (Opinnäyte toimintaterapia) 5.11.2010. Metropolia.
- ↑ Kun yksi plus yksi ei aukea – syynä ei ole "huono matikkapää" Yle Uutiset. Viitattu 30.5.2017.
- ↑ Oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukeminen Potilaanlääkärilehti.fi. Viitattu 10.8.2017.
- ↑ a b Johanna Handroos: "Se onkin kerto, no se on kuus" 2010. Tampereen yliopisto.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c d Gradu erityispedagogiikka. lasten matematiikan vaikeudet. jyx.jyu.fi.
- ↑ a b Osalle lapsista kertotaulun opetteleminen voi olla puhdasta kauhua – matematiikan oppimisvaikeuksiin voidaan kuitenkin puuttua jo päiväkodissa Yle Uutiset. 5.2.2022. Viitattu 2.4.2022.
- ↑ Kehno matikkapää City. Viitattu 30.5.2017.
- ↑ a b Elisa Juola: Palikkamatikkaa: Toiminnallinen oppiminen matematiikassa oppimisvaikeuksien näkökulmasta (Pro gradu) 2012. Lapin yliopisto.
- ↑ Kun oppiminen ei suju yle.fi. Viitattu 10.8.2017.
- ↑ a b Tuula Homanen & Helena Kahl: Matematiikkaa integroidusti (Opinnäyte) 2006. Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
- ↑ a b Duodecim-lehti www.duodecimlehti.fi. Viitattu 30.5.2017.
- ↑ Tutkimus: lapsi voi välttyä "matematiikka-ahdistukselta" ottamalla perusteet haltuun jo esikoulussa Yle Uutiset. Viitattu 9.8.2017.
- ↑ a b Kandidaatintyö dyskalkulia. jultika.oulu.fi. 2020.
- ↑ a b Rami Sivula: Matematiikan opetuksen integoiminen... (Opinnäyte) 2013. Tampereen ammattikorkeakoulu.
- ↑ Ovatko hinnat hankalia ja välimatkat vaikeita? – Matematiikan oppimisvaikeudet jäävät usein tunnistamatta, ja sillä on yksilön elämään kauaskantoiset seuraukset Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 2.4.2022.
- ↑ Lisensiaatintyö Diagnostinen kustoutus dyskalkulia jyx.jyu.fi.
- ↑ Kun numerot eivät sano mitään – dyskalkuliasta kärsivä ei saa aina oikeaa apua Yle Uutiset. Viitattu 30.5.2017.
- ↑ "Viisi vuotta menetetty" – Matematiikan oppimisongelmat seuraavat nuorta vuosikausia mtv.fi. Arkistoitu 23.3.2017. Viitattu 30.5.2017.
- ↑ Väitös: Matematiikan ja lukemisen vaikeudet ohjaavat helposti ammattikouluun Yle Uutiset. Viitattu 30.5.2017.
- ↑ Testaa, osaatko kuvissa olevat laskut – jos moni niistä tuottaa vaikeuksia, sinulla voi olla dyskalkulia eli laskemiskyvyn häiriö Ilta-Sanomat. 3.4.2021. Viitattu 27.6.2021.
- ↑ a b Matematiikan oppiminen, oppimisvaikeus ja tukeminen-kandidaatintyö jultika.oulu.fi.
- ↑ Sadattuhannet suomalaiset eivät osaa peruslaskuja (digitilaajille) Helsingin Sanomat. 20.7.2015. Viitattu 30.5.2017.
- ↑ Tarun, 24, ”huono matikkapää” olikin häiriö, jota moni ei tunne: ”Numerot eivät vain pysy mielessäni” Ilta-Sanomat. 16.7.2021. Viitattu 21.8.2021.
- ↑ a b Matemaattisten oppimisvaikeuksien tunnistaminen- pro gradu jyx.jyu.fi.
- ↑ Laiska, tyhmä, saamaton -opinnäytetyö. theseus.fi.
- ↑ HS: Sadoillatuhansilla suomalaisilla erikoinen häiriö - eivät osaa peruslaskuja iltalehti.fi. Viitattu 2018-05-24 -FI.
- ↑ Opettaja-lehti - Temppuileva matikkapää tarvitsee tukea www.opettaja.fi. Arkistoitu 10.8.2017. Viitattu 30.5.2017.
- ↑ Päivikki Pietarila: Sähköimpulssi aivoon voi parantaa matikkataitoja Tekniikkatalous. Viitattu 21.8.2021.