Pidot
Pidot (m.kreik. συμπόσιον, symposion) on kirjallisuuden käsitteenä peräisin antiikin ajalta. Kuuluisaksi sen on tehnyt kreikkalaisen filosofin Platonin samanniminen dialogi Pidot, jossa kuvataan filosofista keskustelutilaisuutta eli symposionia: vapaat miehet kokoontuivat iltaisin syömään, juomaan ja pitämään puheita filosofisista aiheista. Dialogissa Platon esittää käsityksensä rakkaudesta. Pidot ovat aiheena myös monissa muissa antiikin kreikkalaisissa teoksissa.
Roomalaisessa kirjallisuudessa pidot esiintyvät muun muassa Petronius Arbiterin vain katkelmina säilyneen romaanin Satyricon laajassa säilyneessä kohtauksessa nimeltä Trimalchion pidot.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pidot-lajityypin teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Aristoteles: Pidot
- Athenaios: Deipnosofistai (Oppineiden pidot)
- Epikuros: Pidot
- Ksenofon: Pidot
- Lukianos: Juomingit eli Lapithit, parodia filosofien pidoista kertovista teoksista
- Petronius Arbiter: Trimalchion pidot
- Platon: Pidot
- Plutarkhos: Pitopuheita ja Seitsemän viisaan pidot
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pidot.
- Fieser, James & Dowden, Bradley (toim.): Symposium The Internet Encyclopedia of Philosophy. (englanniksi)