Piirros Coenwulfin lyöttämästä kultakolikosta, jossa on hänen kuvansa.
Coenwulf tai Cenwulf (k. 821) oli Mercian kuningas 796–821. Coenwulf nousi valtaistuimelle vuonna 796 kaukaisen serkkunsa Ecgfrithin lyhyen kauden jälkeen. Samana vuonna Mercian alistama Kent nousi kapinaan, kun Eadberht III Præn julistautui Kentin kuninkaaksi. Anglosaksien kronikan mukaan Coenwulf tukahdutti kapinan voimalla vuonna 798 ja vei Eadberhtin vankinaan Merciaan. Sen jälkeen Coenwulf asetti nuoremman veljensä Cuthredin Kentin alikuninkaaksi.[1]
Coenwulf hyökkäsi vuonna 798 myös Walesiin ja tappoi Gwyneddin kuninkaan Caradog ap Meirionin. Mercian joukot ryöstelivät Clwydin ja Elwyn alueita 816 ja hyökkäsivät Dyfediin 818–819. Northumbrian kuningas Eardwulf hyökkäsi Merciaan vuonna 801, mutta Englannin piispat ja ylimystö onnistuivat sopimaan rauhan maiden välille. Coenwulf vahvisti Mercian valtaa Kentissä lahjoittamalla maata kirkolle useaan otteeseen.[1]
Coenwulf ei onnistunut saamaan paavilta lupaa arkkipiispanistuimen perustamiseksi Lontooseen. Coenwulf ja Canterburyn arkkipiispa Wulfred puolestaan riitaantuivat kirkollisten virkojen nimitysoikeudesta, ja Coenwulf erotti Wulfredin arkkipiispan tehtävistä vuosiksi 817–821.[1]
Coenwulfin jälkeen Mercian kuninkaaksi nousi hänen veljensä Ceolwulf. Croylandin luostarin kronikan mukaan Coenwulfin alaikäinen poika Cynehelm olisi valittu kuninkaaksi Coenwulfin kuoleman jälkeen, mutta poika olisi kuitenkin pian murhattu.[1]
