Turun VPK:n talo

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 23. heinäkuuta 2022 kello 00.19 käyttäjän InternetArchiveBot (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Turun VPK:n talo
Turun VPK:n talo vuonna 2013.
Turun VPK:n talo vuonna 2013.
Osoite Eskelinkatu 5
Sijainti Turku
Koordinaatit 60°26′55″N, 22°15′41″E
Valmistumisvuosi 1892
Suunnittelija Karl Viktor Reinius
Omistaja Turun Vapaaehtoinen Palokunta
Kerrosluku 3
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Turun VPK:n talo on Turun keskustassa sijaitseva Karl Viktor Reiniuksen suunnittelema ja vuonna 1892 valmistunut[1] uusrenessanssitalo, joka on koko historiansa ajan ollut Turun VPK:n omistuksessa. Rakennuksessa on kolme kerrosta. VPK:n paloasema rakennuksen tiloihin tuli 1910-luvulla. Talo on toiminut juhlatilana alusta asti ja siellä on järjestetty muun muassa konsertteja, tansseja ja näyttelyitä.[2]

VPK:n talo suojeltiin asemakaavalla vuonna 1986 ja se merkittiin korkeimpaan sr-5 suojeluluokkaan eli rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokkaiden rakennusten rakennusalaksi.[3]

Rakennus sijaitsee Eerikinkadun ja Eskelinkadun kulmassa VII kaupunginosassa.[1]

Rakennushanke

Turun VPK aloitti varojen keräämisen toimitaloa varten vuonna 1876. Turun kaupunki lahjoitti VPK:n 50-vuotislahjaksi tontin vuonna 1888. 1890 tehtiin päätös talon rakentamisesta. Peruskivi muurattiin 19. huhtikuuta 1891 ja talon vihkiäiset olivat 30. lokakuuta 1892. Ulkopuolelta rakennus jäi kuitenkin keskeneräiseksi, ja valmiiksi se saatiin vuonna 1897 kun kipsikoristeinen ulkorappaus sekä taiteilijain huoneen oma sisäänkäynti valmistui. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Karl Viktor Reinius ja sisätilojen koristemaalauksista vastasi maalarimestari Samuel Koskinen.[4]

Talon alkuperäiset tilat

VPK:n talossa oli kahden kerroksen korkuinen juhlasali sekä näyttämö. Rakennuksessa oli lisäksi muitakin saleja sekä I luokan ravintola ja Turun ensimmäinen sisäkeilarata. Taiteilijoille oli varattu huoneita näyttämön vierestä. VPK:lla oli myös omia tiloja rakennuksessa, kuten johtokunnan huone, intendentin huone, kerhohuone ja lukusali. Talo lämmitettiin kaakeliuunein ja valaistus toimi kaasulla.[4]

Lähteet

  1. a b Kalpa, Harri & Koivikko, Pentti: Muuttuva kaupunki: Turku eilen ja tänään III, s. 118. Oy Turun Sanomat, 1976. ISBN 951-99091-2-5
  2. Turun VPK:n Talo - Brankku turunvpk.fi. Turun Vapaaehtoinen Palokunta. Arkistoitu 18.5.2015. Viitattu 17.5.2015.
  3. Palokunnantalosta tulee suojelukohde turunvpk.fi. Turun Vapaaehtoinen Palokunta. Arkistoitu 19.5.2015. Viitattu 17.5.2015.
  4. a b Oman katon alle turunvpk.fi. Turun Vapaaehtoinen Palokunta. Arkistoitu 19.5.2015. Viitattu 17.5.2015.

Aiheesta muualla

  • Talon sivut Turun VPK:n sivustolla
  • Soiri-Snellman, Helena: Brankku – Turun VPK:n talo. Turku: Turun Vapaaehtoinen Palokunta, 2012. ISBN: 9789515951687
  • Soiri-Snellman, Helena: Brankku 100 vuotta: Turun vapaaehtoisen palokunnan talon rakennusvaiheet. Turku: Turun Vapaaehtoinen Palokunta, 1992. ISBN: 952-90-4141-1
  • Aalto, Petri: Turun vapaaehtoinen palokunta 1838-2013. Turku: Turun Vapaaehtoinen Palokunta, 2013. ISBN: 978-952-93-2608-2