Rytmi

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 22. heinäkuuta 2022 kello 02.11 käyttäjän ComradeUranium (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee musiikin termiä. Sanan muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.

Rytmi musiikin käsitteenä tarkoittaa äänen järjestelmällistä jakamista erilaisiin keskenään suhteellisiin aikakestoihin. Absoluuttista aikakestoa tarkoittaa käsite tempo.

J. Combarieun mukaan ”rytmi syntyy siitä, että sävelteoksen esittämiseen tarvittava aika järjestelmällisesti jakaantuu korvalle tajuttavalla lailla”. Ilmari Krohn kuvailee, että ”säveltaiteessa rytmi tarkoittaa sävelteosten osien, – niin laajempien kuin pienempienkin – suhtautumista siihen kokonaisuuteen, johon ne lähinnä kuuluvat”.

Ilmari Krohnin käyttämät rytmiyksiköt:

  1. Iskuala (isku)
  2. Iskupari
  3. Säe
  4. Säepari
  5. Lauseke
  6. Taite, säkeistö
  7. Sikermä
  8. Jakso
  9. Yksiö
  10. Kehiö
  11. Täysiö
  12. Täysiösarja

Iskun puolestaan voidaan katsoa jakautuvan seuraavanlaisesti:

  1. täyspitkä (1) (taaaa)
  2. spondee (1/2 + 1/2) (taa taa)
  3. daktyyli (1/2 + 1/4 + 1/4) (taa ti ti)
  4. vastadaktyyli (1/4 + 1/4 + 1/2) (ti ti taa)
  5. (1/2. 1/4) (ta-aa ti)
  6. (1/4 1/2.) (ti ta-aa)
  7. synkooppi (1/4 + 1/2 + 1/4) (ti taa ti)
  8. trioli (1/3 + 1/3 + 1/3) (ti ti ti)
  9. nelisävel (1/4 + 1/4 + 1/4 + 1/4) (ti ti ti ti)


Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Krohn, Ilmari: Musiikin teorian oppijakso, osa I: Rytmioppi. WSOY 1958.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]