Kituba

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 7. tammikuuta 2022 kello 23.34 käyttäjän Kaljami (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Katsottu versio tästä sivusta, joka hyväksyttiin 7. tammikuuta 2022, perustui tähän versioon.
Kituba
Oma nimi kituba, kileta, kikongo ya leta
Tiedot
Alue Keskinen Afrikka
Virallinen kieli  Kongon demokraattinen tasavalta
 Kongon tasavalta
Puhujia 5–10 miljoonaa
Kirjaimisto latinalainen kirjaimisto
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta nigeriläiskongolaiset kielet
Kieliryhmä bantukielet
Kielikoodit
ISO 639-3 MKW KTU, MKW

Kituba on bantukieli, jota puhutaan Kongo-joen suistossa ja ympäröivällä alueella. Kituba on kongon kielen murteista tärkein, koska sitä käytetään hallinnon ja kaupankäynnin kielenä kummassakin Kongossa. Kielellä lähetetään myös radio- ja televisiolähetyksiä.

Kielen nimi

Kituba tunnetaan myös nimillä kikongo ya leta, kileta, munukutuba, monokutuba ja ikeleve. Ainoastaan nimellä kituba on virallisesti hyväksytty asema nykyään, sillä se mainitaan vuonna 2002 vahvistetussa Kongon tasavallan perustuslaissa. Kongon demokraattisen tasavallan perustuslaissa puhutaan laveasti kongon kielestä, jolla todennäköisesti tarkoitetaan juuri kitubaa.

Nimitystä kikongo ya leta eli valtion kikongo käytetään Kongon demokraattisessa tasavallassa, jossa kitubaa käytetään valtionhallinnon kielenä. Kileta eli valtionkieli on siitä lyhennetty muoto. Kituba eli puhekieli on näitä nimityksiä neutraalimpi, koska se ei viittaa kielen valtiolliseen asemaan.

Nimitykset munukutuba, monokutuba ja ikeleve tulevat tavallisista kitubankielisistä sanonnoista. Suomeksi kaksi ensimmäistä tarkoittavat "minä puhun" ja kolmas tarkoittaa "ei ole". Merkityksensä puolesta ne ovat huonoja nimiä kielelle. Niitä käyttävätkin yleensä vain sellaiset henkilöt, jotka eivät itse puhu kitubaa.

Historia

Kituba on kreolikieli, joka on kehittynyt eri kielitaustan omaavien ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Kituban syntymäaikaa ja -paikkaa ei tiedetä varmasti. Eräät kielitieteilijät ovat ajoittaneet sen synnyn Kongon kuningaskunnan aikoihin. Mufwene on arvellut, että kituba sai alkunsa Maniangan alueella mustien ylläpitämien kauppareittien risteyksessä, kun taas Nsondén mukaan se saattoi kehittyä Kakongon kauppasatamassa 1600-luvun alussa. Toisten mukaan kituba syntyi Matadin satamakaupungissa Belgian siirtomaakauden aikana 1900-luvun taitteessa. Kaikki ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että siirtomaahallinto ja kristillinen lähetystyö auttoivat kitubaa leviämään entistä laajemmalle alueelle, myös pitkälle kongojen asuma-alueen ulkopuolelle.

Kituba levisi voimakkaimmin 1900-luvun alussa, kun siirtomaahallinnon tarpeisiin perustettiin kaivoksia, viljelyksiä ja tehdaslaitoksia, joiden työvoimantarve ylitti monesti paikallisen väestön määrän. Muualta tulleet työntekijät tarvitsivat yhteisen kielen, jolla he voisivat kommunikoida keskenään. Kongojen alueen sisällä ja lähiympäristössä se oli luonnollisestikin kituba. Niinpä kitubasta tuli uusien kaupunkien valtakieli Kongo-joen alajuoksun kansainvälisissä satamakaupungeissa (muun muassa Bomassa, Muandassa ja Matadissa), Kongon eräiden sivujokien satamakaupungeissa (muun muassa Bandundussa, Kikwitissä, Idiofassa ja Ilebossa) ja myös Kongo-joen pohjoispuolelle rakennetun rautatien asemakaupungeissa (muun muassa Pointe-Noiressa, Dolisiessa, Nkayissa ja Brazzavillessä).

Kinshasan Kongossa kituballa oli virallinen asema jo Belgian hallinnon aikana, kun taas Ranskan hallinnoimassa Brazzavillen Kongossa siirtomaahallinto tuki vain ranskan kieltä. Tämän takia kituban kirjakieli vakiintui aikaisemmin Kinshasan Kongossa, jossa valtion ja kirkon virkailijat käyttivät sitä kirjallisissa dokumenteissa. Ensimmäinen kitubankielinen raamatunkäännös julkaistiin Kinshasassa vuonna 1973 ja toinen versio Pointe-Noiressa vasta 2006.

Levinneisyys

Kitubaa puhutaan Kongon tasavallan eteläosassa, Kongon demokraattisen tasavallan länsiosassa ja jossakin määrin Cabindassa ja Angolan pohjoisosassa. Huomattava osa kituban puhujista on kongoja, mutta myös muut kansat käyttävät sitä, erityisesti Kwangon ja Kwilun maakunnissa.

Brazzavillen Kongossa kituban puhuma-alue ulottuu rannikolta Brazzavilleen saakka. Osa Brazzavillen väestöstä puhuu kitubaa ja osa lingalaa. Vastaavasti Kinshasan Kongossa kituban puhuma-alue ulottuu rannikolta Kongo-jokea pitkin Kinshasaan ja edelleen Kasai-jokea ja sen sivujokia pitkin itään ja etelään päin aina Ileboon ja Kikwitiin saakka.

Huomattava osa kituban puhujista puhuu äidinkielenään jotakin alueen bantukielistä. Kuitenkin kituba on syrjäyttänyt paikalliset kielet useimmissa suurissa väestökeskittymissä. David Woodsin mukaan kituban valta-alueella Brazzavillen Kongossa sitä puhuu noin 80 prosenttia ja ymmärtää noin 90 prosenttia väestöstä. Lisäksi noin 25 prosenttia väestöstä osaa sitä myös lingalan valta-alueella.

Lukumääräisesti kituban puhujia on arviolta 5–10 miljoonaa.

Kirjoitusjärjestelmä

Kituban aakkosiin sisältyvät seuraavat kirjaimet:
A B D E F G I K L M N O P R S T U V W Y Z

Kitubassa on viisi vokaalia: A, E, I, O ja U. Ne esiintyvät sekä lyhyinä että pitkinä. Pitkiä vokaaleita ei merkitä kirjoituksessa erikseen, vaikka vokaalin pituudella onkin vaikutusta sanan merkitykseen. Puolivokaaleita on kaksi: erittäin lyhyenä I:nä ääntyvä Y sekä erittäin lyhyenä U:na ääntyvä W.

Konsonanteista on huomioitava, että yhdistelmä ni ääntyy [ɲ] ja yhdistelmä ng ääntyy joko [ŋ] tai [ŋg].

Kielioppi

Pronominit

Kituban pronomineilla on sekä pitkä että lyhyt muoto. Pitkä muoto on lyhyttä painokkaampi ja selkeämpi.

  • mono, munu, mu = minä
  • nge = sinä
  • yandi, a = hän
  • beto = me
  • beno, benu, be = te
  • bau, bo = he
  • yo = passiivirakenteen subjekti

Substantiivit

Kituban substantiivit jakautuvat etuliitteillä merkittyihin luokkiin kuten muissakin bantukielissä, mutta kitubassa etuliitteillä on merkitystä vain yksikön ja monikon muodostuksessa, joten kyse ei ole varsinaisesta kieliopillisesta suvusta.

Etuliitteet Yksikkö Monikko
ba- mama (äiti)
kiti (tuoli)
mpu (lakki)		 bamama (äidit)
bakiti (tuolit)
bampu (lakit)
mu- ba- muntu (ihminen)
mwana (lapsi)		 bantu (ihmiset)
bana (lapset)
mu- mi- mupepe (tuuli)
mukongo (selkä)		 mipepe (tuulet)
mikongo (selät)
di- ma- dilala (appelsiini)
diboko (käsi)		 malala (appelsiinit)
maboko (kädet)
ki- bi- kisalu (työ)
kilapi (kynä)		 bisalu (työt)
bilapi (kynät)
lu- ba- ludimi (kieli)
lukumu (kunnia)		 baludimi (kielet)
bu- bumwana (lapsuus)
bumbote (hyvyys)

Adjektiivit

Kitubassa adjektiivit seuraavat substantiiveja. Kielessä on vain vähän varsinaisia, yhdestä sanasta koostuvia adjektiiveja. Suurin osa on ya-partikkelin avulla muodostettavia sanaliittoja. Useimmista muista bantukielistä poiketen substantiivin etuliite ei vaikuta adjektiivin etuliitteeseen. Esimerkkejä: mwana munene = iso lapsi, bana ya mbote = hyviä lapsia, mafuta ya tiya = kuuma rasva, maboko ya mafuta = rasvaiset kädet.

Numeraalit

Numerot yhdestä kymmeneen ovat: 1 mosi, 2 zole, 3 tatu, 4 iya, 5 tanu, 6 sambanu, 7 nsambuadi, 8 nana, 9 uvua ja 10 kumi. Sitä suuremmat numerot muodostetaan yhdistelemällä edellisiä, esimerkiksi luku 52 on makumi tanu na zole. Numerot seuraavat substantiivia, esimerkiksi saki tatu = kolme säkkiä.

Järjestysnumerot muodostetaan lukusanoista partikkelin ya avulla. Esimerkiksi saki ya tatu = kolmas säkki. Ensimmäistä tarkoittava sana on epäsäännöllinen: mbala ya ntete = ensimmäinen kerta.

Verbit

Verbien etuliite on ku-: kutuba = puhua, kusala = tehdä työtä, kuzola = haluta. Tämä etuliite jätetään yleensä pois paitsi kun verbi on substantiivin roolissa. Esimerkiksi Mono ikele zola kusala Haluan tehdä työtä.

Kitubassa aikamuodot merkitään verbiä edeltävillä apuverbeillä, joista on pronominien tapaan olemassa sekä pitkä että lyhyt muoto.

Aikamuoto Partikkeli Esimerkki (pitkä muoto) Esimerkki (lyhyt muoto) Suomennos
Preesens ikele, kele, ke Mono ikele kusala. Mu ke sala. Teen työtä.
Imperfekti imene, mene, me Mono imene kusala. Mu me sala. Tein työtä.
Preteriti ka Mono kusala ka. Mu sala ka. Tein työtä.
Perfekti vandaka, vanda, va Mono vanda kusala. Mu va sala. Olen tehnyt työtä.
Futuuri ata, ta Mono ata kusala. Mu ta sala. Tulen tekemään työtä.

Sanasto

Suurin osa kituban sanoista on alkuperäistä bantusanastoa, joten yhtäläisyyksiä muihin bantukieliin on helppo löytää. Esimerkiksi sanoilla muntu (ihminen), mwana (lapsi), mafuta (rasva), mvula (sade), nzila (tie) ja zulu (taivas) on läheiset vastineensa useimmissa bantukielissä, esimerkiksi ruandassa ne ovat umuntu, umwana, mavuta, invura, inzira ja ijuru.

Muista bantukielistä kitubaan on lainattu sanastoa erityisesti lingalasta ja swahilista. Swahilin kautta kitubaan on päätynyt joitakin alkujaan perso-arabialaisia sanoja kuten langi (väri) ja sanduku (laatikko).

Kituban sanoista huomattava osa on peräisin ranskan kielestä, mutta niiden kirjoitus- ja ääntämisasua on muokattu vastaamaan kituban muoto-oppia ja oikeinkirjoitusta. Ranskasta lainattuja sanoja ovat muun muassa leta (valtio, ransk. l'état), kibesi (kuokka, ransk. bêche) ja kamio (kuorma-auto, ransk. camion). Sanoja on lainattu myös portugalista, jolla on siirtomaahistoriaa alueella, kuten misa (messu, port. missa) ja kilapi (kynä, port. lápis). Myös yhdysvaltalaiset lähetystyöntekijät ovat jättäneet jälkensä englanninkielisinä lainasanoina, kuten katekisimu (katekismus, engl. chatechism), buku (kirja, engl. book) ja mapi (kartta, engl. map).


Lähteet

  • Hochegger, Hermann (1981) Grammaire du kiKongo ya Leta. CEEBA Publications, Bandundu.
  • Woods, David R. (1999) Lingala and Munukutuba: the two national languages of Congo compared.

Aiheesta muualla

Bantukielet
Kreolikielet
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kituba&oldid=20217410”