Ero sivun ”Syanogeeninen glykosidi” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
KLS (keskustelu | muokkaukset) hieman lisätietoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Syanogeeninen glykosidi''' on [[glykosidit|glykosidi]], jossa [[aglykoni]] on [[syanohydriinit|syanohydriini]]. |
'''Syanogeeninen glykosidi''' on [[glykosidit|glykosidi]], jossa [[aglykoni]] on [[syanohydriinit|syanohydriini]]. Niitä on monissa eri ryhmiin kuuluvissa kasveissa.<ref name=Rousi>{{kirjaviite | Tekijä = Arno Rousi | Nimeke = Auringonkukasta viiniköynnökseen: Ravintokasvit ihmisen palveluksessa | Sivu = 179 | Luku = Maniokki | Julkaisija = | Vuosi = 1998 | Tunniste = ISBN 951-0-21295-4}}</ref> Syanogeenisiin glykosideihin kuuluvat esimerkiksi maniokin sisältämä [[linamariini]] ja joidenkin hedelmien siementen sisältämä [[amygdaliini]].<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://www.mpi.govt.nz/dmsdocument/25688-Cyanocedic-Glycosides-information-sheets | Julkaisija = New Zealand food safety authority | Nimeke = Cyanogenic glykosides-information sheet | Viitattu = 19.4.2024 | Kieli = {{en}} }}</ref> |
||
Kasvit muodostavat syanidiglykosideja lähtien [[aminohapot|aminohapoista]] ja ne ovat bioaktiivisia. Niille yleistä ovat alfahydroksinitriiliryhmät.<ref>{{Verkkoviite| Tekijä = Roslyn M. Gleadow, Birger Lindberg Møller | Osoite = https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/24579992/ | Julkaisija = National Library of Medicine | Julkaisu = Pub Med | Nimeke = Cyanogenic glycosides: synthesis, physiology and phenomenic plasticity | Ajankohta = 24.2.2014 | Viitattu = 19.4.2024 | Kieli {{en}} }}</ref> Niiden hajotessa esimerkiksi solukon rikkoutuessa vapautuu erittäin myrkyllistä [[syaanivetyhappo]]a eli sinihappoa<ref name=Rousi />. Esimerkiksi amygaliini hajoaa sinihapoksi ja [[bentsaldehydi]]ksi eli karvasmanteiöljyksi.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Arno Rousi | Nimeke = Auringonkukasta viiniköynnökseen: Ravintokasvit ihmisen palveluksessa | Sivu = 316–317 | Luku = Makea ja karvas manteli | Julkaisija = | Vuosi = 1998 | Tunniste = ISBN 951-0-21295-4}}</ref> |
|||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
| Rivi 5: | Rivi 7: | ||
[[Luokka:Glykosidit]] |
[[Luokka:Glykosidit]] |
||
[[Luokka:Kasvimyrkyt]] |
|||
Nykyinen versio 19. huhtikuuta 2024 kello 16.15
Syanogeeninen glykosidi on glykosidi, jossa aglykoni on syanohydriini. Niitä on monissa eri ryhmiin kuuluvissa kasveissa.[1] Syanogeenisiin glykosideihin kuuluvat esimerkiksi maniokin sisältämä linamariini ja joidenkin hedelmien siementen sisältämä amygdaliini.[2]
Kasvit muodostavat syanidiglykosideja lähtien aminohapoista ja ne ovat bioaktiivisia. Niille yleistä ovat alfahydroksinitriiliryhmät.[3] Niiden hajotessa esimerkiksi solukon rikkoutuessa vapautuu erittäin myrkyllistä syaanivetyhappoa eli sinihappoa[1]. Esimerkiksi amygaliini hajoaa sinihapoksi ja bentsaldehydiksi eli karvasmanteiöljyksi.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Arno Rousi: ”Maniokki”, Auringonkukasta viiniköynnökseen: Ravintokasvit ihmisen palveluksessa, s. 179. , 1998. ISBN 951-0-21295-4.
- ↑ Cyanogenic glykosides-information sheet New Zealand food safety authority. Viitattu 19.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Roslyn M. Gleadow, Birger Lindberg Møller: Cyanogenic glycosides: synthesis, physiology and phenomenic plasticity Pub Med. 24.2.2014. National Library of Medicine. Viitattu 19.4.2024.
- ↑ Arno Rousi: ”Makea ja karvas manteli”, Auringonkukasta viiniköynnökseen: Ravintokasvit ihmisen palveluksessa, s. 316–317. , 1998. ISBN 951-0-21295-4.