Ero sivun ”Sarvipöllö” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Jmk (keskustelu | muokkaukset) p Käyttäjän 87.95.81.14 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Nitraus tekemään versioon. |
pari lähdettä, levinneisyydestä |
||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
| iucn = 22689507 |
| iucn = 22689507 |
||
| iucn_arvioija = BirdLife International |
| iucn_arvioija = BirdLife International |
||
| iucn_vuosi = |
| iucn_vuosi = 2018 |
||
| iucn_versio = |
| iucn_versio = 2021-1 |
||
| iucn_viitattu = |
| iucn_viitattu = 22.6.2021 |
||
| kuva = CRW 2987.jpg |
| kuva = CRW 2987.jpg |
||
| leveys = 250 |
| leveys = 250 |
||
| Rivi 28: | Rivi 28: | ||
== Koko ja ulkonäkö == |
== Koko ja ulkonäkö == |
||
| ⚫ | |||
Pystyt "sarvet" eli kaksi pään päällä sijaitsevaa höyhentupsua ovat erinomainen tuntomerkki. Joskus se kuitenkin taivuttaa sarvensa päätä vasten. Samannäköiseen [[suopöllö]]ön ovat eroina mm. punaiset silmät, lennossa viirukas vatsapuoli, siiven takareunasta puuttuu valkoinen reunus ja pyrstön tummat juovat ovat kapeita. Sarvipöllön pituus on noin 31–37 cm, siipiväli 90–100 cm ja paino 250–400 g. |
Pystyt "sarvet" eli kaksi pään päällä sijaitsevaa höyhentupsua ovat erinomainen tuntomerkki. Joskus se kuitenkin taivuttaa sarvensa päätä vasten. Samannäköiseen [[suopöllö]]ön ovat eroina mm. punaiset silmät, lennossa viirukas vatsapuoli, siiven takareunasta puuttuu valkoinen reunus ja pyrstön tummat juovat ovat kapeita. Sarvipöllön pituus on noin 31–37 cm, siipiväli 90–100 cm ja paino 250–400 g. |
||
Sen ääni on noin kolmen sekunnin tasaisin välein toistuva matala ”huu”-ääni. Varoitusääniä ovat nokan naputtelu ja erilaiset käheät vinkunat sekä haukkumiset. Kesällä poikueet on helppo löytää, sillä ne kerjäävät öisin kimeästi vinkuen. |
Sen ääni on noin kolmen sekunnin tasaisin välein toistuva matala ”huu”-ääni. Varoitusääniä ovat nokan naputtelu ja erilaiset käheät vinkunat sekä haukkumiset. Kesällä poikueet on helppo löytää, sillä ne kerjäävät öisin kimeästi vinkuen. |
||
Vanhin suomalainen [[rengastus|rengastettu]] sarvipöllö on ollut 17 vuotta 8 kuukautta ja 24 päivää vanha. Se on samalla Euroopan vanhin sarvipöllö. |
Vanhin suomalainen [[rengastus|rengastettu]] sarvipöllö on ollut 17 vuotta, 8 kuukautta ja 24 päivää vanha.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.luomus.fi/fi/lintujen-ikaennatykset | Nimeke = Lintujen ikäennätykset | Julkaisija = Luonnontieteellinen keskusmuseo | Viitattu = 22.6.2021}}</ref> Se on samalla Euroopan vanhin sarvipöllö.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://euring.org/data-and-codes/longevity-list?page=3 | Nimeke = Longevity list | Julkaisija = European Union for Bird Ringing | Viitattu = 22.6.2021 | Kieli = {{en}} }}</ref> |
||
== Ääntely == |
== Ääntely == |
||
Koiraan ääni on heikko, nenäsointinen toistettu "peh-uv". Varoitusääni on kiihkeä, nasaali "vräk, vräk-vräk". Sarvipöllön laulu sarja on yksiosaista, hyvin matalia "uh"-huhuiluja, jotka toistuvat 2½ sekunnin välein. Aluksi hiljaa, sitten hieman täyteläisempänä. Ääni kuuluu ½-1 km:n päähän (hiljainen osuus vain 200 m). Toisinaan pariskunta esiintyy duettona. |
Koiraan ääni on heikko, nenäsointinen toistettu "peh-uv". Varoitusääni on kiihkeä, nasaali "vräk, vräk-vräk". Sarvipöllön laulu sarja on yksiosaista, hyvin matalia {{kuuntele rivillä|Asio otus - Long-eared Owl XC108293.mp3|"uh"}}-huhuiluja, jotka toistuvat 2½ sekunnin välein. Aluksi hiljaa, sitten hieman täyteläisempänä. Ääni kuuluu ½-1 km:n päähän (hiljainen osuus vain 200 m). Toisinaan pariskunta esiintyy duettona. |
||
Poikasten kerjuuääni on hyvin voimakas, "sydäntäsärkevä", kaksiosainen ja lopussa laskeva, venytetty, valittava "pii-eh", joka kuuluu yli kilometrin päähän. |
Poikasten kerjuuääni on hyvin voimakas, "sydäntäsärkevä", kaksiosainen ja lopussa laskeva, venytetty, valittava {{kuuntele rivillä|Junge waldohreulen.ogg|"pii-eh"}}, joka kuuluu yli kilometrin päähän. |
||
Vanhat sarvipöllöt ovat suhteellisen äänettömiä. |
Vanhat sarvipöllöt ovat suhteellisen äänettömiä. |
||
== Levinneisyys == |
== Levinneisyys == |
||
Sarvipöllö pesii laajalla alueella Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa.<ref name="IUCN" /> Suomessa sarvipöllö pesii [[Tornio]]–[[Kuusamo]]-linjalle saakka. Pesivien lintujen määrä vaihtelee vuosittain hyvin paljon. Hyvänä myyrävuotena Suomessa pesii noin 10 000 paria, huonona vain noin 2 000. Euroopassa pesii arviolta 304 000–776 000 paria, ja maailman populaatioksi on arvioitu 2,2–5,5 miljoonaa lintua<ref name="IUCN" />. |
|||
Sarvipöllö on Suomessa rauhoitettu ja sen ohjeelliseksi korvaussummaksi on asetettu 673 euroa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2002/20020009 | Nimeke = Ympäristöministeriön asetus rauhoitettujen eläinten ja kasvien ohjeellisista arvoista | Julkaisu = finlex.fi | Viitattu = 22.6.2021}}</ref> |
|||
== Elinympäristö == |
== Elinympäristö == |
||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
== Lisääntyminen == |
== Lisääntyminen == |
||
| ⚫ | |||
Pesii tavallisesti vanhassa variksen tai [[harakka|harakan]] pesässä. Muninta alkaa usein jo maaliskuussa, pääosa aloittaa huhtikuun puolimaissa. Naaras munii yleensä 4–6 valkoista munaa, joita se hautoo n. 4 viikkoa. Koiras ruokkii naarasta haudonnan aikana. Poikasia ruokkivat molemmat emot. Ne lähtevät kiipeilemään pesäpuun oksille 3-viikkoisina, ennen kuin ovat lentokykyisiä, ja oppivat lentämään 4-viikkoisina. |
Pesii tavallisesti vanhassa variksen tai [[harakka|harakan]] pesässä. Muninta alkaa usein jo maaliskuussa, pääosa aloittaa huhtikuun puolimaissa. Naaras munii yleensä 4–6 valkoista munaa, joita se hautoo n. 4 viikkoa. Koiras ruokkii naarasta haudonnan aikana. Poikasia ruokkivat molemmat emot. Ne lähtevät kiipeilemään pesäpuun oksille 3-viikkoisina, ennen kuin ovat lentokykyisiä, ja oppivat lentämään 4-viikkoisina. |
||
Versio 22. kesäkuuta 2021 kello 15.00
| Sarvipöllö | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Pöllölinnut Strigiformes |
| Heimo: | Pöllöt Strigidae |
| Suku: | Sarvipöllöt Asio |
| Laji: | otus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Asio otus |
|
 Sarvipöllön levinneisyys |
|
| Katso myös | |
Sarvipöllö (Asio otus) on pienen huuhkajan näköinen, Suomessa rauhoitettu pöllölaji.
Koko ja ulkonäkö
Pystyt "sarvet" eli kaksi pään päällä sijaitsevaa höyhentupsua ovat erinomainen tuntomerkki. Joskus se kuitenkin taivuttaa sarvensa päätä vasten. Samannäköiseen suopöllöön ovat eroina mm. punaiset silmät, lennossa viirukas vatsapuoli, siiven takareunasta puuttuu valkoinen reunus ja pyrstön tummat juovat ovat kapeita. Sarvipöllön pituus on noin 31–37 cm, siipiväli 90–100 cm ja paino 250–400 g.
Sen ääni on noin kolmen sekunnin tasaisin välein toistuva matala ”huu”-ääni. Varoitusääniä ovat nokan naputtelu ja erilaiset käheät vinkunat sekä haukkumiset. Kesällä poikueet on helppo löytää, sillä ne kerjäävät öisin kimeästi vinkuen.
Vanhin suomalainen rengastettu sarvipöllö on ollut 17 vuotta, 8 kuukautta ja 24 päivää vanha.[2] Se on samalla Euroopan vanhin sarvipöllö.[3]
Ääntely
Koiraan ääni on heikko, nenäsointinen toistettu "peh-uv". Varoitusääni on kiihkeä, nasaali "vräk, vräk-vräk". Sarvipöllön laulu sarja on yksiosaista, hyvin matalia 
"uh" (ohje)-huhuiluja, jotka toistuvat 2½ sekunnin välein. Aluksi hiljaa, sitten hieman täyteläisempänä. Ääni kuuluu ½-1 km:n päähän (hiljainen osuus vain 200 m). Toisinaan pariskunta esiintyy duettona.
Poikasten kerjuuääni on hyvin voimakas, "sydäntäsärkevä", kaksiosainen ja lopussa laskeva, venytetty, valittava "pii-eh" (ohje), joka kuuluu yli kilometrin päähän.
Vanhat sarvipöllöt ovat suhteellisen äänettömiä.
Levinneisyys
Sarvipöllö pesii laajalla alueella Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa.[1] Suomessa sarvipöllö pesii Tornio–Kuusamo-linjalle saakka. Pesivien lintujen määrä vaihtelee vuosittain hyvin paljon. Hyvänä myyrävuotena Suomessa pesii noin 10 000 paria, huonona vain noin 2 000. Euroopassa pesii arviolta 304 000–776 000 paria, ja maailman populaatioksi on arvioitu 2,2–5,5 miljoonaa lintua[1].
Sarvipöllö on Suomessa rauhoitettu ja sen ohjeelliseksi korvaussummaksi on asetettu 673 euroa.[4]
Elinympäristö
Sarvipöllö on havupuuvaltaisen metsänreunan tai metsäsaaren pesimälintu. Hyvänä vuotena pesii kaikenlaisissa metsissä peltojen ja rantojen äärellä. Vanha variksen pesä on sille mieleinen pesäpaikka.
Lisääntyminen
Pesii tavallisesti vanhassa variksen tai harakan pesässä. Muninta alkaa usein jo maaliskuussa, pääosa aloittaa huhtikuun puolimaissa. Naaras munii yleensä 4–6 valkoista munaa, joita se hautoo n. 4 viikkoa. Koiras ruokkii naarasta haudonnan aikana. Poikasia ruokkivat molemmat emot. Ne lähtevät kiipeilemään pesäpuun oksille 3-viikkoisina, ennen kuin ovat lentokykyisiä, ja oppivat lentämään 4-viikkoisina.
Ravinto
Sarvipöllö syö lähes pelkästään pikkujyrsijöitä, pääasiassa peltomyyriä ja metsähiiriä. Lintuja ravinnosta on vain pieni osa.
Lähteet
- ↑ a b c BirdLife International: Asio otus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-1. 2018. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 22.6.2021. (englanniksi)
- ↑ Lintujen ikäennätykset Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 22.6.2021.
- ↑ Longevity list European Union for Bird Ringing. Viitattu 22.6.2021. (englanniksi)
- ↑ Ympäristöministeriön asetus rauhoitettujen eläinten ja kasvien ohjeellisista arvoista finlex.fi. Viitattu 22.6.2021.
Aiheesta muualla
- Haapala, Jukka & Niiranen, Seppo 1987: Sarvipöllön iän määrittäminen. – Lintumies 4.1987 s. 160–162. LYL.
- Saurola, Pertti 1983: Rengaslöydöt suopöllön ja sarvipöllön muuttoliikkeiden kuvaajina. – Lintumies 2.1983 s. 67–71. LYL.
- Biomi.org: Pääkaupunkiseudun sarvipöllöt 2005
- Sarvipöllö Lintukuva-verkkopalvelussa
- LuontoPortti: Sarvipöllö (Asio otus)
- ITIS: Asio otus (englanniksi)