Ero sivun ”Kolttasaamelainen puku” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
pEi muokkausyhteenvetoa
Yupik (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
8 792 muokkausta
nykyiset kirjoitukset + lähteet
Rivi 1: Rivi 1:
<!-- Käytä ˊ:n sijasta ʹ:tä -->
[[Kuva:Erkki Lumisalmi ja Veikko Feodoroff sámegiela ja maorigiela ealáskahttin -semináras.jpg|thumb|[[Erkki Lumisalmi]] ja [[Veikko Feodoroff]] kolttamiehen puvussa.]]
[[Kuva:Erkki Lumisalmi ja Veikko Feodoroff sámegiela ja maorigiela ealáskahttin -semináras.jpg|thumb|[[Erkki Lumisalmi]] ja [[Veikko Feodoroff]] kolttamiehen puvussa.]]
[[Kuva:DSC 0355 (32744062355).jpg|thumb|Nuoria [[koltat|kolttanaisia]] päässään perinteinen naimattoman tytön päähine [[peeʹrvesǩ]].]]
[[Kuva:DSC 0355 (32744062355).jpg|thumb|Nuoria [[koltat|kolttanaisia]] päässään perinteinen naimattoman tytön päähine [[peeʹrvesǩ]].]]
'''Kolttasaamelainen puku''' ({{k-sms|sääˊmpiiutâs}}) on [[koltat|kolttien]] käyttämä [[saamenpuku]], joka eroaa merkittävästi muiden saamelaisten vaatetuksesta. Esimerkiksi naisten aviosääty näkyy päähineestä, ja miehet käyttävät niin sanottua korvalakkia, ''peˊlljkeäpper''. Koristelussa käytetään helmikirjontaa muiden saamelaisten nauha- ja verkakoristeiden sijaan.<ref name="saamelaisensyklopedia">{{Verkkoviite | Osoite = https://saamelaisensyklopedia.fi/wiki/Skolt_Saami_traditional_costume | Nimeke = Saamelaiskulttuurin ensyklopedia: Kolttasaamelaisten saamenpuku | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 9.1.2021 | Kieli = }}</ref> Kolttasaamelaista pukua käytetään Inarin itäosissa, [[Sevettijärvi|Sevetti­järven]] ja [[Nellim]]in alueilla.<ref name="koltta">{{Verkkoviite | Osoite=http://samiduodji.com/16 | Nimeke=Kolttasaamelainen puku | Julkaisija=Sámi Duodji Ry | Viitattu=10.11.2011}}</ref>
'''Kolttasaamelainen puku''' ({{k-sms|sääʹmpiiutâs}}) on [[koltat|kolttien]] käyttämä [[saamenpuku]], joka eroaa merkittävästi muiden ei-itäsaamelaisten vaatetuksesta. Esimerkiksi naisten aviosääty näkyy päähineestä, ja miehet käyttävät niin sanottua korvalakkia, ''peʹlljkeäʹpper''.<ref name="sk-74">{{Kirjaviite | Tekijä = Mettäpuro, Aune, Moshnikoff, Jouni & Moshnikoff, Satu | Nimeke = Saaʹmi ǩiõtt-tuâjjsääʹnnǩeʹrjj säämas da lääddas - Kolttien perinnekäsityösanakirja koltta - suomi | Sivu = 74 | Selite = Saaʹmi sijddsååbbar čõõđtõs nââmar 2 - Kolttien kyläkokouksen julkaisu numero 2 | Julkaisupaikka = Sevettijärvi | Julkaisija = Saaʹmi sijddsååbbar - Kolttien kyläkokous | Vuosi = 2012 | Isbn = 978-952-93-0342-7}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://saan.oahpa.no/detail/sms/fin/pe%CA%B9lljke%C3%A4%CA%B9pper.html | Nimeke = peʹlljkeäʹpper | Julkaisu = Neahttadigisánit | Viitattu = 31.1.2021 | Kieli = {{sms}} ja {{fi}}}}</ref> Koristelussa käytetään helmikirjontaa muiden saamelaisten nauha- ja verkakoristeiden sijaan.<ref name="saamelaisensyklopedia">{{Verkkoviite | Osoite = https://saamelaisensyklopedia.fi/wiki/Skolt_Saami_traditional_costume | Nimeke = Saamelaiskulttuurin ensyklopedia: Kolttasaamelaisten saamenpuku | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 9.1.2021 | Kieli = }}</ref> Suomen puolella Saamenmaaa kolttasaamelaista pukua käytetään Inarin itäosissa, [[Sevettijärvi|Sevetti­järven]] ja [[Nellim]]in alueilla.<ref name="koltta">{{Verkkoviite | Osoite=http://samiduodji.com/16 | Nimeke=Kolttasaamelainen puku | Julkaisija=Sámi Duodji Ry | Viitattu=10.11.2011}}</ref> Sitä käytetään myös Norjassa ja Venäjällä niissä paikoissa, joissa koltat elävät.


Naisen pukuun kuuluvat sarafaanityyppinen olkainhame ''kåˊhtt'' sekä sen päällä pidettävä pusero ''kuurta'' ja helmikirjailuin koristeltu vyö ''peˊsserpuäqqanj''. Aiemmin on asuun kuulunut myös esiliina ''faardiǩ'', mutta se on jäänyt pois käytöstä Suomen puolella. Kuolan kolttasaamelaiset naiset esim. [[Luujärvi|Luujärvellä]] käyttävät sitä yhä. Pukuun kuuluu myös aviosäädyn osoittava päähine. Olkainhameen materiaalina käytetään ohuehkoja, kauniisti laskeutuvia, tavallisimmin yksivärisiä kankaita. Hameessa on muutama leveä laskos etupuolella ja takana useita kapeita laskoksia. Hameosa ulottuu rinnan yläpuolelle, joten olkaimet ovat suhteellisen lyhyet. Hameen helma ulottuu juuri nilkkojen yläpuolelle tai puolipohkeeseen, ja siinä voi olla erillinen poimutettu helman alaosa, ja sitä kiertää yksi tai useampi pitsikoriste. Pusero on korkeakauluksinen, pitkähihainen ja vartaloa myötäilevä. Siinä on helmaosa, joka on takaa runsaasti poimutettu. Materiaalina käytetään silkkiä, ohutta puuvillaa tai satiinia. Se voi olla joko yksivärinen tai pienikukkainen. Helmivyön materiaalina on tavallisimmin punainen verka, joka on kirjailtu perinteisillä, suvuittain vaihtelevilla koristemalleilla.<ref name="saamelaisensyklopedia" />
Naisen pukuun kuuluvat sarafaanityyppinen olkainhame ''kåhtt''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Mettäpuro, Aune, Moshnikoff, Jouni & Moshnikoff, Satu | Nimeke = Saaʹmi ǩiõtt-tuâjjsääʹnnǩeʹrjj säämas da lääddas - Kolttien perinnekäsityösanakirja koltta - suomi | Sivu = 37 | Selite = Saaʹmi sijddsååbbar čõõđtõs nââmar 2 - Kolttien kyläkokouksen julkaisu numero 2 | Julkaisupaikka = Sevettijärvi | Julkaisija = Saaʹmi sijddsååbbar - Kolttien kyläkokous | Vuosi = 2012 | Isbn = 978-952-93-0342-7}}</ref> sekä sen päällä pidettävä pusero ''kuurta''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Mettäpuro, Aune, Moshnikoff, Jouni & Moshnikoff, Satu | Nimeke = Saaʹmi ǩiõtt-tuâjjsääʹnnǩeʹrjj säämas da lääddas - Kolttien perinnekäsityösanakirja koltta - suomi | Sivu = 33 | Selite = Saaʹmi sijddsååbbar čõõđtõs nââmar 2 - Kolttien kyläkokouksen julkaisu numero 2 | Julkaisupaikka = Sevettijärvi | Julkaisija = Saaʹmi sijddsååbbar - Kolttien kyläkokous | Vuosi = 2012 | Isbn = 978-952-93-0342-7}}</ref> ja helmikirjailuin koristeltu vyö ''peʹsserpuäǥǥanj''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://saan.oahpa.no/detail/sms/fin/pe%CA%B9sserpu%C3%A4%C7%A5%C7%A5anj.html | Nimeke = peʹsserpuäǥǥanj | Julkaisu = Neahttadigisánit | Viitattu = 31.1.2021 | Kieli = {{sms}} ja {{fi}}}}</ref> Aiemmin on asuun kuulunut myös esiliina ''faardiǩ'', mutta se on jäänyt pois käytöstä Suomen puolella. Kuolan kolttasaamelaiset naiset esim. [[Luujärvi|Luujärvellä]] käyttävät sitä yhä. Pukuun kuuluu myös aviosäädyn osoittava päähine. Olkainhameen materiaalina käytetään ohuehkoja, kauniisti laskeutuvia, tavallisimmin yksivärisiä kankaita. Hameessa on muutama leveä laskos etupuolella ja takana useita kapeita laskoksia. Hameosa ulottuu rinnan yläpuolelle, joten olkaimet ovat suhteellisen lyhyet. Hameen helma ulottuu juuri nilkkojen yläpuolelle tai puolipohkeeseen, ja siinä voi olla erillinen poimutettu helman alaosa, ja sitä kiertää yksi tai useampi pitsikoriste. Pusero on korkeakauluksinen, pitkähihainen ja vartaloa myötäilevä. Siinä on helmaosa, joka on takaa runsaasti poimutettu. Materiaalina käytetään silkkiä, ohutta puuvillaa tai satiinia. Se voi olla joko yksivärinen tai pienikukkainen. Helmivyön materiaalina on tavallisimmin punainen verka, joka on kirjailtu perinteisillä, suvuittain vaihtelevilla koristemalleilla.<ref name="saamelaisensyklopedia" />


Aviovaimon punaisesta verasta valmistetussa päähineessä, ''šaamšiǩ'', on korkea otsaosa, joka jatkuu ylös- ja eteenpäin kaartuvaan lippaan. Molemmat on koristeltu suvun kirjontamallin mukaisesti helmillä. Lakkiin kuuluu päälaen peittävä päällysosa, jossa on niskassa helmikoristeinen läppä. Otsaosan alareunassa helmikirjailujen välissä on muutaman sentin levyinen silkkinauha, joka päät solmitaan niskaan niskaläpän päälle. Leskivaimon lakissa, ''pooˊvdneǩ'', on vain otsaosa ja päälaen peittävä päällysosa. Lakissa on niukalti tai ei ollenkaan helmikirjailua. Sen materiaalina voi olla muukin kuin verka, myös väri voi olla muu kuin punainen. Tytön punaisesta verasta valmistetussa lakissa, ''peeˊrvesǩ'', on vain otsaosa, mutta se on huomattavasti koristeellisempi kuin leskivaimon lakissa. Tytön lakki on päälaelta avoin. Siihen kuuluu myös helmikirjailujen väliin silkkinauha, joka solmitaan niskaan. Kaikkia naisten lakkeja pidetään päässä leuan alle solmittavalla silkkihuivilla, ''šolkkreeˊppiǩ'', peitettyinä. Kylmällä ilmalla kesällä ulos mentäessä käytetään lisäksi villahuivia. Talvella naiset ovat käyttäneet peskiä, ''piâckk'', sekä sarkaisia säärystimiä sukkien päällä. Päässään heillä on ollut talvilakki, ''triiviǩ''.<ref name="saamelaisensyklopedia" />
Aviovaimon punaisesta verasta valmistetussa päähineessä, ''šaamšiǩ'', on korkea otsaosa, joka jatkuu ylös- ja eteenpäin kaartuvaan lippaan. Molemmat on koristeltu suvun kirjontamallin mukaisesti helmillä. Lakkiin kuuluu päälaen peittävä päällysosa, jossa on niskassa helmikoristeinen läppä. Otsaosan alareunassa helmikirjailujen välissä on muutaman sentin levyinen silkkinauha, joka päät solmitaan niskaan niskaläpän päälle. Leskivaimon lakissa, ''poʹvdneǩ''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Mettäpuro, Aune, Moshnikoff, Jouni & Moshnikoff, Satu | Nimeke = Saaʹmi ǩiõtt-tuâjjsääʹnnǩeʹrjj säämas da lääddas - Kolttien perinnekäsityösanakirja koltta - suomi | Sivu = 85 | Selite = Saaʹmi sijddsååbbar čõõđtõs nââmar 2 - Kolttien kyläkokouksen julkaisu numero 2 | Julkaisupaikka = Sevettijärvi | Julkaisija = Saaʹmi sijddsååbbar - Kolttien kyläkokous | Vuosi = 2012 | Isbn = 978-952-93-0342-7}}</ref>, on vain otsaosa ja päälaen peittävä päällysosa. Lakissa on niukalti tai ei ollenkaan helmikirjailua. Sen materiaalina voi olla muukin kuin verka, myös väri voi olla muu kuin punainen. Tytön punaisesta verasta valmistetussa lakissa, ''peeʹrvesǩ''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Mettäpuro, Aune, Moshnikoff, Jouni & Moshnikoff, Satu | Nimeke = Saaʹmi ǩiõtt-tuâjjsääʹnnǩeʹrjj säämas da lääddas - Kolttien perinnekäsityösanakirja koltta - suomi | Sivu = 74 | Selite = Saaʹmi sijddsååbbar čõõđtõs nââmar 2 - Kolttien kyläkokouksen julkaisu numero 2 | Julkaisupaikka = Sevettijärvi | Julkaisija = Saaʹmi sijddsååbbar - Kolttien kyläkokous | Vuosi = 2012 | Isbn = 978-952-93-0342-7}}</ref>, on vain otsaosa, mutta se on huomattavasti koristeellisempi kuin leskivaimon lakissa. Tytön lakki on päälaelta avoin. Siihen kuuluu myös helmikirjailujen väliin silkkinauha, joka solmitaan niskaan. Kaikkia naisten lakkeja pidetään peitettyinä päässä leuan alle solmittavalla silkkihuivilla, ''šolkkreeʹppiǩ''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://saan.oahpa.no/detail/sms/fin/%C5%A1olkkree%CA%B9ppi%C7%A9.html | Nimeke = šolkkreeʹppiǩ | Julkaisu = Neahttadigisánit | Viitattu = 31.1.2021 | Kieli = {{sms}} ja {{fi}}}}</ref> Kylmällä ilmalla kesällä ulos mentäessä käytetään lisäksi villahuivia. Talvella naiset ovat käyttäneet peskiä, ''piâckk''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Mettäpuro, Aune, Moshnikoff, Jouni & Moshnikoff, Satu | Nimeke = Saaʹmi ǩiõtt-tuâjjsääʹnnǩeʹrjj säämas da lääddas - Kolttien perinnekäsityösanakirja koltta - suomi | Sivu = 82 | Selite = Saaʹmi sijddsååbbar čõõđtõs nââmar 2 - Kolttien kyläkokouksen julkaisu numero 2 | Julkaisupaikka = Sevettijärvi | Julkaisija = Saaʹmi sijddsååbbar - Kolttien kyläkokous | Vuosi = 2012 | Isbn = 978-952-93-0342-7}}</ref>, sekä sarkaisia säärystimiä sukkien päällä. Päässään heillä on ollut talvilakki, ''triiviǩ''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://saan.oahpa.no/detail/sms/fin/triivi%C7%A9.html | Nimeke = triiviǩ | Julkaisu = Neahttadigisánit | Viitattu = 31.1.2021 | Kieli = {{sms}} ja {{fi}}}}</ref><ref name="saamelaisensyklopedia" />


Naisen pukuun kuuluvat kirjaillut polvisukat, ''pedd'', jotka esim. katrillia tanssittaessa vilahtelevat mukavasti helmojen alta. Jalkineina käytetään talvella [[nutukas|nutukkaita]], ''kååˊddeǩ'', ja kesällä vuotakenkiä, ''nueˊrjiǩ''. Koltat ovat käyttäneet myös sellaisia pitkävartisia karvakenkiä, ''jie rr'', joita muilla saamelaisilla ei ole ollut. Nykyisin niitä ei näe enää Suomen puolella, mutta ne ovat edelleen käytössä Lovozeron koltilla. Myös entisessä Suomen [[Petsamo]]ssa ne tunnettiin. Nutukkaiden kanssa käytetään usein pauloja, ''vuõddi''. Naisten paulojen värit ovat punainen, keltainen ja vihreä. Naisten paulojen mallit ovat yksinkertaisempia kuin miesten.<ref name="saamelaisensyklopedia" />
Naisen pukuun kuuluvat kirjaillut polvisukat, ''pedd'', jotka ovat pitempivartisia kuin kolttamiesten sukkia.<ref name="sk-74"/> Jalkineina käytetään talvella [[nutukas|nutukkaita]], ''kååˊddeǩ'', ja kesällä vuotakenkiä, ''nueˊrjiǩ''. Koltat ovat käyttäneet myös sellaisia pitkävartisia karvakenkiä, ''jie rr'', joita muilla saamelaisilla ei ole ollut. Nykyisin niitä ei näe enää Suomen puolella, mutta ne ovat edelleen käytössä Lovozeron koltilla. Myös entisessä Suomen [[Petsamo]]ssa ne tunnettiin. Nutukkaiden kanssa käytetään usein pauloja, ''vuõddi''. Naisten paulojen värit ovat punainen, keltainen ja vihreä. Naisten paulojen mallit ovat yksinkertaisempia kuin miesten.<ref name="saamelaisensyklopedia" />


Miehen pukuun on aiemmin kuulunut takki, ''määccaǩ'', harmaata tai mustaa verkaa, ja usein pelkästään tavallinen länsimainen puku, ''trååika''. Talvella on pukeuduttu muiden saamelaisten tapaan peskiin, [[säpikkäät|säpikkäisiin]], nahkahousuihin ja [[luhka|luhkkaan]]. Vain päähine on ollut erilainen. Kolttamiehet käyttävät nk. korvalakkia, ''peˊlljkeäpper'', joka on suorakaiteen muotoinen sinisestä tai mustasta verasta valmistettu lakki, jota kiertää ketunkarvareunus ja jonka otsaosa on koristeltu helmikirjailuin. Lakki on sisältä vuorattu jonkin eläimen turkiksella. Nykyisin kolttamiehet ovat alkaneet käyttää juhlapukunaan sinistä, vanhan mallin mukaista verkatakkia, ''määccak'', jossa pääntien ympärillä ja hihansuissa on helmikoristeet. Juhla-asussa housuina käytetään joko mustia, suoria housuja tai sisnahousuja. Jalkineet ovat vuodenajan mukaan joko nutukkaat, ''kååˊddeǩ'', tai vuotakengät, ''nueˊrjiǩ''. Miesten paulojen värit ovat valkoinen, punainen ja sininen. Paulojen mallit ovat paljon koristeellisempia kuin naisilla.<ref name="saamelaisensyklopedia" />
Miehen pukuun on aiemmin kuulunut takki, ''määccaǩ'', harmaata tai mustaa verkaa, ja usein pelkästään tavallinen länsimainen puku, ''trååika''. Talvella on pukeuduttu muiden saamelaisten tapaan peskiin, [[säpikkäät|säpikkäisiin]], nahkahousuihin ja [[luhka|luhkkaan]]. Vain päähine on ollut erilainen. Kolttamiehet käyttävät nk. korvalakkia, ''peˊlljkeäpper'', joka on suorakaiteen muotoinen sinisestä tai mustasta verasta valmistettu lakki, jota kiertää ketunkarvareunus ja jonka otsaosa on koristeltu helmikirjailuin. Lakki on sisältä vuorattu jonkin eläimen turkiksella. Nykyisin kolttamiehet ovat alkaneet käyttää juhlapukunaan sinistä, vanhan mallin mukaista verkatakkia, ''määccak'', jossa pääntien ympärillä ja hihansuissa on helmikoristeet. Juhla-asussa housuina käytetään joko mustia, suoria housuja tai sisnahousuja. Jalkineet ovat vuodenajan mukaan joko nutukkaat, ''kååˊddeǩ'', tai vuotakengät, ''nueˊrjiǩ''. Miesten paulojen värit ovat valkoinen, punainen ja sininen. Paulojen mallit ovat paljon koristeellisempia kuin naisilla.<ref name="saamelaisensyklopedia" />

Versio 31. tammikuuta 2021 kello 20.05

Erkki Lumisalmi ja Veikko Feodoroff kolttamiehen puvussa.
Nuoria kolttanaisia päässään perinteinen naimattoman tytön päähine peeʹrvesǩ.

Kolttasaamelainen puku (koltansaameksi sääʹmpiiutâs) on kolttien käyttämä saamenpuku, joka eroaa merkittävästi muiden ei-itäsaamelaisten vaatetuksesta. Esimerkiksi naisten aviosääty näkyy päähineestä, ja miehet käyttävät niin sanottua korvalakkia, peʹlljkeäʹpper.[1][2] Koristelussa käytetään helmikirjontaa muiden saamelaisten nauha- ja verkakoristeiden sijaan.[3] Suomen puolella Saamenmaaa kolttasaamelaista pukua käytetään Inarin itäosissa, Sevetti­järven ja Nellimin alueilla.[4] Sitä käytetään myös Norjassa ja Venäjällä niissä paikoissa, joissa koltat elävät.

Naisen pukuun kuuluvat sarafaanityyppinen olkainhame kåhtt[5] sekä sen päällä pidettävä pusero kuurta[6] ja helmikirjailuin koristeltu vyö peʹsserpuäǥǥanj.[7] Aiemmin on asuun kuulunut myös esiliina faardiǩ, mutta se on jäänyt pois käytöstä Suomen puolella. Kuolan kolttasaamelaiset naiset esim. Luujärvellä käyttävät sitä yhä. Pukuun kuuluu myös aviosäädyn osoittava päähine. Olkainhameen materiaalina käytetään ohuehkoja, kauniisti laskeutuvia, tavallisimmin yksivärisiä kankaita. Hameessa on muutama leveä laskos etupuolella ja takana useita kapeita laskoksia. Hameosa ulottuu rinnan yläpuolelle, joten olkaimet ovat suhteellisen lyhyet. Hameen helma ulottuu juuri nilkkojen yläpuolelle tai puolipohkeeseen, ja siinä voi olla erillinen poimutettu helman alaosa, ja sitä kiertää yksi tai useampi pitsikoriste. Pusero on korkeakauluksinen, pitkähihainen ja vartaloa myötäilevä. Siinä on helmaosa, joka on takaa runsaasti poimutettu. Materiaalina käytetään silkkiä, ohutta puuvillaa tai satiinia. Se voi olla joko yksivärinen tai pienikukkainen. Helmivyön materiaalina on tavallisimmin punainen verka, joka on kirjailtu perinteisillä, suvuittain vaihtelevilla koristemalleilla.[3]

Aviovaimon punaisesta verasta valmistetussa päähineessä, šaamšiǩ, on korkea otsaosa, joka jatkuu ylös- ja eteenpäin kaartuvaan lippaan. Molemmat on koristeltu suvun kirjontamallin mukaisesti helmillä. Lakkiin kuuluu päälaen peittävä päällysosa, jossa on niskassa helmikoristeinen läppä. Otsaosan alareunassa helmikirjailujen välissä on muutaman sentin levyinen silkkinauha, joka päät solmitaan niskaan niskaläpän päälle. Leskivaimon lakissa, poʹvdneǩ[8], on vain otsaosa ja päälaen peittävä päällysosa. Lakissa on niukalti tai ei ollenkaan helmikirjailua. Sen materiaalina voi olla muukin kuin verka, myös väri voi olla muu kuin punainen. Tytön punaisesta verasta valmistetussa lakissa, peeʹrvesǩ[9], on vain otsaosa, mutta se on huomattavasti koristeellisempi kuin leskivaimon lakissa. Tytön lakki on päälaelta avoin. Siihen kuuluu myös helmikirjailujen väliin silkkinauha, joka solmitaan niskaan. Kaikkia naisten lakkeja pidetään peitettyinä päässä leuan alle solmittavalla silkkihuivilla, šolkkreeʹppiǩ.[10] Kylmällä ilmalla kesällä ulos mentäessä käytetään lisäksi villahuivia. Talvella naiset ovat käyttäneet peskiä, piâckk[11], sekä sarkaisia säärystimiä sukkien päällä. Päässään heillä on ollut talvilakki, triiviǩ.[12][3]

Naisen pukuun kuuluvat kirjaillut polvisukat, pedd, jotka ovat pitempivartisia kuin kolttamiesten sukkia.[1] Jalkineina käytetään talvella nutukkaita, kååˊddeǩ, ja kesällä vuotakenkiä, nueˊrjiǩ. Koltat ovat käyttäneet myös sellaisia pitkävartisia karvakenkiä, jie rr, joita muilla saamelaisilla ei ole ollut. Nykyisin niitä ei näe enää Suomen puolella, mutta ne ovat edelleen käytössä Lovozeron koltilla. Myös entisessä Suomen Petsamossa ne tunnettiin. Nutukkaiden kanssa käytetään usein pauloja, vuõddi. Naisten paulojen värit ovat punainen, keltainen ja vihreä. Naisten paulojen mallit ovat yksinkertaisempia kuin miesten.[3]

Miehen pukuun on aiemmin kuulunut takki, määccaǩ, harmaata tai mustaa verkaa, ja usein pelkästään tavallinen länsimainen puku, trååika. Talvella on pukeuduttu muiden saamelaisten tapaan peskiin, säpikkäisiin, nahkahousuihin ja luhkkaan. Vain päähine on ollut erilainen. Kolttamiehet käyttävät nk. korvalakkia, peˊlljkeäpper, joka on suorakaiteen muotoinen sinisestä tai mustasta verasta valmistettu lakki, jota kiertää ketunkarvareunus ja jonka otsaosa on koristeltu helmikirjailuin. Lakki on sisältä vuorattu jonkin eläimen turkiksella. Nykyisin kolttamiehet ovat alkaneet käyttää juhlapukunaan sinistä, vanhan mallin mukaista verkatakkia, määccak, jossa pääntien ympärillä ja hihansuissa on helmikoristeet. Juhla-asussa housuina käytetään joko mustia, suoria housuja tai sisnahousuja. Jalkineet ovat vuodenajan mukaan joko nutukkaat, kååˊddeǩ, tai vuotakengät, nueˊrjiǩ. Miesten paulojen värit ovat valkoinen, punainen ja sininen. Paulojen mallit ovat paljon koristeellisempia kuin naisilla.[3]

Kolttavanttuissa on tavallisesti valkoinen tai harmaa, kirjomaton kämmenosa. Ranneosa on kirjoneuletta. Jokaisella siidalla tai suvulla on omat kirjontamallinsa, joiden perusteella kutoja voidaan tunnistaa vielä nykyisinkin. Aina 1980-luvulle saakka lapaset ja sukat kudottiin värttinällä itse kehrätystä langasta, vain värilangat ostettiin.[3]

Lähteet

  1. ↑ a b Mettäpuro, Aune, Moshnikoff, Jouni & Moshnikoff, Satu: Saaʹmi ǩiõtt-tuâjjsääʹnnǩeʹrjj säämas da lääddas - Kolttien perinnekäsityösanakirja koltta - suomi, s. 74. (Saaʹmi sijddsååbbar čõõđtõs nââmar 2 - Kolttien kyläkokouksen julkaisu numero 2) Sevettijärvi: Saaʹmi sijddsååbbar - Kolttien kyläkokous, 2012. ISBN 978-952-93-0342-7
  2. ↑ peʹlljkeäʹpper Neahttadigisánit. Viitattu 31.1.2021. (koltansaameksi) ja (suomeksi)
  3. ↑ a b c d e f Saamelaiskulttuurin ensyklopedia: Kolttasaamelaisten saamenpuku saamelaisensyklopedia.fi. Viitattu 9.1.2021.
  4. ↑ Kolttasaamelainen puku Sámi Duodji Ry. Viitattu 10.11.2011.
  5. ↑ Mettäpuro, Aune, Moshnikoff, Jouni & Moshnikoff, Satu: Saaʹmi ǩiõtt-tuâjjsääʹnnǩeʹrjj säämas da lääddas - Kolttien perinnekäsityösanakirja koltta - suomi, s. 37. (Saaʹmi sijddsååbbar čõõđtõs nââmar 2 - Kolttien kyläkokouksen julkaisu numero 2) Sevettijärvi: Saaʹmi sijddsååbbar - Kolttien kyläkokous, 2012. ISBN 978-952-93-0342-7
  6. ↑ Mettäpuro, Aune, Moshnikoff, Jouni & Moshnikoff, Satu: Saaʹmi ǩiõtt-tuâjjsääʹnnǩeʹrjj säämas da lääddas - Kolttien perinnekäsityösanakirja koltta - suomi, s. 33. (Saaʹmi sijddsååbbar čõõđtõs nââmar 2 - Kolttien kyläkokouksen julkaisu numero 2) Sevettijärvi: Saaʹmi sijddsååbbar - Kolttien kyläkokous, 2012. ISBN 978-952-93-0342-7
  7. ↑ peʹsserpuäǥǥanj Neahttadigisánit. Viitattu 31.1.2021. (koltansaameksi) ja (suomeksi)
  8. ↑ Mettäpuro, Aune, Moshnikoff, Jouni & Moshnikoff, Satu: Saaʹmi ǩiõtt-tuâjjsääʹnnǩeʹrjj säämas da lääddas - Kolttien perinnekäsityösanakirja koltta - suomi, s. 85. (Saaʹmi sijddsååbbar čõõđtõs nââmar 2 - Kolttien kyläkokouksen julkaisu numero 2) Sevettijärvi: Saaʹmi sijddsååbbar - Kolttien kyläkokous, 2012. ISBN 978-952-93-0342-7
  9. ↑ Mettäpuro, Aune, Moshnikoff, Jouni & Moshnikoff, Satu: Saaʹmi ǩiõtt-tuâjjsääʹnnǩeʹrjj säämas da lääddas - Kolttien perinnekäsityösanakirja koltta - suomi, s. 74. (Saaʹmi sijddsååbbar čõõđtõs nââmar 2 - Kolttien kyläkokouksen julkaisu numero 2) Sevettijärvi: Saaʹmi sijddsååbbar - Kolttien kyläkokous, 2012. ISBN 978-952-93-0342-7
  10. ↑ šolkkreeʹppiǩ Neahttadigisánit. Viitattu 31.1.2021. (koltansaameksi) ja (suomeksi)
  11. ↑ Mettäpuro, Aune, Moshnikoff, Jouni & Moshnikoff, Satu: Saaʹmi ǩiõtt-tuâjjsääʹnnǩeʹrjj säämas da lääddas - Kolttien perinnekäsityösanakirja koltta - suomi, s. 82. (Saaʹmi sijddsååbbar čõõđtõs nââmar 2 - Kolttien kyläkokouksen julkaisu numero 2) Sevettijärvi: Saaʹmi sijddsååbbar - Kolttien kyläkokous, 2012. ISBN 978-952-93-0342-7
  12. ↑ triiviǩ Neahttadigisánit. Viitattu 31.1.2021. (koltansaameksi) ja (suomeksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kolttasaamelainen_puku&oldid=19537082”