Ero sivun ”Dyykkaus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
→Dyykattavia asioita: Muutin sisältöä nykypäivään sopivaksi. Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
lähteitä on |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Lähteetön|Puutteellisia osia vieläkin tekstissä.}} |
|||
[[Tiedosto:Man rummaging thought a skip.jpg|thumb|270px|Dyykkaaja tonkimassa jätelavaa]] |
[[Tiedosto:Man rummaging thought a skip.jpg|thumb|270px|Dyykkaaja tonkimassa jätelavaa]] |
||
'''Dyykkaus''' (joskus myös '''roskisdyykkaus''') on toimintaa, jossa kerätään erilaisia tarpeellisia asioita [[roska-astia|roska-astioista]]. Dyykkaaja voi etsiä roskiksista esimerkiksi [[lehti]]ä, [[ruoka]]a, [[vaatteet|vaatteita]], [[pullo]]ja tai muuta käyttökelpoista tavaraa. |
'''Dyykkaus''' (joskus myös '''roskisdyykkaus''') on toimintaa, jossa kerätään erilaisia tarpeellisia asioita [[roska-astia|roska-astioista]]. Dyykkaaja voi etsiä roskiksista esimerkiksi [[lehti]]ä, [[ruoka]]a, [[vaatteet|vaatteita]], [[pullo]]ja tai muuta käyttökelpoista tavaraa. |
||
Versio 23. syyskuuta 2020 kello 19.53
Dyykkaus (joskus myös roskisdyykkaus) on toimintaa, jossa kerätään erilaisia tarpeellisia asioita roska-astioista. Dyykkaaja voi etsiä roskiksista esimerkiksi lehtiä, ruokaa, vaatteita, pulloja tai muuta käyttökelpoista tavaraa.
Sana dyykata tulee ruotsin kielen sukeltamista tarkoittavasta sanasta dyka.[1]
Dyykattavia asioita
Vanhoja lehtiä kerätään lehtienkeräyspisteistä. Samalla kun ihmiset vievät vanhat lehtensä keräykseen, he saattavat napata mukaansa päällimmäisiä heitä kiinnostavia lehtiä.[2]
Ruokaa dyykataan ruokakauppojen tai ravintoloiden roska-astioista. Kaupat heittävät ruoan roskiin yleensä poistamatta sitä pakkauksesta. Koska ne eivät saa myydä ruokaa parasta ennen -päivän jälkeen, pois heitetty ruoka on yleensä syötävissä tai jopa tuoretta. Parasta ennen -merkintöjä saatetaan jopa manipuloida myynnin edistämiseksi.[3] Roskiin heittämisen syynä voi olla myös pakkauksen rikkinäisyys tai virheellisyys, säilytystilan puute, tai haluttomuus myydä sesonkituotteita väärään aikaan (esimerkiksi joulukinkkuja joulun jälkeen). Useat kaupat saavat uuden erän vihanneksia kerran viikossa ja heittävät vanhat pois, vaikka ne olisivat vielä tuoreita.
Jotkut kaupat eivät pidä siitä, että heidän roskakorejaan tongitaan ja ovat siksi laittaneet jäteastiat lukkojen tai aidan taakse. Jotkut kaupoista suhtautuvat asiaan kuitenkin välinpitämättömästi eivätkä lukitse jäteastioita.[4] Monet kauppaketjut ovat ottaneet käyttöön puristinsäiliöt, jotka tiivistävät roskat niin, ettei niihin pääse käsiksi.
Vaatteita ja tavaroita löytää erityisesti kirpputorien ja vanhojen tavaroiden myymälöiden roskakoreista. Siellä voi olla ehjiä tavaroita, joita entinen omistaja ei tarvitse. Monesti käyttökelpoisia, toimivia ja jopa hyväkuntoisia ja rahanarvoisia tavaroita (kuten huonekaluja ja elektroniikkaa) löytää myös tavallisten asuintalojen roskakatosten alta. Syynä tähän on usein se, että uuteen asuntoon muuttavat asukkaat katsovat vanhojen tavaroidensa myymisestä tai mukana raahaamisesta olevan liikaa vaivaa, joten ne päätyvät roskikseen.
Pullojen keräämistä roskakoreista ja lasinkeräyspisteistä harrastetaan yleisesti. Erityisesti vilkkaissa paikoissa näkyy välillä roska-astioihin kurkkijoita, jotka etsivät palautuspulloja, joista saa rahaa.[5] Pullojen noukkimiseen jotkut käyttävät työkalua jota nimitetään roskapihdeiksi, se on kehitetty alun perin roskien poimimiseen.[6] Siinä on varsi, jonka päässä on pinsettiotetta käyttävä haarukka jolla pulloon tartutaan ja nostetaan se pois lasinkeräysastiasta, myös omatekoisia virityksiä putkesta jonka sisään on pujotettu naru jonka päässä on lenkki käytetään.
Tietokoneita ja muuta elektroniikkaa voi myös löytää roskiksesta. Ihmiset toimittavat yleensä vanhat tietokoneensa jäteasemille ja elektroniikkaliikkeisiin. Tietokoneita dyykataan niiden korkean hinnan takia myyntiin. Myös tietokoneharrastajat dyykkaavat tietokoneita omiin projekteihinsa, jopa käyttökoneiksi tai servereiksi. Kierrätyskeskuksiin viedyt laitteet muuttuvat kierrätysliikkeen omaisuudeksi, eikä niitä saa laillisesti dyykata.
Laillisuus
Tavaran kaivaminen roska-astiasta ja sen ottaminen omaan käyttöön ei ole varkaus, kun taas esimerkiksi tavaran ottaminen keräyslaatikosta puolestaan on rikos. Toisinaan dyykkaus voidaan mieltää varastamiseksi, koska kaupat pitävät roskiksien sisältöä omaisuutenaan ja koska liikkeet saattavat menettää myös asiakkaita dyykkaamisen seurauksena.[7] Jos roskasäiliöt kuuluvat jätehuoltoyhtiölle ovat jätteet kuitenkin sen omaisuutta, ei kaupan. Jätehuoltoyhtiöt ovatkin joskus vedonneet kannanotoissaan jätteen omistusoikeuteen ja tulojen menetykseen.
Laitonta on myös rikkoa kaupan omaisuutta, kuten lukkoja, roska-astioita tai portteja tai tehdä niistä helpommin avattavia.[4] Laillista ei ole myöskään sotkea jäteastian ympäristöä.
Freeganismi
- Pääartikkeli: Freeganismi
Roskisdyykkaus liittyy läheisesti myös freeganismiksi kutsuttuun elämäntapaan, jossa pyritään toisten hukkaan heittämien tarvikkeiden käytöllä minimoimaan omaa osuutta ympäristön kuormittamisesta.[8][9] Freeganismi on sanana muunnelma veganismi-käsitteestä, ja monet freeganit kieltäytyvätkin esimerkiksi syömästä eläinperäistä ruokaa, jos se on ostettua eikä esimerkiksi dyykattua. Perusteluna on se, että ostaminen tukee eettisesti arveluttavia aloja toisin kuin jätteen kierrätys.[10]
Katso myös
Lähteet
- ↑ Haku sanalle dyka Sanakirja.org. 2018. Viitattu 18.01.2018.
- ↑ Laakso, Antti & Kauvo, Matti: Toiset dyykkaavat ruokaa, toiset aikakauslehtiä Yle - Uutiset. 22.3.2014. Viitattu 18.01.2018.
- ↑ http://yle.fi/uutiset/saksalaisvaite_elintarvikkeiden_parasta_ennen_-paivamaaria_manipuloidaan_myynnin_edistamiseksi/7591909
- ↑ a b Raunio, Silja: Dyykkaamisesta kaupoille vain vähän ongelmia – "Ruokaa etsivät tietävät mitä tekevät" Yle - Uutiset. 16.7.2014. Viitattu 18.01.2018.
- ↑ Soininvaara, Osmo: Päästettäisiinkö pullonkerääjät töihin? Soininvaara.fi. 12.2.2009. Viitattu 18.01.2018.
- ↑ Ryhdy puistokummiksi - Hyva kasvaa – lupa tehdä hyvää Lasipalatsin mediakeskus - Helsingin kaupunki. 2017. Viitattu 18.01.2018.
- ↑ Demari-lehti: Dyykkaus ei ole rikos arkistokopio Internet archiven palvelimella.
- ↑ Finto: freeganismi Finto - YSA - Yleinen suomalainen asiasanasto. 23.5.2016. Viitattu 18.01.2018.
- ↑ Kallio, Liisa: ”Haluan dyykata, vaikka pystyn ostamaan ruokaa kaupastakin” – Niina Luomala, 25, etsii ruokaa kauppojen roskiksista Yle. 7.11.2017. Viitattu 18.01.2018.
- ↑ Tonkija, Onni: Fregaanit nostivat hävikkiruoan kaikkien huulille Onnen tongintaa. 30.9.2017. Viitattu 18.01.2018.
Kirjallisuutta
- Siltala-Huovinen, Tarja: Roskisdyykkarin käsikirja (Like Kustannus)
- Hoffman, John: Art and Science of Dumpster Diving