Ero sivun ”Enka” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Thi (keskustelu | muokkaukset) p fix |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Enka''' ({{k-ja|演歌}}) on [[japani]]lainen [[populaarimusiikki|populaarimusiikin]] tyylilaji. Se sai alkunsa 1900-luvun alkupuolella. Enka-kappaleet ovat [[balladi|balladeja]], jotka kertovat tyypillisesti rakkaudesta, menetyksestä ja kaipuusta melodramaattisella tavalla. Ne ovat tarkoituksellisesti ajattomia ja vanhanaikaisen kuuloisia. Enkassa yhdistyvät länsimaiset soittimet ja japanilaiset teemat, laulutekniikka, sävelasteikko ja rytmi.<ref>Yano 2003, s. 3.</ref> |
|||
'''Enka''' ([[Japanin kieli|japaniksi]] 演歌 – alun perin lyhennys yhdyssanasta ''enzetsu-ka'', 演説歌, puhe-esitys–laulu) alkoi [[Meiji-kausi|Meiji-kauden]] [[Japani]]ssa. Se oli alun perin poliittisen kapinan muoto - puhetta sovitettuna musiikkiin viestin leviämisen avittamiseksi – mutta muutti pian muotoaan. Nykyään sanaa ''enka'' käytetään kahdella tavalla. Ensimmäinen kuvaa perinteistä japanilaista musiikkia Meiji- (1868–1912) ja [[Taisho-kausi]]lta (1912–1926). Toinen, 1960-luvulta eteenpäin yleistynyt termin yleisempi käyttö on japanilainen, melodramaattinen iskelmä. Japanilainen sananlasku sanoo ''enka wa sake to namida to onna to otoko'' - enka on [[sake]]a, kyyneliä, naisia ja miehiä. |
|||
Enkalle ei ole selkeää määritelmää: sitä voidaan pitää esimerkiksi ”[1900-luvulla laajalti suositun populaarimusiikin eli] ''[[kayōkyoku]]n'' kappaleina, joissa on japanilaisia musiikillisia ja henkisiä piirteitä.” Enkan merkitys onkin vaihdellut eri aikoina, ja sana voidaan kirjoittaa eri kirjoitusmerkein. Yleinen kirjoitustapa merkitsee ’esittävää laulua’ tai ’puhelaulua’ ja on peräisin [[Meiji-kausi|Meiji-kauden]] termistä ''enzetsu no uta'' (演説の歌), joka tarkoitti alun perin 1880-luvulla kaduilla laulettuja hallinnon vastaisia protestilauluja. Musiikkiteollisuudessa enka määritellään laulajan mukaan.<ref>Yano 2003, s. 29–30.</ref> |
|||
Viime vuosikymmeninä Enkan suosio on huvennut [[j-pop]]in tullessa suositummaksi. Japanissa on kuitenkin yhä suuria määriä ihmisiä, jotka kuuntelevat Enkaa. Suosio nuorten keskuudessa on lisääntynyt viime aikoina erityisesti laulaja [[Kiyoshi Hikawa]]n ansiosta. Enka-laulajat, etenkin naiset, esiintyvät yleensä [[kimono]]ssa. |
|||
Enkan kuuntelijat ovat pääosin iäkkäämpiä japanilaisia, mutta sitä soitetaan Japanissa yleisesti. Sillä on maine erityisen japanilaisena musiikkina, joka ilmaisee ”japanilaisten sielua” (''nihonjin no kokoro'').<ref>Yano 2003, s. 7.</ref> |
|||
== Kuuluisia enka-laulajia == |
|||
* [[Aki Yashiro]] |
|||
== Lähteet == |
|||
* [[Ayako Fuji]] |
|||
*{{Kirjaviite|Tekijä=Yano, Christine R.|Nimeke=Tears of Longing: Nostalgia and the Nation in Japanese Popular Song|Julkaisija=Harvard Univ Asia Center|Vuosi=2003|Isbn=9780674012769|www=https://books.google.fi/books?id=SnGY9XQj0ocC&printsec=frontcover}} |
|||
* [[Akiko Wada]] |
|||
* [[Chiyoko Shimakura]] |
|||
=== Viitteet === |
|||
* [[Fuyumi Sakamoto]] |
|||
{{Viitteet}} |
|||
* [[Harumi Miyako]] |
|||
* [[Hibari Misora]] |
|||
== Aiheesta muualla == |
|||
* [[Joji Yamamoto]] |
|||
{{Commonscat-rivi|Enka}} |
|||
* [[Kaori Kōzai]] |
|||
* [[Kaye Eunsook]] |
|||
* [[Ken Matsudaira]] |
|||
* [[Kiyoko Suizenji]] |
|||
* [[Kiyoshi Hikawa]] |
|||
* [[Minami Haruo]] |
|||
* [[Mitsuko Nakamura]] |
|||
* [[Miyako Ōtsuki]] |
|||
* [[Miyuki Kawanaka]] |
|||
* [[Murata Hideo]] |
|||
* [[Natsuko Godai]] |
|||
* [[Nobue Matsubara]] |
|||
* [[Saburo Kitajima]] |
|||
* [[Sayuri Ishikawa]] |
|||
* [[Takahashi Hosokawa]] |
|||
* [[Tendo Yoshimi]] |
|||
* [[Toshimi Tagawa]] |
|||
* [[Yoko Nagayama]] |
|||
[[Luokka:Japanin musiikki]] |
[[Luokka:Japanin musiikki]] |
||
Nykyinen versio 17. heinäkuuta 2018 kello 13.23
Enka (jap. 演歌) on japanilainen populaarimusiikin tyylilaji. Se sai alkunsa 1900-luvun alkupuolella. Enka-kappaleet ovat balladeja, jotka kertovat tyypillisesti rakkaudesta, menetyksestä ja kaipuusta melodramaattisella tavalla. Ne ovat tarkoituksellisesti ajattomia ja vanhanaikaisen kuuloisia. Enkassa yhdistyvät länsimaiset soittimet ja japanilaiset teemat, laulutekniikka, sävelasteikko ja rytmi.[1]
Enkalle ei ole selkeää määritelmää: sitä voidaan pitää esimerkiksi ”[1900-luvulla laajalti suositun populaarimusiikin eli] kayōkyokun kappaleina, joissa on japanilaisia musiikillisia ja henkisiä piirteitä.” Enkan merkitys onkin vaihdellut eri aikoina, ja sana voidaan kirjoittaa eri kirjoitusmerkein. Yleinen kirjoitustapa merkitsee ’esittävää laulua’ tai ’puhelaulua’ ja on peräisin Meiji-kauden termistä enzetsu no uta (演説の歌), joka tarkoitti alun perin 1880-luvulla kaduilla laulettuja hallinnon vastaisia protestilauluja. Musiikkiteollisuudessa enka määritellään laulajan mukaan.[2]
Enkan kuuntelijat ovat pääosin iäkkäämpiä japanilaisia, mutta sitä soitetaan Japanissa yleisesti. Sillä on maine erityisen japanilaisena musiikkina, joka ilmaisee ”japanilaisten sielua” (nihonjin no kokoro).[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Yano, Christine R.: Tears of Longing: Nostalgia and the Nation in Japanese Popular Song. Harvard Univ Asia Center, 2003. ISBN 9780674012769. Teoksen verkkoversio.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Enka Wikimedia Commonsissa
