Ero sivun ”Tieliikenne” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Pelastettu 6 lähde(ttä) ja merkitty 0 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.9.5 |
→Tieliikenne Suomessa: päivitetty v.2014-2023 tiedoin |
||
| Rivi 27: | Rivi 27: | ||
== Tieliikenne Suomessa == |
== Tieliikenne Suomessa == |
||
=== Liikennemäärät === |
=== Liikennemäärät === |
||
[[Tiedosto:Tieliikennesuorite henkea kohti Suomessa 1980-2013.svg|pienoiskuva| |
[[Tiedosto:Tieliikennesuorite henkea kohti Suomessa 1980-2013.svg|pienoiskuva|600x600px|Keskimääräisen suomalaisen vuodessa ajama autokilometrimäärä vuosina 1980-2023.]] |
||
| ⚫ | Väkilukuun suhteutettuna ajetut ajoneuvokilometrit kasvoivat pitkään varsin tasaisesti keskimäärin 2 % vuodessa 2000-luvun puoliväliin asti. Sen jälkeen keskimääräinen vuosittainen kilometrimäärä henkeä kohden tasaantui noin kymmeneen tuhanteen kilometriin vuodessa, kunnes se 2010-luvun puolivälissä kääntyi laskuun.<ref name="tietilasto2012" /> [[Kehä I]]:n osa [[Pakilantie]]ltä [[Valtatie 3|Hämeenlinnanväylä]]lle on Suomen vilkasliikenteisin [[yleinen tie|tie]], sen liikennemäärä on keskimäärin 90 000 ajoneuvoa vuorokaudessa (2015).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/moottoritie_on_liian_kuuma__kaupungin_paakatu_on_nelostie/7741945 | Nimeke = Moottoritie on liian kuuma – kaupungin pääkatu on nelostie | Tekijä = Sipola, Timo | Ajankohta = 16.7.2015 | Julkaisija = Yle| Viitattu = 30.7.2015 }}</ref><ref>http://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/liikenne/2012-12-12/T%C3%A4m%C3%A4-on-Suomen-vilkkain-maantie-3311970.html</ref><ref name="lmkartta12">[http://portal.liikennevirasto.fi/portal/page/portal/f/aineistopalvelut/tilastot/tietilastot/liikennemaarakartat/liikennem%E4%E4r%E4kartta_2012.pdf Liikennemääräkartta 2012] {{Wayback|1=http://portal.liikennevirasto.fi/portal/page/portal/f/aineistopalvelut/tilastot/tietilastot/liikennemaarakartat/liikennem%E4%E4r%E4kartta_2012.pdf |päiväys=20150910030551 }}, Liikennevirasto, 2013. Viitattu 6.6.2014.</ref> |
||
Seuraavassa taulukossa on esitetty yhteenveto maanteiden liikennemääristä vuonna 2023.<ref name="tietilasto2012">{{Verkkoviite|Osoite=https://stat.fi/tilasto/tiet|Nimeke=Suomen virallinen tilasto (SVT): Tietilasto|Tekijä=Lahtinen, Sami (toim.)|Ajankohta=18.4.2024|Julkaisija=Tilastokeskus|arkisto=https://archive.is/5H32i|arkistoitu=27.9.2024|Luettu=27. syyskuuta 2024}}</ref> |
|||
| ⚫ | Väkilukuun suhteutettuna ajetut ajoneuvokilometrit kasvoivat pitkään varsin tasaisesti keskimäärin 2 % |
||
Seuraavassa taulukossa on esitetty yhteenveto maanteiden liikennemääristä vuonna 2012.<ref name="tietilasto2012">{{Verkkoviite|Osoite=http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/lti_2013-06_tietilasto_2012_web.pdf|Tekijä=Pitkänen, Markku (toim.)|Julkaisija=Liikennevirasto|Nimeke=Tietilasto 2012|Ajankohta=Kesäkuu 2013|Luettu=6. kesäkuuta 2014|arkisto=https://web.archive.org/web/20140419193343/http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/lti_2013-06_tietilasto_2012_web.pdf|arkistoitu=19.4.2014}}</ref> |
|||
{| class="prettytable" cellpadding="4" style="text-align: right" |
{| class="prettytable" cellpadding="4" style="text-align: right" |
||
! style="text-align: left"| Tieluokka !! style="text-align: right"| Keskimääräinen liikenne (autoa vuorokaudessa) !! style="text-align: right"| Liikennesuorite (miljoonaa autokilometriä) |
! style="text-align: left"| Tieluokka !! style="text-align: right"| Keskimääräinen liikenne (autoa vuorokaudessa) !! style="text-align: right"| Liikennesuorite (miljoonaa autokilometriä) |
||
|- |
|- |
||
| style="text-align: left"| [[Valtatiet Suomessa|Valtatiet]] || |
| style="text-align: left"| [[Valtatiet Suomessa|Valtatiet]] || 6 056 || 19 042 |
||
|- |
|- |
||
| style="text-align: left"| [[Kantatie]]t || 2 |
| style="text-align: left"| [[Kantatie]]t || 2 816 || 4 988 |
||
|- |
|- |
||
| style="text-align: left"| [[Seututie]]t || 1 |
| style="text-align: left"| [[Seututie]]t || 1 352 || 6 640 |
||
|- |
|- |
||
| style="text-align: left"| [[Yhdystie]]t || |
| style="text-align: left"| [[Yhdystie]]t || 304 || 5 649 |
||
|- |
|- |
||
! style="text-align: left"| Yhteensä || style="text-align: right" | 1 |
! style="text-align: left"| Yhteensä || style="text-align: right" | 1 279 || style="text-align: right" | 36 319 |
||
|- |
|- |
||
|+ Yhteenveto Suomen maanteiden liikennemääristä [[ |
|+ Yhteenveto Suomen maanteiden liikennemääristä [[2023]] |
||
|} |
|} |
||
Versio 27. syyskuuta 2024 kello 21.51
Tieliikenne on henkilöiden ja tavaroiden kuljettamista teitse. Se on eräs vanhimpia liikenteen muotoja ja lyhyillä etäisyyksillä myös kustannustehokkain. Pidemmillä matkoilla puolestaan rautatie- ja vesiliikenne nousevat kannattavammiksi. Tieliikenteessä käytettäviä kulkuvälineitä kutsutaan ajoneuvoiksi.
Tieliikenteen historiaa
Ensimmäiset tiet olivat kapeita polkuja, joilla kuljettiin kävellen tai ratsain. Pyörän keksiminen mahdollisti eläinvetoisten kärryjen ja vaunujen kehittämisen, mikä puolestaan vaati teiltä lisää leveyttä ja kantavuutta. Rooman valtakunnan noin 80 000 kilometrin mittainen tieverkko oli aikanaan hyvin kehittynyt ja mahdollisti nopean liikkumisen valtakunnassa. Vuosisatoihin tieliikenteessä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia, kunnes 1800-luvulla alettiin tehdä kokeiluja höyrykäyttöisillä ajoneuvoilla. Höyrykoneesta oli kuitenkin enemmän hyötyä rautatieliikenteessä, joka olikin tieliikennettä kilpailukykyisempi ennen polttomoottorin ja auton keksimistä vuosisadan lopulla. Nykyisenkaltainen tienrakennus alkoi 1800-luvulla, ja asfalttipäällysteiset tiet alkoivat yleistyä 1900-luvulla[1].
Auton yleistyminen mullisti tieliikenteen luonteen täysin 1900-luvun alusta alkaen. Liikennemäärät kasvoivat merkittävästi ja tieverkkoja ryhdyttiin uudistamaan voimakkaasti. Ensimmäiset moottoritiet rakennettiin jo 1910-luvulla Yhdysvalloissa ja pian tämän jälkeen Saksassa. Autojen määrän lisääntyessä osa liikenteestä alkoi siirtyä raiteilta takaisin maanteille. Samalla hevosten käyttö liikenteessä väheni. Toisen maailmansodan jälkeen monissa länsimaisissa yhteiskunnissa tapahtui vaurauden kasvun myötä niin sanottu autoistuminen, josta seurasi kaupunkirakenteen hajoaminen. 2000-luvulle tultaessa liikennemäärät ovat lisääntyneet erityisesti kehittyvissä maissa.
Liikennesäännöt
- Pääartikkeli: Liikennesääntö
Liikennesäännöt määrittävät tiellä liikkumisen velvoitteet ja rajoitukset. Ne pohjautuvat yleensä kunkin valtion tieliikennelakiin.
Nopeusrajoitus
- Pääartikkeli: Nopeusrajoitus
Nopeusrajoitus säätää suurimman sallitun nopeuden, jota tiellä on sallittua liikkua. Yleensä nopeusrajoitus on ilmoitettu kilometreinä tai esimerkiksi maileina tunnissa. Nopeusrajoitukset vaihtelevat tien laadun ja tyypin mukaan; korkeimmat nopeusrajoitukset ovat tavallisesti moottoriteillä. Joillakin teillä voi olla myös vähimmäisnopeus tai ei nopeusrajoitusta lainkaan, kuten osalla Saksan moottoritieverkkoa.
Oikean- ja vasemmanpuoleinen liikenne
- Pääartikkeli: Oikean- ja vasemmanpuoleinen liikenne
Maailmassa on 140 maata, joissa on oikeanpuoleinen liikenne ja 54, joissa on vasemmanpuoleinen liikenne. Vasemmanpuoleinen liikenne on Euroopassa voimassa ainoastaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Irlannissa, Maltalla ja Kyproksella. Aikaisemmin on vasemmanpuoleinen liikenne ollut useissa muissakin maissa, kuten Ruotsissa, Islannissa sekä Itävalta-Unkarissa. Muissa maanosissa vasemmanpuoleinen liikenne on voimassa lähinnä useimmissa Brittiläiseen kansainyhteisöön kuuluvissa maissa, kuten Intiassa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja monissa Itä-Afrikan maissa, sitä vastoin ei enää Kanadassa. Aasian maista myös Japanissa ja Thaimaassa on vasemmanpuoleinen liikenne. Kuitenkin esimerkiksi Kiinan kansantasavallan laajalla itsehallintoalueella Hongkongissa on edelleen vasemmanpuoleinen liikenne, kun taas muualla Kiinassa on oikeanpuoleinen liikenne.
Maksullisuus
- Pääartikkeli: Maksullinen tie
Tienpitäjä voi halutessaan periä tiellä kulkevasta liikenteestä tienkäyttömaksua, jolla on tarkoitus kattaa tien ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia. Ruuhkaisilla kaupunkialueilla voidaan myös periä vuorokaudenaikaan perustuvia vyöhykepohjaisia ruuhkamaksuja, joiden tarkoitus on lähinnä rajoittaa liikennettä ruuhkaisimpina aikoina.
Tieliikenne Suomessa
Liikennemäärät
Väkilukuun suhteutettuna ajetut ajoneuvokilometrit kasvoivat pitkään varsin tasaisesti keskimäärin 2 % vuodessa 2000-luvun puoliväliin asti. Sen jälkeen keskimääräinen vuosittainen kilometrimäärä henkeä kohden tasaantui noin kymmeneen tuhanteen kilometriin vuodessa, kunnes se 2010-luvun puolivälissä kääntyi laskuun.[2] Kehä I:n osa Pakilantieltä Hämeenlinnanväylälle on Suomen vilkasliikenteisin tie, sen liikennemäärä on keskimäärin 90 000 ajoneuvoa vuorokaudessa (2015).[3][4][5]
Seuraavassa taulukossa on esitetty yhteenveto maanteiden liikennemääristä vuonna 2023.[2]
| Tieluokka | Keskimääräinen liikenne (autoa vuorokaudessa) | Liikennesuorite (miljoonaa autokilometriä) |
|---|---|---|
| Valtatiet | 6 056 | 19 042 |
| Kantatiet | 2 816 | 4 988 |
| Seututiet | 1 352 | 6 640 |
| Yhdystiet | 304 | 5 649 |
| Yhteensä | 1 279 | 36 319 |
Yleistä liikennesäännöistä
Jotta liikenne tiellä sujuisi turvallisesti ja sujuvasti, on tiellä liikuttaessa on noudatettava liikennesääntöjä. Suomessa liikennesäännöistä määrätään lähinnä tieliikennelaissa[6] ja -asetuksessa[7] sekä näiden nojalla annetuissa määräyksissä. Tiellä liikennesäännöistä tiedotetaan liikennevaloin, liikennemerkein, ajoratamerkinnöin ja erityistapauksissa myös liikenteenohjaajan merkein.
Suomessa on käytössä oikeanpuoleinen liikenne. Risteyksissä on väistettävä oikealta tulevaa tienkäyttäjää ja raitiovaunua, ellei liikennevaloin tai -merkein ole muuta määrätty. Suojatiellä olevalle tai sille aikovalle jalankulkijalle on annettava esteetön kulku. Kaikkien matkustajien täytyy käyttää henkilöautoissa turvavöitä. Jokaisessa moottoriajoneuvoissa on käytettävä ajovaloja pimeällä tai huomiovaloja valoisan aikaan. Rattijuopumuksen raja on 0,5 promillea alkoholia veressä tai 0,22 milligrammaa litrassa uloshengitysilmaa[8].
Talvirenkaita on käytettävä on joulukuun alusta helmikuun loppuun henkilö- ja pakettiautoissa ja kokonaismassaltaan enintään 3,5 tonnin erikoisautoissa sekä kokonaismassaltaan yli 0,75 tonnin ja enintään 3,5 tonnin perävaunuissa. Nastarenkaita saa käyttää 1.11. alkaen ja ne on vaihdettava pois 31.3. tai viimeistään toista pääsiäispäivää seuraavana maanantaina, riippuen kumpi päivämäärä on myöhempi. Muulloinkin nastarenkaita saa käyttää sään tai kelin niin vaatiessa.[9] Nastattomia talvirenkaita saa käyttää ympäri vuoden.
Nopeusrajoitukset Suomessa
Manner-Suomessa yleinen nopeusrajoitus on taajama-alueella 50 kilometriä ja taajama-alueen ulkopuolella 80 kilometriä tunnissa[10]. Yleiset nopeusrajoitukset ovat voimassa, jos liikennemerkein ei ole muuta määrätty. Suurin mahdollinen nopeusrajoitus on moottoriteillä 120 ja muilla teillä 100 kilometriä tunnissa. Valta- ja kantateillä yleisimmät nopeusrajoitukset ovat 100 ja 80 kilometriä tunnissa, joskin lyhyillä osuuksilla voi olla tätä alempia nopeusrajoituksia. Seutu- ja yhdysteiden yleisin nopeusrajoitus on 80 kilometriä tunnissa. Kaduilla nopeusrajoitus on yleisimmin 60 kilometriä tunnissa tai alempi. Moottoriteistä hieman alle kahdella kolmasosalla nopeusrajoitus on 120 kilometriä tunnissa. Muilla moottoriteillä rajoitus on yleensä 100 kilometriä tunnissa, joskus myös tätä alempi. Moottoriliikenneteiden yleisin nopeusrajoitus on 100 kilometriä tunnissa.lähde?
Talviajan alennetut nopeusrajoitukset ovat käytössä yleensä loka–maaliskuussa. Tällöin moottoriteiden nopeusrajoitus on enintään 100 kilometriä tunnissa. Lisäksi noin 10 000 tiekilometrillä nopeusrajoitus lasketaan 100:sta 80 kilometriin tunnissa. Tieosuudet, joilla talviajan nopeusrajoitukset ovat voimassa, sekä nopeusrajoitusten voimassaoloajat vaihtelevat jonkin verran vuosittain.[11]
Katso myös
Lähteet
- Heiniö, Heikki (toim.): Tietilasto 2006, Pikatilasto 27.2.2007. Tiehallinto. Arkistoitu 19.6.2008. Viitattu 9.4.2007.
- Tietilasto 2005 (Tilastoja 1/2006) 2006. Tiehallinto. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 9.4.2007.
- Grönroos, Matti: Suomen valta- ja kantatiet. Kyläteistä valtaväyliin (Tietoa Suomen tieverkosta ja sen historiasta) mattigronroos.fi. 2007. Viitattu 3.7.2007.
Säädökset
- Tieliikennelaki 3.4.1981/267 (Arkistoitu – Internet Archive)
- Tieliikenneasetus 5.3.1982/182 (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
- ↑ Ahokas, Jaakko et al. (toim.): Spectrum tietokeskus. 16-osainen tietosanakirja. 12. osa Tal–Uzb, s. 176–179. WSOY, 1980. ISBN 951-0-07251-6
- ↑ a b Lahtinen, Sami (toim.): Suomen virallinen tilasto (SVT): Tietilasto 18.4.2024. Tilastokeskus. Arkistoitu 27.9.2024. Viitattu 27. syyskuuta 2024.
- ↑ Sipola, Timo: Moottoritie on liian kuuma – kaupungin pääkatu on nelostie 16.7.2015. Yle. Viitattu 30.7.2015.
- ↑ http://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/liikenne/2012-12-12/T%C3%A4m%C3%A4-on-Suomen-vilkkain-maantie-3311970.html
- ↑ Liikennemääräkartta 2012 (Arkistoitu – Internet Archive), Liikennevirasto, 2013. Viitattu 6.6.2014.
- ↑ Tieliikennelaki 3.4.1981/267 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Tieliikenneasetus 5.3.1982/182 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Rikoslaki 19.12.1889/39 23 luku 3 § (20.12.2002/1198) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19921257 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Liikenneministeriön päätös yleisistä nopeusrajoituksista 25.3.1988/263
- ↑ Nopeusrajoitukset pysyvät ennallaan 21. syyskuuta 2006. Liikenne- ja viestintäministeriö. Arkistoitu 28.9.2007. Viitattu 9. huhtikuuta 2007.
Aiheesta muualla
- Tiehallinto (Arkistoitu – Internet Archive)
- Suomen Tieyhdistys ry
- Autoilijan tiekartta 2005 (Arkistoitu – Internet Archive)
- Tienumerokartta (Arkistoitu – Internet Archive)
- Liikennemääräkarttoja[vanhentunut linkki]
- Road Transportation – A History and How We Use it Today (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)