Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto)

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Kielenhuolto

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

Tervetuloa kahvihuoneeseen Kielenhuolto!

Kaikki kielenhuoltoon (oikeinkirjoitus, merkitsemiskäytännöt, kirjoitusasu) liittyvä keskustelu. Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 21 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Miten taipuu yhtyeen nimi SIG?

Miten suomalaisen SIG-yhtyeen nimeä tulisi taivuttaa ja kirjoittaa? Siitä esiintyy nyt eri artikkeleissa ja niiden nimissäkin ainakin kolmea eri muotoa, joista tässä esimerkit: Syke (SIG:n albumi), Rakkauden sävel (Sigin kappale) ja Vuosisadan rakkaustarina (SIGin albumi) (viimeisin minun äsken tekemäni siirron seurauksena). Luokat ovat nimillä Luokka:SIG:n albumit ja Luokka:SIG:n kappaleet. En ole itse yhtyeen fani, joten en tiedä, lausutaanko nimi "sig" vai "äs-ii-gee"? Käsittääkseni kaksoispisteen käyttö olisi perusteltua vain jälkimmäisessä tapauksessa. --Risukarhi (keskustelu) 6. toukokuuta 2024 kello 18.46 (EEST)

En muista ikinä kuulleeni puhuttavan äs-ii-geestä vaikka heidän kotiseudullaan olenkin iät ja ajat pyörinyt. Isot vs. pienet kirjaimet on taas asia, josta voi saada kielenhuoltopataljoonan tai vähintään sen sissipartion kimppuunsa, joten siihen puoleen en ota kantaa. --Lax (keskustelu) 6. toukokuuta 2024 kello 18.50 (EEST)

Minäkään en muista koskaan kuulleeni lausuntaa "äs-ii-gee", mutta kyllä kaikkia noita muotoja käytetään hyvissä lähteissä. Hyväksyisin ne kaikki. Yhtyeen kotisivulla käytetään muotoja "S.I.G" ja "S.I.G.", mutta nämä muodot ovat muuten kyllä vähässä käytössä. -Uusimies (keskustelu) 6. toukokuuta 2024 kello 22.36 (EEST)

Artikkelien ja luokkien nimissä olisi kuitenkin parempi käyttää yhdenmukaisesti yhtä ja samaa taivutusta. Jos nimi lausutaan "sig" eikä "äs-ii-gee", silloin "SIG:n" on virheellinen taivutus. Jos nimi kirjoitetaan pisteiden kanssa S.I.G., silloin "S.I.G:n" olisi oikea taivutus (kaksoispiste tarvitaan, jos nimi päättyy muuhun merkkiin kuin kirjaimeen), mutta tuota pisteellistä muotoa ei ole Wikipediassa käytetty tästä bändistä muutenkaan. Tässä vielä kaikkien iloksi aiheeseen liittyvät Kielitoimiston ohjeet, kun en niitä edellä linkittänyt: [1], [2]. --Risukarhi (keskustelu) 7. toukokuuta 2024 kello 17.44 (EEST)

Kaikki puhui aina Sigistä. -- Htm (keskustelu) 6. toukokuuta 2024 kello 22.53 (EEST)

Näin myös yhtye itse haastatteluissaan. Asiatekstissä tosiaan Sig olisi se kielenmukainen ja järkevä ratkaisu. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 7. toukokuuta 2024 kello 18.07 (EEST)

Helpoin on välttää taivuttaminen kun käyttää "SIG-yhtye" vetsiota. Mutta näkyy se mediassa.kirjoitettavan myös "SIGin" versiona. Elastul (keskustelu) 8. toukokuuta 2024 kello 09.58 (EEST)

Vielä helpommaksi homma menee, kun välttää tarpeetonta suuraakkosin kirjoittamista. Moni yhtye ja artisti historian saatossa on pyrkinyt kirjailemaan nimensä mahdollisimman huomiota herättäväksi. Tällaiset typografiset ratkaisut yleensä korjataan asiatyylissä. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 8. toukokuuta 2024 kello 10.11 (EEST)

Samaa mieltä kuin MG. -- Htm (keskustelu) 8. toukokuuta 2024 kello 10.20 (EEST)

Sitten on tämä HIM. Yle kirjoittaa HIM. Hesari ei vielä ole käsitellyt kosketinsoittajan kirjaa. Mutta Wikipediassa se on HIM. Tämän kirjoitettuani huomasinkin, että se on lyhenne sanoista "His Infernal Majesty". Tiesikö joku? --abc10 (keskustelu) 7. toukokuuta 2024 kello 19.38 (EEST)

HS:n toimittajista monet kirjoittavat tuon Him. Monessa jutussa on kuitenkin valitettavasti HIM. Jälkimmäistä onkin hankala taivuttaa: yleensä HIM-yhtyeen mutta myös HIM:in, HIM:n ja jopa HIMin. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 7. toukokuuta 2024 kello 20.25 (EEST)

Aika monikin tiesi ja tietää, mutta HIM on nimenä irtaantunut tuosta alkuperästä eikä sitä ole tulkittu lyhenteeksi. --Lax (keskustelu) 7. toukokuuta 2024 kello 20.26 (EEST)

Helpointa olisi puhua Sigistä ja Himistä. --Esamatti1 (keskustelu) 7. toukokuuta 2024 kello 23.04 (EEST)

HIM-yhtyeeseen liittyvät luokat on nimetty muodossa Luokka:HIMin albumit, Luokka:HIMin kappaleet ja Luokka:HIMin jäsenet eli eri tavalla kuin SIG-luokat. Tuo näyttäisi olevan myös Kielitoimiston ohjetta vastaava taivutus, olettaen että nimi tosiaan tulee kirjoittaa kokonaan suuraakkosilla ja lausutaan "him". Tässä suurakkkos-/pienaakkoskysymyksessä olisi yhtä kaikki toivottavaa, että yhtyeiden nimet kirjoitettaisiin yhdenmukaisesti artikkelien ja luokkien nimissä (eli ei ainakaan samanaikaisesti HIM artikkelin nimenä ja "Himin" luokkien nimissä). --Risukarhi (keskustelu) 8. toukokuuta 2024 kello 13.28 (EEST)

Nythän meillä on tosiaan artikkeli Abba, joka on luokassa ABBA [3], jolla on alaluokat Abban albumit ja ABBAn kappaleet. --Kärrmes (keskustelu) 8. toukokuuta 2024 kello 13.56 (EEST)

Panin noihin ABBA-luokkiin nimenkorjauspyynnöt ihan vaan yhtenäisyyden vuoksi. Sivulla Keskustelu:Abba on useassa keskustelussa päädytty käyttämään kirjoitusasua Abba, jota myös artikkelien täsmenteissä on käytetty (esim. SOS (Abban kappale)).--Risukarhi (keskustelu) 11. toukokuuta 2024 kello 12.21 (EEST)

Suojaustasolle nimeä

Osittain suojattu on teknisenä nimityksenä näppärän kompakti ja sellaisena aivan vakiintunut wikijargonin termi. Nyt pitäisi sepittää vastaavanlainen salakielinen sanahirviö wikiin vastikään hankitulle automaattiseulottutasoiselle suojaukselle. Nimitys tulisi käyttöön mm. {{Suojattu}}-mallineeseen. Jo aiemmin on tämän tasoista (joskin väärinkäyttösuodattimella toteutettua) suojausta kuvattu fraasilla muiden kuin luotettujen käyttäjien muutoksilta suojattu, mutta nyt hakisin ehkä vähän tiiviimpää ilmaisua. --Geohakkeri (keskustelu) 7. kesäkuuta 2024 kello 00.57 (EEST)

Mikäli seulojatkin pystyvät muokkaamaan sivua (kuten nähtävästi voivat), silloin voitaisin sanoa, että se on suojattu seulomattomilta. — SURJECTION ^{/ K / M / L /} 8. kesäkuuta 2024 kello 17.47 (EEST)

Se kai tarkoittaa, että suojattu sellaisilta käyttäjiltä tai artikkeleilta, joita ei ole seulottu. --abc10 (keskustelu) 11. kesäkuuta 2024 kello 16.53 (EEST)

Näinpä. Vaikka ehkä voitaneenkin ajatella, että automaattiseulotut ovat käyttäjien joukosta seulottuja luottoheeboja, niin harvemmin sanaa tuollaisessa merkityksessä käytetään. --Geohakkeri (keskustelu) 11. kesäkuuta 2024 kello 17.14 (EEST)

jos mukailisi enwikin "extented confirmed protectionia" niin miten olisi Laajennetusti suojattu --Zache (keskustelu) 11. kesäkuuta 2024 kello 17.18 (EEST)

Ihan kivan kuuloinen. Pietiboii (keskustelu) 11. kesäkuuta 2024 kello 17.23 (EEST)

Muuten hyvä, mutta suojauslomakkeessa on jo kohta ”Laajenna suojaus koskemaan kaikkia tähän sivuun sisällytettyjä sivuja (tarttuva suojaus)”, eli suojauksen laajentaminen on ikään kuin jo käytössä terminä. Ja koskapa täysin suojattuja sivua saatetaan kutsua yksinkertaisesti ”suojatuiksi”, ei ole puusta katsoen aivan selvää, että ”laajennettusti suojattu” tuleekin ymmärtää suhteessa ”osittain suojattuun”. --Geohakkeri (keskustelu) 11. kesäkuuta 2024 kello 17.30 (EEST)

Laajennettu suojaus? raid5 11. kesäkuuta 2024 kello 20.52 (EEST)

Sama kritiikki pätee siihenkin. --Geohakkeri (keskustelu) 11. kesäkuuta 2024 kello 21.01 (EEST)

Mitenkäs osittain+ suojattu?--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 14. kesäkuuta 2024 kello 19.34 (EEST)

Entäs jos lähtisi toisin päin? "Vain seulojien muokattavissa" ? "Vain luotettujen käyttäjien muokattavissa" ? --Tappinen (keskustelu) 14. kesäkuuta 2024 kello 19.46 (EEST)

malline:Mikkelin Jukur*

Kun Jukurit voi taivuttaa Jukureiden ja Jukurien, kannattaisi varmaan valita jompikumpi vaihtoehto, ettei eri mallineissa käytetä eri taivutusta. {{Jukurien pelaajat}} ja {{Mikkelin Jukureiden kokoonpano}}. abc10 (keskustelu) 11. kesäkuuta 2024 kello 15.29 (EEST)

Jukurien verkkosivuilta löytyi pikaisella vilkaisulla vain muotoa "Jukurien". Voidaan varmaan sopia, että vain tuota muotoa käytetään yhtenäisyyden vuoksi myös Wikipediassa. --Farma3110 (keskustelu) 11. kesäkuuta 2024 kello 16.23 (EEST)

Joseolloko – Nokdujeon

Kun en ymmärrä kieltä, eikä artikkelin nimen siirtäjä ole ollut aktiivinen pariin vuoteen, kysymys sittenkin tänne vaikka esitinkin sen jo keskustelusivulla: Onko viivan ympärillä tarpeen olla välilyönnit, ja itse asiassa tarvitaanko siinä väliviivaa? Ja onko otsikko edes oikea. Muissa wikeissä näyttää olevan englanniksi tai jotain muuta. Ainakin @Louhikärmes: näyttäisi osaavan vähintään korean alkeita. --abc10 (keskustelu) 29. kesäkuuta 2024 kello 14.19 (EEST)

Käännös englannin kielen sanalle "orbiter"

Kirjoittelen tässä vähän avaruussukkulasta ja sen moottoreista. Lähteitä (esim. sukkulan käyttöopasta s.31) tai engalnninkielistä wikiä luettaessa puhutaan usein kiertoradalle jäävästä osasta termillä "orbiter", joka lienee osan virallinen nimi. Onkohan termi mitenkään järkevästi suomennettavissa, ettei välttämättä tarvitsisi tarkentaa milloin viitataan koko sukkulaan tai vain avaruuteen jäävää "kiertolaista". Termi avaruussukkula tarkoittanee kuitenkin yleensä säiliön, aluksen ja buustereiden kokonaisuutta. Sopiikohan pelkkä "alus" tai vaan ällö suora "orbiter" jota taivuttaa sitten esim. "orbiterin" vai ajattelenkohan tätä vain liian monimutkaisesti. Alla käännöskoneiden ehdotuksia:

• Google: kiertoradalla
• DeepL: Orbiter, kiertoradalla
• ChatGPT: Kiertolainen, kiertävä alus
• sanakirja.org: kiertolainen
• sanakirja.fi: kierrotin, satelliitti -Wurstimakkara (keskustelu) 21. heinäkuuta 2024 kello 03.04 (EEST)

Joitakin hakuosumia tuottaa termi kiertorata-alus. Mielestäni se on aika hyvä suomenkielinen termi orbiterille. Erillistä termiä ilmeisesti aika vähän käytetty suomeksi. Tuntuu aika paljon menevän vain sukkula'-termillä myös pelkästään tuo kiertoradalle jäävä osa sukkulaa. --Farma3110 (keskustelu) 21. heinäkuuta 2024 kello 03.41 (EEST)

Ursan sivuilla on ainakin parissa jutussa käytetty kiertolaista [4], [5]. --Linkkerpar^keskustelu 21. heinäkuuta 2024 kello 03.54 (EEST)

Kiertolainen ainoa järkevä. --37.33.133.93 21. heinäkuuta 2024 kello 03.57 (EEST)

Kiertolainenkin ihan käypä termi varmasti. Tosin kumpikaan noista esimerkkien kiertolaisista ei ollut luullakseni sukkulan kiertoradalle jäänyt osa. Sukkulaohjelman sukkuloiden kiertoradalle jäävästä aluksesta myös englanniksi käytetään termiä orbiter vehicle, johon kiertorata-alus termi mielestäni viittaa täsmällisemmin. Kiertolaisia voisi kai olla muitakin. Omaa pohdintaa ilman sen suurempaa asiantuntemusta tai vahvoja näkemyksia asiasta. --Farma3110 (keskustelu) 21. heinäkuuta 2024 kello 04.14 (EEST)

Tässä sanan 'orbiter' suomenkielinen käännös, ettei tarvitse arvailla: 1. (avaruuslento) (planeettaa kiertävä) satelliitti, luotain ym.; (erik) sukkula 2. (TV) kierrotin.

Lähde: Hurme Raija - Pesonen Marjatta - Syväoja Olli: Englanti - suomi suursanakirja (WSOY) 5. painos (1993) Päivittäjä täti (keskustelu) 21. heinäkuuta 2024 kello 10.33 (EEST)

Kiertolainen vaikuttaa hyvältä ratkaisulta, vaikkakin se ainakin omaan korvaan kuulostaa enemmänkin joltain kuulta tai asteroidilta, mutta kaipa konteksti ratkaisee. Itse näen pelkässä sukkula-termissä vain sellaisen ongelman, että kun samassa teksissä voidaan puhua sekä kokonaisuudesta, että pelkästä kiertolaisesta niin pitäisi aina tarkentaa mitä osaa nyt tarkoitetaan. Ehdotettu kiertorata-alus ehkä vaikuttaa kuintenkin omasta mielestäni parhaimmalta ja selkeimmältä termiltä.--Wurstimakkara (keskustelu) 21. heinäkuuta 2024 kello 23.14 (EEST)

Sanalla kiertolainen on yleensä ymmärretty kuuta tai satelliittia, joka kiertää isompaa kappaletta vakioradalla ilman ulkopuolista vaikutusta. Koska tässä tapauksessa aluksessa on miehistö ja sen rataa voidaan muuttaa, pelkkä kiertolainen voi olla harhaanjohtava. Tekstissä kannattaa selittää asia tarkemmin, mikäli mahdollista. -109.240.32.243 21. heinäkuuta 2024 kello 10.29 (EEST)

Aikamuoto-ongelma

Kirjoitetaanko "Tässäpuro Oy oli suomalainen sähköpaimenia valmistanut yritys" vai "Tässäpuro Oy oli suomalainen sähköpaimenia valmistava yritys"? Molempia näkee, onko väliä? Kotivalo (keskustelu) 21. heinäkuuta 2024 kello 13.39 (EEST)

Ensimmäinen on selvästi loogisempi. Sen huomaa, jos muuttaa jälkimmäisen relatiivilauserakenteeksi: "Tp oli suomalainen yritys, joka valmistaa sähköpaimenia." -109.240.32.243 21. heinäkuuta 2024 kello 14.22 (EEST)

Partisiipin preesens voi käsittääkseni ilmaista myös pääverbin kanssa samanaikaista toimintaa. Esim. "hän kuvasi pihalla leikkivät lapset" vs. "hän kuvasi pihalla leikkineet lapset". Korjatkaa, jos olen väärässä. --Esamatti1 (keskustelu) 21. heinäkuuta 2024 kello 16.10 (EEST)

Joo, tuossa on selvä merkitysero. Ensimmäisessä hän kuvasi lapsia leikkimässä, toisessa hän keskeytti heidän leikkinsä (tai olivat jo lopettaneet) ja komensi riviin kuvattaviksi. Kotivalo (keskustelu) 21. heinäkuuta 2024 kello 16.52 (EEST)

Nyt muistan pohtineeni samaa asiaa esim. virketyypissä "Vuonna 1977 Tässäpuro Oy osti piikkilankaa valmistavan Finn-Este Oy:n". Ei "valmistaneen", vaikka olisikin jo lopettanut toimintansa, koska valmisti sitä ostohetkellä ja oli tarkoitus jatkaa valmistusta, siksi se ostettiinkin. Kotivalo (keskustelu) 21. heinäkuuta 2024 kello 17.28 (EEST)

"Sen mukaan, suhteutetaanko partisiipin ilmaisema tilanne kuvattuun aikaan vai ei, samanlaisista aikasuhteista saatetaan käyttää niin VA- kuin NUT-partisiippia", kertoo ainakin https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?c=2&p=523 Makevonlake (keskustelu) 22. heinäkuuta 2024 kello 09.39 (EEST)

Kas, sieltä se löytyi, kun taas Kotuksen sivulla ei asiasta löytynyt selväkielistä tekstiä. Itse käyttäisin tässä va-partisiippia eli ensimmäistä partisiippia, eli siis "valmistava", koska kuvattuna aikana se ilmeisesti valmisti. Sen sijaan korva sanoo, että jos paimenet olisivat olleet lauseessa vain yksi sen tuotteista, voisi sanoa: "sähköpaimeniakin valmistanut yritys", jolloin olisi kuvattu se tuotehistoriaa. --abc10 (keskustelu) 22. heinäkuuta 2024 kello 10.40 (EEST)

Kiitos, tuossahan se lienee sanottu että Esamatti1 ja minä oltiin oikeilla jäljillä, vai lieneekö? Minulla alkaa olla vaikeuksia ymmärtää jopa Kotuksen tekstejä, varsinkin kun termit ovat muuttuneet. Lukiossa 50 vuotta sitten tuskin puhuttiin VA:sta tai NUTista, jos tuollaista nyanssia nyt lainkaan käsiteltiin. 1. ja 2. partisiippi kuulostavat vähän tutummilta, mutta niidenkin merkitys on unohtunut. Onneksi kielikorvani ja -silmäni ratkaisevat valtaosan ongelmista kirjoittaessa oikein. Kotivalo (keskustelu) 24. heinäkuuta 2024 kello 10.21 (EEST)

Numeroitujen tuulipuistojen nimistä

Helenin omistaman tuulipuiston nimi on Lakiakangas 3. Millä nimellä siitä kertovan artikkelin tulisi olla:

• Lakiakangas 3 -tuulipuisto

vai

• Lakiakankaan tuulivoimapuisto 3

? --193.210.163.216 24. heinäkuuta 2024 kello 01.14 (EEST)

Lakiakangas 3, imho. -- Htm (keskustelu) 24. heinäkuuta 2024 kello 06.21 (EEST)

Joo, samaa mieltä. Ei tuohon tarvita täsmenteitä otsikkoon. --PtG (keskustelu) 24. heinäkuuta 2024 kello 07.52 (EEST)

Siis ilman tuulivoimapuisto-täsmennettä, vai?? Nähdäkseni lähes kaikissa tuulivoimapuisto-artikkeleissa mainitaan tuulivoimapuisto-sana (joissakin tuulivoimalaitos). Ja pääsääntöisesti nuo tuulivoimapuisto-sanaa edeltävät nimet ovat paikannimiä (Lakiakangaskin saattaa olla, vaikkei siitä ole wikiartikkelia, vielä). --Lax (keskustelu) 24. heinäkuuta 2024 kello 08.33 (EEST)

Täsmennehän on se osa artikkelin nimeä, joka tulee sulkuihin ja tota käytettän, kun on olemassa kaksi saman nimistä artikkelia. Yleisesti puhutaan esimerkiksi Olkiluoto 3:sta, eikä siinä yhteydessä ole mitään selittävää osaa aina, paitsi joskus on. "Tuulivoimapuisto Lakiakangas 3" esiintyy joissain teksteissä, ja sanat nimenomaan tuossa järjestyksessä. Esimerkiksi patsaiden niminä on usein yleisnimiä tai lausahduksia eikä artikkelinimessä ole mitään selittävää. Wikipediassa on artikkeli Mansikkatytöt, mutta ei artikkelia Mansikkatytöt-patsas.-- Htm (keskustelu) 24. heinäkuuta 2024 kello 10.04 (EEST)

Juuri nyt monet tietävät että kyseessä on tuulipuisto, mutta aikaa myöten merkitys hälvenee. Tein artikkelin Lakiakangas, ettei nimeä omistettaisin hetken innostuksessa pelkästää tuulipuistolle. Varmaan siellä tuulipuistossakin on alun perin paikka nimeltään Lakiakangas. --abc10 (keskustelu) 24. heinäkuuta 2024 kello 12.37 (EEST)

Kesäloma näköjään loppui. Olen kirjoittanut kymmeniä tuulivoimapuistoja, samoin lukuisia vesivoimalaitoksia. Voimalaitoksien nimityksistä vastaavat pääsääntöisesti perustajayhtiöt, lehdistö ja kansa. Voimaloiden nimessä on yleistä, että niissä mainitaan sijainti paikannimenä. Tämä on vanha perinne 1800- ja 1900-luvuilta, kun voimalaitoksia oli Suomessa vain muutamia. Myöhemmin saatettiin voimalan nimessä käyttää muitakin nimeämisperusteita. Kun aloin kirjoitella tuulivoimapuistoja (lyhyemmin tuulipuistoja), ajattelin käyttää tarkempaa nimeä voimala-sanan sijasta. Eli vesivoimalaa ja tuulivoimalaa. Tämä on mielestäni vain hyvä asia (ja permpaa kieltä) ja jokainen voi mielessään yksinkertaistaa sen voimalaksi, jos haluaa. Lopuksi kannattaa vielä etsiä lähteistä, onko voimalaitoksella yhtiön antama erityinen ja virallinen nimi. Sitä kannattaisi käyttää silloin. Kokemukseni mukaan näin on tuulivoimapuistojen yhteydessä harvinaisempaa. Suomen tuulivoimayhdistys ja monet perustaja- ja omistaja yhtiöt käyttävät vireillä olevista monista hankkeistaan aluksi vain paikannimiä (Oosinselkä ja Jouttikallio jne.), mutta ne tarkentuvat myöhemmin joskus muiksikin nimiksi. Tämän lisäksi tuulivoimapuistoja myydään eteenpäin rahoitusyhtiöille (suomalaisten omistuksessa enää murto-osa), jolloin nimi voitaisiin vaihtaa (ei yleistä). Sama ilmiö on vesivoimalaitoksissa. Koska Lakiakangas (1,2 & 3) on noussut esille, tarjoan tutkittavaksi vielä esimerkiksi seuraavia: Onkalo 1, Onkalo 2, Kopsa 1, Kopsa 2, Leipiö 1, Leipiö 2 ja 3. Näitä kannattaa nyt vertailla, koska lisää numerointia on tulossa. Muistakaa, että eri tuulipuistot muodostavat kukin oman teknisen kokonaisuuden (on joitakin poikkeuksia) ja niillä voi olla eri omistajat. En ole ratkaissut nimeämistä muulla tavalla kuin perustajien käyttämällä kirjoitustavalla (ja tuulivoimapuisto-sanan lisäämisellä). En koe sitä ongelmaksi, sillä joissakin (teknisissä) artikkeleissa käytetään samaa tapaa. Lakiakankaan tuulivoimapuiston ja Lakiakankaan tuulivoimapuisto 3:n artikkeleihin on nimeämisen suhteen muodostunut pieni muokkaussota. Oikea tapa olisi keskustella asiat täällä valmiiksi. Se vaikuttaisi vielä tulevien artikkeleiden nimiin. Mitäs sanotte?--J Hokkanen (keskustelu) 1. elokuuta 2024 kello 17.25 (EEST)

Sanoinkin jo näkemykseni sekä edellä että myös täällä, kun kysyit, enkä siinä vaiheessa muistanut tätä keskustelua. Mutta siis mielestäni on hyvä jatkaa samalla linjalla kuin muutkin tuuli(voima)puistot, jolloin Lakiakankaan tuulivoimapuisto 1 & 2 ja 3 jatkanevat hyväksi havaitulla linjalla. Puisto on tietysti paha sana, mutta sille ei enää voi mitään, kun sana "park" on aikoinaan katsottu sanakirjasta ja todettu, että jaaha, puisto. "Yrityspuisto" taisi antaa luvan nimihirviöille. Yleensä niissä ei ole puun puuta, tuulipuistoissa sentään usein on, paitsi merellä. --abc10 (keskustelu) 1. elokuuta 2024 kello 18.31 (EEST)

Edellä viitattiin artikkeliin Olkiluoto 3, ja se mielestäni toimisi (riittävän kuuluisa). Ilman numeroa artikkeli olisi Olkiluoto, jossa toimii Olkiluodon ydinvoimalaitos, johon ohjaus Olkiluoto 3 viittaa. Olkiluoto on saari, johon linkki vie. Tällaisissa nimissä tuulivoimapuiston nimi olisikin harhaanjohtava, jolloin ydinvoimalaitos-lisämääre on paikallaan. Monet tuulivoimapuistot on nimetty paikannimen mukaan, jolloin tämä sama ongelma tulee esille. Onelman voisi kiertää samalla tavalla kuin on tehty maantieteen artikkeleissa, eli lisäämällä tarkenteet sulkuihin... esimerkiksi Suolampi (Saarijärvi) tai jopa Suolampi (Mäntyharju, Taina). Vaihtoehto olisi Lakiakangas (tuulivoimapuisto, 3) tai jotain vastaavaa.--J Hokkanen (keskustelu) 4. elokuuta 2024 kello 17.59 (EEST)

Omia ajatuksia:

• Mikään lähde ei tunne muotoa "Lakiakankaan tuulivoimapuisto 3". Se on omaa tutkimusta ja virheellinen.
• Helen itse ja useat muut lähteet käyttää nimeä "Lakiakangas 3 -tuulipuisto"[6].
• Pelkkä "Lakiakangas 3" tai "Lakiakangas III" ei ole minusta riittävä, vaan nimessä on hyvä olla mukana sana tuulivoimapuisto.
• Ehdotukseni artikkelin nimeksi on ensisijaisesti Lakiakangas 3 -tuulivoimapuisto tai Lakiakangas III -tuulivoimapuisto. Mikäli kuitenkin halutaan mukailla numerottomien tuulipuistojen nimiä, Lakiakankaan III tuulivoimapuisto kelpaa minulle kompromissina.

--93.106.4.200 8. elokuuta 2024 kello 00.22 (EEST)

Florida A&M University suomeksi

Jos teen tästä floridalaisesta yliopistosta artikkelin, millä nimellä sen tulisi olla? Tuolle ei mitään vakiintunutta suomennosta ole, joten mille nimelle artikkeli tulisi? A&M on lyhenne sanoista "Agricultural and Mechanical". --Minilammas (keskustelu * muokkaukset) 24. heinäkuuta 2024 kello 15.01 (EEST)

Ehdottaisin alkukielistä nimeä, kuten oppilaitokset usein on nimetty, jos ei niitä voi järkevästi suomentaa tai vaikka voisi, esim. Massachusetts Institute of Technology. --abc10 (keskustelu) 24. heinäkuuta 2024 kello 17.11 (EEST)

Veisin tämän ehdotuksen pidemmälle: kaikki omatekoiset suomennokset USA:n korkeakouluista pitäisi vaihtaa alkukielisiksi, paitsi ehkä vakiintuneimmat vanhojen, lähinnä kai Ivy League -huippuyliopistojen nimet, kuten Harvardin yliopisto. En tosin tiedä, miten ja mihin vakiintuneisuusraja pitäisi vetää. – Olin 15 vuotta sitten hämmästynyt kun opin Wikipediasta olleeni nuoruudessani Yhdysvalloissa opiskelemassa ”X:n yliopistossa”, kun ainoa siihen asti kuulemani nimimuoto oli ”University of X”. Kotivalo (keskustelu) 24. heinäkuuta 2024 kello 17.23 (EEST)

Tuli mieleen, että englanninkieliset ja muut tutut nimet menettelevät, mutta alkukielisyydessä voi meikäläisille eksoottisten kielten kohdalla tulla ongelma, vaikka kirjaimisto olisi latinalainen: Sveučilište u Zagrebu. Eli ehkä on oltava joustava. --abc10 (keskustelu) 24. heinäkuuta 2024 kello 18.06 (EEST)

Näin on varmaan paras. Teen sen siis nimelle "Florida A&M University". --Minilammas (keskustelu * muokkaukset) 24. heinäkuuta 2024 kello 17.26 (EEST)

Hongkong vai Hong Kong

Hongkongin toinen virallinen kieli on eri wikiartikkelien mukaan edelleen englanti. Siitä riippumatta Hongkongin nimi on suomeksi Hongkong. Siellä on myös linjan pääteasemana metroasema, jonka nimi on englanniksi Hong Kong station ja kiinaksi vähän vaihtelevasti (voi katsoa kielilistasta). Noudatetaanko metroaseman nimessä englantia: Hong Kongin metroasema vai suomea: Hongkongin metroasema? Vai voiko kiinasta päätellä jotakin? Olen itse vääntänyt näköjään aseman nimeä eri suuntiin. Sikäläisen orkesterin nimi on kyllä Hongkongin filharmoninen orkesteri, jos siitä voi jotain päätellä. Mielellään perustelut mielipiteelle. --abc10 (keskustelu) 15. elokuuta 2024 kello 13.03 (EEST)

En näe syytä olla käyttämättä suomenkielistä muotoa, enkä myöskään näe, miksi aseman nimi pitäisi kääntää juuri englanninkielisestä nimestä. ”Ensisijainen kieli” Hongkongissa on kuitenkin kiina/kantoninkiina, joten aseman nimen voi kääntää suoraan kiinasta: 香港 on suomeksi Hongkong, riippumatta siitä, mitä se on englanniksi. --Qwerty12302 (kesk | muok) 15. elokuuta 2024 kello 17.24 (EEST)

Kiinan taitoni on vähän hutera, mutta kiitos kommentista! Näin tehdään. --abc10 (keskustelu) 15. elokuuta 2024 kello 18.00 (EEST)

Vladimir Leninistä V. I. Lenin?

Keskustelu siirretty tähän Wikipedian käytön neuvonta -kahvihuoneesta. --Risukarhi (keskustelu) 25. syyskuuta 2024 kello 10.20 (EEST)

Jostain syystä artikkeli Leninistä kulkee väärällä nimellä Vladimir Lenin vaikka 7 vuotta sitten asiasta jo huomautettiin. Nimen vakiintunut muoto on V.I. Lenin, ja tällä nimellä kaikki mestarin teokset myös Suomessa ovat ilmestyneet. Vai pitäisikö myös J.R.R. Tolkien muuttaa muotoon "John Tolkien"?Toivo ja Toivo (keskustelu) 24. syyskuuta 2024 kello 17.38 (EEST)

Nuoriso ei ole lukenut mestaria, ja nuorisolla on kovempi ääni. (Huomaa että pisteiden jälkeen on välilyönti, kuten otsikossa oikein olit kirjoittanutkin.) --abc10 (keskustelu) 24. syyskuuta 2024 kello 17.49 (EEST)

Tämä sopisi paremmin Kielenhuolto-kahvihuoneeseen tai artikkelin keskustelusivulle, jossa asiasta on kyllä moneen kertaan (aiemminkin kuin seitsemän vuotta sitten) puhuttu, mutta mitään valmista ei ole vain tullut. "Vladimir Lenin" kuulostaa todella oudolta, ja jopa "Vladimir Iljitš Lenin" tai pelkkä "Lenin" olisivat sitä parempia. "V. I. Lenin" taitaa kuitenkin tosiaan olla se yleisin muoto, joten kannatan sitä. Siirto taitaa vaatia ylläpitäjää. -46.132.67.112 24. syyskuuta 2024 kello 18.32 (EEST)

Vladimir Lenin on ihan tuttu nimi yleisessä kielenkäytössä vaikkei puhuttaisikaan vetureista [7]. Tolkien on surkea vertaus; ei Leniniä minään kirjailijana tunneta, joten muut yhteydet vaikuttavat asiaan enemmän kuin mitä kirjojen kansiin on präntätty. Tolkienin etunimethän ovat niin vieraita, että niitä kysytään aika ajoin kovemman tason pubivisoissakin. --Lax (keskustelu) 24. syyskuuta 2024 kello 18.49 (EEST)

Tolkien onkin varmaan huono vertailukohta, mutta entäs K. J. Ståhlberg ja P. E. Svinhufvud? Mieluumminko Kaarlo Ståhlberg ja Pehr Svinhufvud? Heidän etunimensä ovat tuttuja, mutta koskaan ei käytetä vain ensimmäistä. (Iljitš on tietysti isännimi eikä etunimi, mutta muuten tilanne on verrattavissa.) -46.132.67.112 24. syyskuuta 2024 kello 19.35 (EEST)